Motivaatio, volitio ja toimijuus

Motivaatiosta

Motivaatio on toiminnan voima. Se on suunnan antaja ja toiminnan virittäjä. Se on psyykkinen tila: millaisella aktiivisuudella, vireydellä ja ahkeruudella toimimme saavuttaaksemme tavoitteita. Motivaatio kuvaa sitä, miten vireästi toimimme ja mihin mielenkiintomme suuntautuu. Motivaatiosta riippuu, mihin haluamme käyttää omia resurssejamme myös työn suorittamisessa. Motivaatio tulee motiiveista ja niiden aikaansaamasta tilasta tulee motivaatio. 

Motivaation perustana ovat motiivit. Motiivit ovat tarpeita, haluja, palkkioita ja rangaistuksia. Ne ovat päämääräsuuntautuneita ja voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoisempaa ja se syntyy ihmisessä itsessä: toimitaan omasta tahdosta, ei palkkioista tai pakotteista käsin. Sisäinen motivaatio on omien arvojen mukaista toimintaa ja kannustavaa ja mielihyvää luovaa. Ulkoinen motivaatio on riippuvainen ympäristöstä. Ulkoinen motivaatio lähtee jostain muusta kuin toiminnasta, esimerkiksi palkkioista ja sillä on lähinnä välinearvoa. 

Motivaatio voidaan jakaa myös tilanne- ja yleismotivaatioon. Tilannemotivaatio on tilannesidonnaista ja päätöksiä tehdään tilanteessa mahdollisuuksien ja oman kiinnostuksen pohjalta. Vireystila, tavoitteellisuus ja käyttäytymisen pysyvyys liittyvät yleismotivaatioon. Tilannemotivaatio on riippuvainen yleismotivaatiosta. Kun yleismotivaatio on hyvä, pienet esteet eivät häiritse toiminnan toteuttamista. Motivaatio on näin myös tunneasia ei vain pelkkä päätös. Pystyvyyden tunne liittyy erottamattomasti myös motivaatioon, jos koen pystyväni tekemään asioita, olen motivoituneempi tekemään niitä. 

Volitio

Pelkkä innostus ja motivaatio ei kuitenkaan riitä tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimeenpanoa. Ria Parappei puhuu toimeenpanotaidosta eli volitiosta. Volitio on taitoa tietoisesti ja johdonmukaisesti säädellä ja hyödyntää omaa henkistä pääomaa sekä ympäristötekijöitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Volitio ilmenee työvireen ylläpitämisenä ja sen suuntaamisena oikein tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Tehokas toimeenpanotaito edellyttää kokonaisvaltaista tavoitteen hallintaa sekä yksilön itseluottamusta. Voltio on tahtotila, jossa yksilö on tehnyt päätöksen toimintaan ryhtymisestään tavoitteen saavuttamiseksi, jossa hän sitkeästi toteuttaa sovittua tehtävää ja ylläpitää valittua toimintaa. Parppein mukaan volitio on merkittävin ihmisen tavoitteen saavuttamista ohjaava tekijä. Se on myös taito, jota voidaan siirtää tilanteesta toiseen, kehittää, arvioida ja johtaa. Voltio lisää vastuunkantoa ja itseohjautuvuutta, tehostaa työskentelyä ja tavoitteiden saavuttaminen onnistuu, kun ryhdytään oikeisiin asioihin ja tehtävät suoritetaan loppuun asti. Sen avulla voidaan priorisoida työtä ja tukea työn hallinnan tunnetta.

Suunnitelmat toimeen

Parappei on sitä mieltä, että hyvin suunniteltu ei ole edes puoliksi tehty. Olemme hieman eri mieltä. Kyseessä on se, miten suunnitellaan, mitä ja miksi suunnitellaan. Pelkkä innostuminen palavereissa ei riitä, vaan pitää suunnitella, kuka toteuttaa, miten, milloin, miksi, jne. Jos suunnittelu on vain ”jee tehdään” ja jää siihen, niin silloin sitä ei ole edes vielä suunniteltu. Siksi olemme eri mieltä Parappein toteamuksen kanssa. Jos jäämme tilanteeseen ”Kaikki luulivat, että joku tekee sen” toimeenpano jää ilmaan. Pitää siis aina tarttua toimeen, jotta suunnitelmat toteutuvat.

Toimijuus

Jokainen varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvista tarvitsee siis volitiota. Olemme aiemmin puhunee toimijuudesta (human agency) . Toimijuus on tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Se on toimintavalmiutta, joka rakentuu sosiaalisessa kontekstissa. Toimijuus ilmenee muun muassa vapaaehtoisuutena, aktiivisuutena, yksilöllisinä tunteina ja kokemuksina osallistumisesta ja vaikuttamisesta osana yhteisöä. Siihen liittyy taitoa ja voimaa valita itse toimivat toimintatavat. Vahva ammatillinen toimijuus koostuu kolmesta osasta: 1. haluan 2. pystyn 3. teen. Toimijuus nousee siis motivaatiosta, taidosta tehdä ja volitiosta eli toimeneepanotaidosta. Nämä kolme elementtiä tarvitaan ja ne tukevat toisiaan.

Miten motivaatiota, volitiota tai toimijuutta voidaan tukea?

Motivaation ytimessä on miksi-kysymys: miksi jotain tehdään? Volitio tarvitsee pystyvyyden tunnetta ja sen käytäntöön viemistä. Myönteiset tunteet ovat tärkeitä, kun tavoitellaan omia tavoitteita. Ne antavat voimaa tehdä työtä kohti päämääriä. Sitoutuminen tekemiseen ja tavoitteen saavuttamiseen tekevät asioista saavutettavamman. Työyhteisön positiivinen ilmapiiri antaa voimaa, tukea ja uusia, innostaviakin ajatuksia.

Toiminnan tarkistus lista:

• Oma ajattelu: Tutkaile omia ajatuksia – ajatukset muokkaavat meitä – ovatko ajatukset positiivisia vai negatiivisia – negatiiviset ajatukset vievät turhaa tilaa, ne ahdistavat ja kaventavat ajattelua.
• Oma käytös: Millaista ilmapiiriä luon työyhteisöön? Positiivisuus on paras tapa motivoida itseä ja muita
• Omat tavoitteet: Millaisia tavoitteita olen asettanut?
• Oma motivaatio: Mitä haluaisin tehdä? Saanko ääneni kuuluviin?
• Oma tahtotila: Onko minulla tahtoa tehdä asioiden eteen töitä?
• Oma sitoutuminen: Olenko sitoutunut tekemiseen? Onko meillä luotu raameja, kuten välitavoitteita, toimintaan? Onko päätöksen tekotapa sellainen, että voin sitoutua siihen? Ilmaisenko itseäni, jos en ymmärrä mihin pitää sitoutua tai miksi siihen pitää sitoutua`? Näkyy sitoutuminen sanojen lisäksi teoissa?
• Oma toiminta: Alanko toimimaan, kun asioista on sovittu ja suunnitelmat tehty?
• Työyhteisön sopimukset: Olemmeko tehneet yhteisiä sopimuksia? Voiko lopputulokseen päästä eri keinoin? Ovatko eri keinot sallittuja?
• Työyhteisön tuki: Tuemmeko toisiamme tavoitteiden saavuttamisessa? Puhallammeko yhteen hiileen? Onko meillä kaikki käytös sallittua? Tsemppaammeko toisiamme ja tuemme toisen pystyvyyden tunnetta?
• Arvioinnin paikka: Olenko tai olemmeko arvioineet tehtyä? Miten ja mitä olemme arvioineet? Mitä vaikutusta arvioinnilla on ollut? Pitääkö jotain muuttaa?
• Työn visualisointi tulevaisuuteen: Miltä tulevaisuus näyttää, kun tavoite on saavutettu? Miltä tuntuu? Mitä olen tai olemme tehneet asian eteen, jotta tulevaisuus näyttää tältä?
• Kerronko omista odotuksistani, suunnitelmista ja tavoitteista muille?: kerro suunnitelmistasi ja tavoitteistasi, näin muutkin voivat niihin yhtyä tai antaa suuntaa antavaa palautetta
• Innostaminen: Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja tehostaa toimintaa. Muistanko innostua itse ja innostaa toisia?
• Kiittäminen: Muistanko kiittää onnistumisista itseäni ja muita?

*****************************************************************************

Blogi löytyy myös Facebookista - Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa -

                   - Tervetuloa seuraamaan ja tykkäämään sivustosta -

*****************************************************************************