Opetus- ja kulttuuriministeriön 2016 vuonna julkaisema "Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset”
antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä
ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun
liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana
varhaiskasvatusta. Suositukset on tarkoitettu lasten huoltajien,
varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden alle
kahdeksanvuotiaiden lasten liikunnan, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämiseen
osallistuvien yhteisöjen käyttöön.
Suosituksen mukaan lapsen päivittäinen, vähintään
kolmen tunnin, fyysinen aktiivisuus koostuu kuormittavuudeltaan monipuolisesta
liikkumisesta: kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta
fyysisestä aktiivisuudesta. Vauhdikasta ja erittäin kuormittavaa liikuntaa on muun
muassa lujaa juokseminen, hippaleikit, trampoliinilla hyppiminen, isojen
tavaroiden työntäminen, mäen kiipeäminen, painiminen, hiihtäminen, uiminen ja
portaiden kävely. Reipasta ulkoilua on muun muassa ripeä kävely, potkulautailu,
pyörällä ajaminen, luistelu, nopeasti ja rytmikkäästi tanssiminen, pallolla
pelaaminen ja leikkiminen. Kevyttä aktiivisuutta on hitaasti käveleminen,
rauhalliset liikuntaleikit, pallon heittely ja kiinniottaminen, keinuminen,
tasapainoilu, kehotehtävät kuten kirjainten matkiminen, roolileikit.
Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella varhaiskasvatukseen
osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja
monipuoliseen liikuntakasvatukseen. Uudessa
varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa tämä näkyy oppimisen osa-alueista ”Kasvan,
liikun ja kehityn” –osa-alueesessa, johon sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen,
terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Varhaisvuosien fyysisen
aktiivisuuden suosituksetkin korostavat, että liikkumisen lisäksi riittävä lepo
ja uni, terveellinen ruokavalio sekä mahdollisuus rentoutumiseen ja rauhoittumiseen
muodostavat yhdessä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pohjan. Terveelliset
elämäntavat ja säännöllinen päivärytmi ovat kaiken perusta ajatellessa pienen
lapsen arkea. Laaja-alaisen oppimisen näkökulmasta tämä oppimisen alue
linkittyy uudessa vasussa myös itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin.
Miten tämä näkyy arjen varhaiskasvatuksessa? Lapsia
kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina.
Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi
mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona.
Liikuntakasvatus on säännöllistä, lapsilähtöistä, monipuolista ja
tavoitteellista. Liikutaan eri tavoin: leikitään sisällä ja ulkona,
retkeillään, liikutaan erilaisissa ympäristöissä, pidetään ohjattuja
liikuntatuokioita. Lisäksi näistä asioista keskustellaan ja tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa.
Yli 3-vuotiaiden lasten liikuttaminen yleisellä tasolla tuntuu
helpommalta, koska heihin voidaan soveltaa isompien lasten leikkejä ja harjoituksia sääntöineen pienin muutoksin. Entä pienet, alle 3-vuotiaat, mitä tämä on konkreettisesti alle
3-vuotiaiden kanssa? Jotta voidaan suunnitella toimintaa, tarvitaan tietoa lapsen
kehityksestä ja tuntemusta jokaisesta ryhmän lapsesta yksilönä. Pitää siis
ymmärtää kuinka paljon kehitystä tapahtuu ensimmäisten kolmen vuoden aikana
lapsissa ja missä järjestyksessä asiat normaalisti tapahtuvat. Toiminnan
sisällöt, tavoitteet ja menetelmät pitää perustua lasten tarpeisiin ja
kehitystasoon. Kuitenkin suunnitelmien pitää olla joustavia, jotta niitä voi
tilanteiden muuttuessa muokata ja ottaa lasten toiveita ja
mielenkiinnonkohteita huomioon. Jo nämä lauseet aiheuttavat haasteita, koska taito - ja kehitystasot ovat hyvin erilaisia alle 3-vuotiailla. Tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton. Oikeastaan se on herkullinen, kun pääsee näkemään isoja kehitysmuutoksia lapsissa.
Alle 3-vuotiaat lapset liikkuvat paljon omaehtoisesti
tutkien ja ottaen ympäröivää maailmaa haltuun. Omaehtoisen liikkumisen lisäksi
he tarvitsevat ohjattua ja suunniteltua liikuntaa. Alle 3-vuotiaiden liikunta
koostuu tasapainotaidoista, jotka ovat oikeastaan kaiken liikkumisen
perusedellytyksiä. Tasapainotaidot kehittyvät lapsella muutaman kuukauden iästä
aina neljään ikävuoteen saakka, jolloin lapselle tulisi mahdollistaa
tasapainotaitojen monipuolinen harjoittelu. Tasapainotaitojen lisäksi tärkeässä
roolissa ovat liikkumistaidot tai toisin kutsuttuna perusliikkeet kuten ryömiminen,
konttaaminen, kiipeäminen, käveleminen, juokseminen. Liikkumistaitojen
herkkyyskausi sijoittuu hieman alle vuodenikäisestä noin kouluikään saakka. Tasapainotaitojen
ja perusliikkeiden kehittyminen vaativat myös lapsen oman kehon kehotuntemusta
– ja hallintaa.
Mitä alle 3-vuotiaiden kanssa sitten voidaan tehdä
liikkumisen kannalta? Pidetään liikuntavälineet lasten saatavilla samoin kuten
lelut. Innostetaan kokeilemaan. Alle 3-vuotiaille lapsille pitäisi olla vähintään
yksi suunniteltu ja ohjattu liikuntatuokio viikossa ulkona ja sisällä. Havainnoidaan
lasten liikkumista näissä tilanteissa: Yrittääkö lapsi rohkeasti vai
luovuttaako? Mitkä asiat ovat lapsille helppoja? Mitkä haastavia? Mitä
perusliikkeitä jo hallitaan? Mitä harjoitellaan lisää? On hyvä muistaa, että
motoriikan kehitys edellyttää aina liikkeisiin tarvittavien osa-alueiden
kehittymistä. Aikuinen on aina myös malli lapselle – tehdään asioita yhdessä.
Toiminnan suunnittelun tasolla lähtökohtana ovat
valtakunnallinen ja paikallinen varhaiskasvatussuunnitelmat sekä lasten
tarpeet. Valtakunnallisen vasun mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää
lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten
tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Mitä tämä käytännössä
tarkoittaa? Miten me voisimme toimia? Tässä vinkkejä tähän alle 3-vuotiaiden
toimintaan:
Kehontuntemus ja
–hallinta (Musiikki, lorut ja laulut tukevat kehonhahmottamista)
Musiikkiliikunta: Missähän ne korvat on? kehonosien
koskettelu ja sively.
Musiikki, Stop! Laita oikea kehonosa lattiamerkille. Liikutaan musiikin mukaan. Harjoitellaan pysähtymään, kun musiikki tulee ja laitetaan pyydetty kehonosa lattialla oleville merkeille.
Lorut, runot: Kehopiilotus: Loru ”Missä, missä, mis on
____(pää)___ ? x3 Näytähän sen. 1-2-3- __(pää)__ piiloon!!!”, … lopussa kehon osan
piilotus toisen kehon osan avulla tai mielikuvituksen mukaan (esim. paidan
sisään)
Tasapainotaidot
Musiikkiliikunta: Faaraon kissa (häntä pystyssä = jalka
ilmassa, tasapainoilu)
Musiikkiliikunta: STOP!: Kävelen, kävelen, kävelen, kävelen,
kävelen, kävelen, STOP liikutaan eri tavoin ja harjoitellaan pysähtymistä.
Pysäytysleikit: esimerkiksi juostaan ja merkistä tai
musiikin tauosta pitää pysähtyä nopeasti
Erilaisissa maastoissa liikkuminen – metsä, puisto, piha,
sisätilat
Patjoista ja tyynyistä voi luoda erilaisia ”möykkyratoja”
joita pitkin voi kävellä ja kiipeillä sisätiloissa
Liikkumistaidot (1-3-v.
perusliikkeitä: kävely, juokseminen, hyppääminen, ryömiminen, kieriminen,
työntäminen, vetäminen, roikkuminen, tasapainoilu, nouseminen sekä kantaminen)
Musiikkiliikunta – Konttausleikit: Faaraon kissa, Pikku
koira laulaa hau-hau-hau
Musiikkiliikuntaa: Mitä tehdään, mitä tehdään, pikkuinen
______? – Keinutaan, keinutaan, yhdessä näin keinutaan…Harjoitellaan liikkumaan eri tavoin.
Musiikkiliikuntaa: STOP!: Kävelen, kävelen, kävelen,
kävelen, kävelen, kävelen, STOP- Juoksen, konttaan, hypin, keinun, tanssin…
Musiikkiliikuntaa: Kenellä on päällä jotain punaista.
Sen on vuoro hyppiä Kel on jotain punaista
Musiikkiliikuntaa: ”Täti Monika”: On meillä hauska _Iisa_,tuo Iisa pikkuinen, kun Iisa menee torille, on näky komea:
kas näin heiluu peppu/ hyppii, keinuu
Ongelmanratkaisua liikkuen: Missä on? juostaan, kävellään
tms. mainitun paikan, henkilön tai tavaran
Jumppapussi: jumppapussiin kuvia (eläimistä, erilaisista
liikkumistavoista) – liikutaan pussista nostetun kuvan mukaan esim. koirat
konttaavat, pyöritään…
Värilliset muotopalat, päällä istuttavat mopot ja autot,
vedettävät ja työnnettävät lelut, trampoliini, patjat, voimistelupenkit, leikkivarjo
– nämä auttavat myös keksimään lisää erilaisia tapoja harjoittaa
perusliikkeitä.
Välineenkäsittelytaidot
(hyviä liikuntavälineitä: eri kokoiset ja –painoiset, erilaisista
materiaaleista valmistetut pallot, hernepussit, renkaat, mailat)
Pallot : pallosade – ”sataa, sataa, sataa, palloja sataa –
tuodaan takas nopeaa rataa” – nopeaa pallojen keräystä esimerkiksi laatikkoon,
josta pallot kaadettu karkuteille.
Huivit: Heitellään huiveja – yritetään ottaa kiinni, Mennään
piiloon huivin alle, Rutistetaan huivi piiloon käsien sisään ja avataan ruttu
Renkaat: renkaat
karkaa – renkaat kiinni
Kaikki yllämainitut vihjeet toimivat myös isompien kanssa.
Isojen sääntöleikit eivät toimi alle 3-vuotiaiden kanssa. Leikeissä on vain
yksinkertainen sääntö tai ohje kuten kun musiikki loppuu, pysähdytään. Näitäkin
harjoitellaan. Iloa ja riemua alle 3-vuotiaiden liikunnasta ei puutu, jos
aikuinen on mallina ja uskaltaa antaa lapsille mahdollisuuden kokeilla omia
taitojaan rohkeasti turvallisen aikuisen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.