Motivaatiosta
Motivaatio on toiminnan voima. Se on suunnan antaja ja
toiminnan virittäjä. Se on psyykkinen tila: millaisella aktiivisuudella,
vireydellä ja ahkeruudella toimimme saavuttaaksemme tavoitteita. Motivaatio
kuvaa sitä, miten vireästi toimimme ja mihin mielenkiintomme suuntautuu. Motivaatiosta
riippuu, mihin haluamme käyttää omia resurssejamme myös työn suorittamisessa.
Motivaatio tulee motiiveista ja niiden aikaansaamasta tilasta tulee motivaatio.
Motivaation perustana ovat motiivit. Motiivit ovat tarpeita,
haluja, palkkioita ja rangaistuksia. Ne ovat päämääräsuuntautuneita ja voivat
olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja
ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja se syntyy
ihmisessä itsessä: toimitaan omasta tahdosta, ei palkkioista tai pakotteista
käsin. Sisäinen motivaatio on omien arvojen mukaista toimintaa ja kannustavaa
ja mielihyvää luovaa. Ulkoinen motivaatio on riippuvainen ympäristöstä.
Ulkoinen motivaatio lähtee jostain muusta kuin toiminnasta, esimerkiksi
palkkioista ja sillä on lähinnä välinearvoa.
Motivaatio voidaan jakaa myös tilanne- ja yleismotivaatioon.
Tilannemotivaatio on tilannesidonnaista ja päätöksiä tehdään tilanteessa
mahdollisuuksien ja oman kiinnostuksen pohjalta. Vireystila, tavoitteellisuus
ja käyttäytymisen pysyvyys liittyvät yleismotivaatioon. Tilannemotivaatio on
riippuvainen yleismotivaatiosta. Kun yleismotivaatio on hyvä, pienet esteet eivät
häiritse toiminnan toteuttamista. Motivaatio on näin myös tunneasia ei vain
pelkkä päätös. Pystyvyyden tunne liittyy erottamattomasti myös motivaatioon, jos
koen pystyväni tekemään asioita, olen motivoituneempi tekemään niitä.
Volitio
Pelkkä innostus ja motivaatio ei kuitenkaan riitä tavoitteen
saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimeenpanoa. Ria Parappei puhuu
toimeenpanotaidosta eli volitiosta. Volitio on taitoa tietoisesti ja
johdonmukaisesti säädellä ja hyödyntää omaa henkistä pääomaa sekä
ympäristötekijöitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Volitio ilmenee työvireen
ylläpitämisenä ja sen suuntaamisena oikein tavoitteen saavuttamisen kannalta.
Tehokas toimeenpanotaito edellyttää kokonaisvaltaista
tavoitteen hallintaa sekä yksilön itseluottamusta. Voltio on tahtotila, jossa
yksilö on tehnyt päätöksen toimintaan ryhtymisestään tavoitteen saavuttamiseksi,
jossa hän sitkeästi toteuttaa sovittua tehtävää ja ylläpitää valittua
toimintaa. Parppein mukaan volitio on merkittävin ihmisen tavoitteen
saavuttamista ohjaava tekijä. Se on myös taito, jota voidaan siirtää
tilanteesta toiseen, kehittää, arvioida ja johtaa. Voltio lisää vastuunkantoa
ja itseohjautuvuutta, tehostaa työskentelyä ja tavoitteiden saavuttaminen
onnistuu, kun ryhdytään oikeisiin asioihin ja tehtävät suoritetaan loppuun asti.
Sen avulla voidaan priorisoida työtä ja tukea työn hallinnan tunnetta.
Suunnitelmat toimeen
Parappei on sitä mieltä, että hyvin suunniteltu ei ole edes
puoliksi tehty. Olemme hieman eri mieltä. Kyseessä on se, miten suunnitellaan,
mitä ja miksi suunnitellaan. Pelkkä innostuminen palavereissa ei riitä, vaan
pitää suunnitella, kuka toteuttaa, miten, milloin, miksi, jne. Jos suunnittelu
on vain ”jee tehdään” ja jää siihen, niin silloin sitä ei ole edes vielä
suunniteltu. Siksi olemme eri mieltä Parappein toteamuksen kanssa. Jos jäämme
tilanteeseen ”Kaikki luulivat, että joku tekee sen” toimeenpano jää ilmaan. Pitää siis aina tarttua toimeen, jotta suunnitelmat toteutuvat.
Toimijuus
Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvista
tarvitsee siis volitiota. Olemme aiemmin puhunee toimijuudesta (human agency) . Toimijuus on tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Se on
toimintavalmiutta, joka rakentuu sosiaalisessa kontekstissa. Toimijuus ilmenee
muun muassa vapaaehtoisuutena, aktiivisuutena, yksilöllisinä tunteina ja
kokemuksina osallistumisesta ja vaikuttamisesta osana yhteisöä. Siihen liittyy taitoa
ja voimaa valita itse toimivat toimintatavat. Vahva ammatillinen toimijuus koostuu
kolmesta osasta: 1. haluan 2. pystyn 3. teen. Toimijuus nousee siis
motivaatiosta, taidosta tehdä ja volitiosta eli toimeneepanotaidosta. Nämä
kolme elementtiä tarvitaan ja ne tukevat toisiaan.
Miten motivaatiota, volitiota tai toimijuutta voidaan tukea?
Motivaation ytimessä on miksi-kysymys: miksi jotain tehdään?
Volitio tarvitsee pystyvyyden tunnetta ja sen käytäntöön viemistä. Myönteiset
tunteet ovat tärkeitä, kun tavoitellaan omia tavoitteita. Ne antavat voimaa
tehdä työtä kohti päämääriä. Sitoutuminen tekemiseen ja tavoitteen
saavuttamiseen tekevät asioista saavutettavamman. Työyhteisön positiivinen
ilmapiiri antaa voimaa, tukea ja uusia, innostaviakin ajatuksia.
Toiminnan tarkistus lista:
- Oma ajattelu: Tutkaile omia ajatuksia – ajatukset muokkaavat meitä – ovatko ajatukset positiivisia vai negatiivisia – negatiiviset ajatukset vievät turhaa tilaa, ne ahdistavat ja kaventavat ajattelua.
- Oma käytös: Millaista ilmapiiriä luon työyhteisöön? Positiivisuus on paras tapa motivoida itseä ja muita
- Omat tavoitteet: Millaisia tavoitteita olen asettanut?
- Oma motivaatio: Mitä haluaisin tehdä? Saanko ääneni kuuluviin?
- Oma tahtotila: Onko minulla tahtoa tehdä asioiden eteen töitä?
- Oma sitoutuminen: Olenko sitoutunut tekemiseen? Onko meillä luotu raameja, kuten välitavoitteita, toimintaan? Onko päätöksen tekotapa sellainen, että voin sitoutua siihen? Ilmaisenko itseäni, jos en ymmärrä mihin pitää sitoutua tai miksi siihen pitää sitoutua`? Näkyy sitoutuminen sanojen lisäksi teoissa?
- Oma toiminta: Alanko toimimaan, kun asioista on sovittu ja suunnitelmat tehty?
- Työyhteisön sopimukset: Olemmeko tehneet yhteisiä sopimuksia? Voiko lopputulokseen päästä eri keinoin? Ovatko eri keinot sallittuja?
- Työyhteisön tuki: Tuemmeko toisiamme tavoitteiden saavuttamisessa? Puhallammeko yhteen hiileen? Onko meillä kaikki käytös sallittua? Tsemppaammeko toisiamme ja tuemme toisen pystyvyyden tunnetta?
- Arvioinnin paikka: Olenko tai olemmeko arvioineet tehtyä? Miten ja mitä olemme arvioineet? Mitä vaikutusta arvioinnilla on ollut? Pitääkö jotain muuttaa?
- Työn visualisointi tulevaisuuteen: Miltä tulevaisuus näyttää, kun tavoite on saavutettu? Miltä tuntuu? Mitä olen tai olemme tehneet asian eteen, jotta tulevaisuus näyttää tältä?
- Kerronko omista odotuksistani, suunnitelmista ja tavoitteista muille?: kerro suunnitelmistasi ja tavoitteistasi, näin muutkin voivat niihin yhtyä tai antaa suuntaa antavaa palautetta
- Innostaminen: Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja tehostaa toimintaa. Muistanko innostua itse ja innostaa toisia?
- Kiittäminen: Muistanko kiittää onnistumisista itseäni ja muita?
*****************************************************************************
Blogi löytyy myös Facebookista - Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa -
- Tervetuloa seuraamaan ja tykkäämään sivustosta -
*****************************************************************************
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.