Kiitos vuodesta 2021

 

Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021.

Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä varhaiskasvatuksen arjessa. Blogin vuoteen mahtui myös tekstejä varhaiskasvatuksen sisällöistä kuten leikistä ja siirtymäpedagogiikasta. Tunteita blogissa käsiteltiin monin tavoin ystävällisyys-teemasta, hyvinvointiin, ammatilliseen vuorovaikutukseen, kateuteen ja ryhmäkäyttäytymiseen. Unohtamatta blogin vahvuusperustaistajoulusatua Tipsu ja 24 hattua. 

Vuosi 2022 tuo tullessaan ainakin varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden päivitystä, mikä vaatii selkeää johtamista ja ooodia edelleen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen varhaiskasvatuksen toteutumiseksi.

 

Toivotamme teille kaikille Hyvää tulevaa vuotta 2022. Jatketaan varhaiskasvatuksen kehittämistä yhdessä, sillä yhdessä olemme enemmän ja laadukas varhaiskasvatus alkaa osaavasta ammattilaisesta. 

 

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2021-2022

 

Opetushallitus on avannut sivuston ”Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden päivitys 2021-2022”.  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys liittyy pitkälti varhaiskasvatuslakiin tulevien muutoksiin, erityisesti lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen, tai kuten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksessa nimitetään tukeen varhaiskasvatuksessa. Perusteiden päivityksessä tarkastellaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita kokonaisuudessaan.

Uusi kansallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pitäisi olla valmiina helmikuussa. Opetushallitus on ohjeistanut kuntia aloittamaan omat päivitykset kuntatason perusteisiin. Lausunnot perusteista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uusi luonnos löytyvät lausuntopalvelusta. Lausuntopalvelussa on perusteluonnokset sekä suomeksi että ruotsiksi. Lakimuutokset, joista myös perusteiden päivitys kumpuaa tulevat voimaan 1.8.2022, jolloin myös paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat pitää olla käytössä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksessä painopiste on kolmiportaisen tuen mallissa, jossa lapselle annettava tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ajatus portaista, johon lapsi asetetaan herättää keskustelua erityisesti inkluusion ajatuksen näkökulmasta ja lausuntopalvelussakin tästä on annettu erilaisia lausuntoja. Yksi hyvä ajatus on, että puhuttaisiin vain tuen tasosta ei niinkään siitä, että lapsi asetettaisiin edes ajatuksissa portaille, koska tuen antaja on edelleen varhaiskasvatuksessa ammattitaitoinen henkilöstö ja tavoitteet tuen antamiseen ja sen toteuttamiseen kohdistuu henkilöstön osaamiseen ja oppimisympäristöjen laatuun. Eli olennaista on minkä tasoista tukea henkilöstön pitäisi pystyä lapselle antamaan ja miten tukea annetaan, ei se mille portaalle lapsi kuvainnollisesti portailla asettuisi. Pelkkä portaille asettaminen ei lasta tue. Uuden päivityksen myötä korostuu myös tuen vaikuttavuuden arviointi, eli onko tukea annettu kuten kirjattu ja millaisia vaikutuksia annetulla tuella on ollut. Päivitys lapselle annettavaan tukeen tarkoittaa myös sitä, että lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmapohjiin tulee muutoksia.

Muutoksia päivityksessä on tulossa tuen lisäksi käsitteisiin. Inkluusio on nyt voimakkaasti kirjoitettuna perusteiden käsitteeksi. Uudessa luonnoksessa muun muassa todetaan, että toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Lisäksi selkeitä muutoksia on tehty laaja-alaiseen osaamiseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia oltaisiin poistamassa ja korvaamassa se monilukutaidolla sekä lisäämällä osaamiseen digitaalisen osaamisen.

Kuntatasolla päivitys tarkoittaa, että on laadittava muutosprosessi päivitykselle: keitä päivittämisprosessiin osallistetaan, millä aikataululla ja mitä kaikkea päivitetään. Osallisuus on päivityksessä yhtenä keskeisenä osana, joten miten varmistetaan henkilöstön, lasten ja huoltajien osallisuus päivitysprosessissa. Karvin raportissa (2018, Repo ym.) lasten osallistumisen paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen sisälsi haastatteluja ja keskusteluja, piirrustuksia. Selvitysten mukaan se, miten lasten osallisuus vaikuttaa arkeen ei välttämättä avaudu vasuissa. Huoltajien osallisuus oli toteutettu kyselyin, toiveiden selvittämisten kautta, vanhempainilloista saadulla tiedolla. Raporttien pohjalta osallistamista on siis tehty, mutta miten osallisuus näkyy vasuissa, eli miten osallistaminen on vaikuttanut ja miten se on huomioitu ohjaavassa asiakirjassa ja itse toiminnan toteuttamisessa, eli miten avata osallistamisen lisäksi osallisuus.

Kuntatason päivitystä tehtäessä on hyvä tarkastella mitä kaikkea sinne on kirjattu ja mitä ei. Karvin arviointiraportti vasujen sisällöistä (2018, Repo ym.) antaa tähän hyvä vertailun pohjan. Esimerkiksi katsomuskasvatus jää raportin mukaan ohueksi ja niissä ei ole välttämättä kuvattu vaihtoehtoisten toimintojen toteuttamista. Karvin tuottamat raportit (2018, 2021) korostavat myös pedagogista jatkumoa pienimmistä lapsista esikouluun siirtyviin, ilman pedagogista arvottamista. Karvi (2021, Juutinen ym.) toteaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista toimintaa tulee toteuttaa kaikenikäisten lasten kanssa. Henkilöstön kokemus raportin (2021) mukaan kuvasi pedagogiikan toteutumista enemmän 5-6-vuotiaiden kanssa, joten toimenpiteeksi esitetään pedagogisen jatkumon korostamista siten, että kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset, ja myös kaikkein nuorimmat lapset, tulevat huomioiduiksi niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Pienten pedagogiikka on muutonkin ollut paljon esillä ja siitä on kirjoittanut hyvä perusteoksen Liisa Ahonen ja Piia Roos: "Untuvikot. Alle 3-vuotiaiden pedagogiikka". Pienten taaperoiden pedagogiikka ei pitäisi olla jotain, mitä joutuu erikseen perustelemaan, vaan se on tärkeä osa varhaiskasvatusta siinä missä 5-vuotiaiden opetus ja kasvatus. Karvin (2018, 107) arviointiraportti vasujen sisällöistä toteaa, että pienten pedagogiikan ominaispiirteitä käsitellään vähän. Päivitystä tehtäessä olisi hyvä paikka pysähtyä miettimään, miten ammattilaisia ohjataan heidän työssään – voisiko vasusta saada aidon tuen myös pienten pedagogiikan toteuttamiseen?

Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmia tarkasteltaessa olisi tärkeää tutkia millaisia käsitteitä käytetään sekä millaisella kielellä teksti kirjoitetaan. Karvi (2018 Repo ym.) nosti raportissaan esille, että kuntavasuja kirjoitetaan myös paljon passiivissa ja mahdollistavassa muodossa, ei niinkään ohjaavassa sävyssä. Vasujen sävy ja passiivin käyttö antavat joustoa ammattilaisille, mutta on hyvä pohtia ohjaavatko ne kuntatasolla tasavertaiseen varhaiskasvatukseen. Karvin (2018, 106-107) raportti toteaa, että perusteasiakirjan tavoin käytetty passiivirakenne luo mielikuvan suosituksesta tai ehdotuksesta, joka ei ohjaa tai velvoita ketään. Raportti (2018, 106-107)  nostaa esille myös, että käsitteiden käytössä olennaista olisi myös avata termistöä, jotta niitä voidaan toteuttaa toivotulla tavalla. Vasuista löytyy käsitteitä kuten sensitiivisyys, osallisuus, toimijuus ja nyt myös inkluusio. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja miten ne näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa? Päivitystä tehtäessä peilaten Karvin raporttiin olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten kirjoitettu viesti toisi konkreettiset pedagogiset käytännöt ja tavoitteet toiminnalle selkeästi esille ja helpottaisin työn tekemistä ohjatusti. Miten vasussa esimerkiksi näkyy leikki, joka on määritetty itseisarvoksi sekä keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa?

Kuntatason päivityksessä on hyvä pohtia, millaisia kehittämis- ja muutostarpeita tarvitaan uuteen kuntavasuun. Mitkä asiat nousevat henkilöstöltä, asiakkailta, yhteistyöverkostoista? Miten tehty arviointityö kehittää uutta kuntavasua? Entä mitä esimerkiksi Karvin tekemät valtakunnalliset arvioinnit vaikuttavat tai miten niiden pitäisi vaikuttaa vasun päivittämiseen? 

 

*Miten teillä on päivitysprosessi käynnistynyt tai käynnistymässä?

*Tunnistatko jotain selkeitä päivitettäviä tarpeita omaan paikallisen tason varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin?

 

 -.-.-.-.-.-.-

Lähteet:

Karvi : Laura Repo, Maiju Paananen, Virpi Mattila, Marja-Kristiina Lerkkanen, Mervi Eskelinen, Lillemor Gammelgård, Jyri Ulvinen, Hanna Hjelt & Jukka Marjanen. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden2016 toimeenpanon arviointi – Varhaiskasvatus- suunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Karvi: Jaana Juutinen, Anna Siippainen, Jukka Marjanen, Tuomas Sarkkinen, Marina Lundkvist, Arttu Mykkänen, Maarit Raitala, Mari-Jatta Rissanen ja Inkeri Ruokonen. 2021. Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytilavarhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) Julkaisuja 9:2021

Opetushallitus. 2021. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2021-2022. 

 -.-.-.-.-.-.-

 

Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi

Kuvat: Pixabay 

 

 

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

 

2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi vielä alle kolmevuotiaille suunnattu Pikku-Tonttula.

Tonttulan joulukalenteri vei tonttujen maailmaan lyhyiden tarinoiden ja toimintaideoiden kautta: joulukuun 24 päivälle oli tarjolla toimintaa, jota oli mahdollista laajentaa kokopäiväpedagogiikkaan huomioiden myös lasten osallisuus.

Tänä vuonna matkataan uudestaan Tonttulaan. Tälläkin kertaa liikutaan tarinan maailmassa, mutta nyt pidempien tarinoiden ja vahvuusajattelun kautta. Tämän vuoden joulukalenterina toimii tarina ”Tipsu ja 24 hattua  – jouluinen tarina luonteenvahvuuksista”.

 "Tipsu ja 24 hattua  – jouluinen tarina luonteenvahvuuksista" on satuseikkailu, joka tuo vahvuuskäsitteitä tutuiksi lapsille. Tarinassa Tipsu saa erilaisen joulutehtävän Joulumuorilta ja Joulupukilta. Seikkailu alkaa 30.11. ja viimeinen tarina kertoo joulupäivästä, eli satukirjasta löytyy 26 tarinaa luettavaksi ja lasten kanssa yhdessä pohdittavaksi. Tarinoissa on mukana joulun perinteitä, kommelluksia sekä arjen asioita, joissa erilaisia vahvuuksia tarvitaan. Tarinoiden avulla tuodaan tutuiksi luonteenvahvuussanoja lapsille. Tarinoissa on nimettynä päivän vahvuus, mutta niissä vilahtelee muitakin vahvuuksia.

Näin tarina lähtee liikkeelle 30.11.:

”Tipsu-tonttu istui Tonttulan keittiössä mietteissään. Joulumuori katseli sivummalta, kuinka Tipsu siirteli puurolusikkaansa lautasella hajamielisesti. Muiden tonttujen poistuttua ruokapöydästä omiin puuhiinsa, Joulumuori istahti Tipsun viereen.

”Huolestuttaako sinua joku Tipsu?”, Muori kysyi lempeästi Tipsulta.”

 Mitä tarinassa sitten tapahtuu? Millaisiin seikkailuihin Tipsu joutuu? Ja miten vahvuudet liittyvät tarinaan? Se selviää lukemalla tarinan ja heittäytymällä mukaan Tonttulan seikkailuun.

Tämä joulukalenteri sopii erityisen hyvin lepo- ja rentoutumishetkiin, mutta sitä voidaan laajentaa kokopäiväpedagogiikkaan mukana tulevien toimintavinkkien avulla, unohtamatta lasten osallisuutta. Eli mikäli olet etsinyt uutta jouluista luettavaa, tässä sinulle oiva vinkki. 

Kirjan 26 tarinan lisäksi Tipsulla on oma kuvin tuettu seikkailulaulu, jota voidaan lasten kanssa laulaa. Laulun sävel on traditionaalilaulusta "Tonttu lähti matkaan". Laulu kuvaa tarinan perusajatusta ja seikkailuun liittyviä elementtejä.

Materiaaleihin kuuluvat myös hattukortit, joissa näkyy päivän hattu ja vahvuus. Hattukorttien avulla tarinoihin ja vahvuuksiin voidaan palata vielä joulunkin jälkeen. Näitä kortteja voidaan myös soveltaa monella tavalla osana arjen touhuja.

Tarinoiden lisäksi kirjasta löytyy toimintavinkkejä eri päiville, mikä mahdollistaa kokopäiväpedagogiikan huomioimisen toiminnassa. 

Mistä kirjan sitten löytää? Tämä joulusatu ladataan blogin materiaalipankkiin lisämateriaaleineen, josta aineisto on saatavilla käyttöön tekijänoikeudet huomioiden. 

                  *******************************************************************

 Jos tarinallinen joulukalenteri ei juuri nyt ole sinun juttusi, niin blogista löytyy muitakin vaihtoehtoja, sillä marraskuu on jo perinteisesti blogissa ollut valmistautumista jouluun. Marraskuussa ja joulukuussa 2018 blogissa julkaistiin vinkkejä henkilöstön joulukalentereihin. Nämä kalenterit voivat tukea työyhteisön yhteisöllisyyttä sekä työhyvinvointia, mitä tällä hetkellä moni varmasti myös työhönsä kaipaa. Ne voivat olla tapa myös kannustaa työkaveria työssä.Marraskuussa 2019 puolestaan vinkattiin paljon erilaisia joulukalentereita kuten liikunnallisia  ja kielellisiä kalenteritehtäviä.

Toivottavasti näistä jouluisista kalenterivinkeistä on sinulle apua. Seuraamalla blogin Instagramia ja Facebook-sivustoa, saatat löytää vielä lisää vinkkejä.

 

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************