Katsomuskasvatuksen toteuttaminen

Katsomuskasvatus on osa  ”Minä ja meidän yhteisömme” -oppimisen osa-alueetta. Sen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan. Sisältöalueista se lähestyy myös eettistä ajattelua. 

Katsomuskasvatus on ehkä haastavin osa-alue varhaiskasvatuksessa toteuttaa, koska se herättää voimakkaita tunteita oikein ja väärin tekemisestä. Opetushallitus on laatinut ohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisistatilaisuuksista. Tämä ohje on hyvä jokaisen varhaiskasvatuksessa toimivan tiedostaa ja ymmärtää sen sisältö. Ohjeen lisäksi varhaiskasvatuksessa pitää tiedostaa millaisia katsomuksia omassa ryhmässä on, jotta päästään katsomuskasvatuksen ytimeen ja sen toteuttamiseen. Tämä vaatii omien ennakkoluulojen tiedostamista ja niiden työstöä sekä aitoa dialogia lasten huoltajien kanssa. Asiakaskunnasta katsottuna varhaiskasvatus ei ole uskontoneutraali ympäristö. Mikään uskonto ei ole parempi kuin toinen tai parempi kuin uskonnottomuus, vaan ne ovat arvoltaan tasavertaiset. Jokaisella lapsella on oikeus kokea, että hänen perheensä kulttuureineen ja uskontoineen tai uskonnottomasti on yhtä arvokas. Katsomuskasvatuksen ajatuksena on kasvattaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten katsomuksellisia perinteitä, niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Katsomuskasvatus kunnioittaa niin uskontoja kuin uskonnottomia.

Katsomusvapaan tyhjiön rakentaminen tai uskontojen välttely ei ole rakentava tapa kohdata katsomuskasvatusta. Se voi opettaa lapsille, että oman perheen traditiot ovat huonoja ja niistä ei saa varhaiskasvatuksessa puhua ja iloita. Lasten kanssa voidaan pohtia erilaisia elämänkysymyksiä ja kulttuurisia eroja. Ammattikasvattajien tehtävänä on pysyä neutraalina arvottamatta uskontoja tai uskonnottomuutta. Lapsille voi asioihin vastata tietopohjalta tai yhdessä pohtia ja tukea näkökulmanottokyvyn kehittymistä näissä pohdinnoissa. Ketään ei käännytetä omaan ajattelumaailmaan, vaan asioista pitää pystyä puhumaan asioina, jotka eivät ole toisiaan parempia tai oikeampia. Uskontoon ja uskonnottomuuteen liittyviä asioita pitää pystyä puntaroimaan muun muassa siitä näkökulmasta, että onko se neutraalia lapsen iloitsemista omasta kulttuurista vaiko uskonnon opetusta. Esimerkiksi kysyttäessä lapselta hänen lempilaulua, hän voi haluta laulaa virren kuten "Jumalan kämmenellä". Jos tämä kielletään, niin lapselle annetaan kokemus, että hänen valintansa ja hän kokonaisuudessa on jotenkin huonompi kuin muut. Se, että lapsi laulaa virren tällaisessa tilanteessa ei ole uskonnon opettamista. Jos taas koko ryhmän kanssa harjoitellaan virren laulamista, se voi olla jonkun katsomuksen vastaista, koska virsi katsotaan lauletuksi rukoukseksi. 

 

Miten katsomuskasvatuksessa voisi lähteä liikkeelle luomatta tyhjiötä ryhmään? Juhlat, juhlapukeutuminen ja - ruokailu ovat yksi tapa tutustua ryhmän katsomuksiin. Lapsiryhmän kanssa voidaan yhdessä huoltajien avulla rakentaa oman ryhmän juhlakalenteri, johon kootaan perheiden juhlat kaikkien näkyville. Tämä auttaa toiminnan suunnittelussa työntekijöitä sekä havainnollistaa lapsille, mitä kaikkea heidän ryhmässään juhlitaan. Tällaisen kalenterin avulla voidaan avata keskustelua katsomuksista. Lapset saattavat viettää samoja juhlia, mutta eri sisällöin. Uskonnollisten ja katsomuksellisten perinteiden lisäksi katsomuskasvatus liittyy läheisesti etiikkaan ja arvokysymyksiin ja sen sisältöinä voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja, yhdessä toimimista ja hyviä tapoja, oikean ja väärän eroja. 

Ja kyllä...Varhaiskasvatuksessa voidaan edelleen tehdä yhteistyötä esimeriksi seurakunnan kanssa. Huomoitavaa tällöin on, että uskonnollisiksi luokiteltaville tilaisuuksille pitää varhaiskasvatuksessa järjestään vaihtoehtoinen toiminta. Mikäli tilaisuus luokitellaan uskonnolliseksi, kaikilta huoltajilta selvitetään kumpaan toimintaan lapsi osallistuu ja samalla kuvataan tilaisuuksien sisältö, jotta huoltajilla on aito mahdollisuus valita. Uskonnollisia sisältöjä ovat muun muassa rukoukset, virret, jumalanpalvelukset, uskonnolliset esitykset kuten nukketeatterit. Itse kirkot rakennuksina ovat rakennuksia ja hautausmaat paikkoja sekä usein historiallisia sellaisia, joten niiden ympärille rakennetut sisällöt ratkaisevat uskonnollisuuden. Toiset voivat toisaalta kokea nämä paikat hyvinkin voimakkaasti uskonnollisina, joten pohdittaessa retkiä ja toiminnan sisältöjä pitää olla sensitiivinen ja käydä avointa dialogia huoltajien kanssa. Se on paras keino päästä eteenpäin katsomuskasvatuksessa.

Katsomuskasvatuksen tueksi materiaalia:
Kantelupukki
Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa 
Katso kanssani - opas eri uskonnoista

Blogin löydät myös Facebookista  "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista  @varhaista.aikaa 

- Tervetuloa seuraamaan -

Ohjattu piirtäminen

Mitä ohjattu piirtäminen on?

Ohjatussa piirtämisessä piirtämistä lähestytään vaiheittain, askel askeleelta. Aikuinen voi ohjata piirtämistä kohta kohdalta tai ohjata lasta luomaan piirustuksen kokonaiskuvan pohjalta. Ohjattu piirtäminen luo perustaa piirtämisen taidoille. Lapset oppivat mallista ja oppivat muodostamaan niistä omia näkemyksiä. Ohjatussa piirtämisessä lapsi saa käyttää luovuuttaan, piirtää toisella tavalla tai lisätä omia elementtejä. Ohjatun piirtämisen jälkeen lapsille kannattaa tarjota lisää paperia uusiin tuotoksiin. Ohjatut piirtämisen idean takana on ajatus, että lapset poimivat maailmasta sen, mitä me näytämme heille, ja käyttävät sitä hyödykseen, ohjatussa piirtämisessä piirtämällä isompia ja parempia töitä.

Miksi lapset hyötyvät ohjatusta piirtämisestä?

Hyvä piirtäminen vaatii mielikuvaa siitä, mitä on tekemässä ja missä järjestyksessä asiat tehdään. Summassa piirtäminen tuottaa jotain. Tietoinen ja suunniteltu piirtäminen sitä mitä kohti pyritään.

• Ohjattu piirtäminen tukee tavoitteellista työn tekemistä
• Ohjattu piirtäminen lisää lasten kuuntelutaitoja
• Ohjattu piirtäminen harjoittaa ohjeiden noudattamista
• Ohjattu piirtäminen kiinnittää lapsen huomiota yksityiskohtiin
• Ohjatun piirtämisen harjoittaminen siirtää taitoja lasten omaehtoisiin piirroksiin
• Ohjattu piirtäminen auttaa lasta näkemään itsensä taiteilijana
• Ohjattu piirtäminen vahvistaa lapsen itseluottamusta ja itsetuntoa piirtämisen saralla
• Ohjattu piirtäminen tukee erilaisia tapoja ilmaista itseään

Mitä varhaiskasvatuksen oppimisen alueita ohjattu piirtäminen tukee ja miten? 

1. Matemaattinen ajattelu -  geometrisen ajattelun tukeminen -> piirtäminen vaatii viivan, ympyrän, kolmion ja neliön käyttöä.
2. Kielellinen ilmaisu – käsitteiden hahmottaminen, hahmojen tekeminen itse tehtyihin tarinoihin – tarinoiden rikastuttaminen
3. Ilmaisun monet muodot – kuvallinen ilmaisu, musiikillinen ilmaisu (laulupiirtäminen – ohjatut piirtotarinat), luovuus
4. Hienomotoriset välineenkäsittelytaidot– tukee hienomotorisia valmiuksia
5. Mikä tahansa alue - Yhdistä ohjattu piirtäminen käsillä olevaan oppimiseen, teemaan

Miten?

Suhde taiteeseen on lapsilla erilaista. On niitä jotka ovat kiinnostuneita, niitä jotka ovat kiinnostuneita, mutta eivät tiedä mistä aloittaa tai kokevat etteivät osaa sekä niitä jotka eivät ole kiinnostuneita ja tekisivät mieluiten jotain muuta. Ryhmän tunteminen pohjaa sitä, miten ohjatussa piirtämisessä lähdetään liikkeelle.

Ohjattua piirtämistä voi tehdä siten, että lapset tietävät mitä piirtävät tai piirros on salaisuus heille, joka paljastuu vähitellen. Salaisuus-versio palvelee niitä, jotka ovat kriittisiä itselleen ja kokevat, etteivät osaa tehdä. Kokonaisuuden esittely valmiin työn kautta ja siitä osista liikkeelle lähteminen tukee lapsia, jotka tarvitsevat hahmottamiseen kokonaisuuden näkemistä ensin. 

Ohjatussa piirtämisessä ohjaajan pitää hahmottaa piirtämisen vaiheet. Ohjattuja piirrosohjeita löytyy tänä päivänä onneksi helposti internetistä. Esimerkiksi First Grade Blues Skies – sivusto  tai From the Pond- sivusto ovat vierailun arvoisia Myös Minna Lappalaisen Laulupiirtäminen ohjaa lapsia musiikin avulla piirtämään helppoja kuvia. 

Ohjatessa piirtämistä kannattaa kiinnittää huomiota käsitteisiin, siihen että ne ovat ryhmälle sopivia ja ymmärrettäviä Paperin suunnasta voi antaa esimerkiksi ohjeen, että paperi voi olla kahdella tapaa, joko A) paperi on pitkä ja kapea tai B) lyhyt ja leveä. Tällä ohjataan paperin suuntaa parhaaseen piirtämissuuntaan, jotta kuva mahtuu paperiin. Kaarien piirtämistä voi ohjata esimerkiksi kuvaannollisilla käsitteillä, jolloin alakaari on hymy ja yläkaari on sateenkaari. 

Ohjattu piirtäminen ei ole mitään irrallista toimintaa, vaan se kannattaa sitoa meneillä olevaan oppimiseen ja lasten oppimistavoitteisiin, joita menetelmällä tuetaan. Se sopii nykyaikaiseen varhaiskasvatukseen nimenomaan lasten tavoitteellisen oppimisen tukemisen näkökulmasta.

- Piirtämisen riemua -

*****************************************************************************

Blogin löydät myös Facebookista "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista @varhaista.aikaa

*****************************************************************************