keskiviikko 21. kesäkuuta 2023

Varhaiskasvatuksen myytinmurtaja: ”Varhaiskasvatuksessa vain leikitään”

 


Myytti ”varhaiskasvatuksessa vain leikitään” on kaksijakoinen. Yhdeltä näkökannalta katsottuna leikki on erittäin merkityksellinen asia ja sillä on itseisarvo varhaiskasvatuksessa. Toisaalta leikki on myös varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa: Pedagogisessa toiminnassa leikki ja leikillisyys yhdistyvät oppimisen alueisiin ja leikki- ja tutkimismaailmoja voidaan tietoisesti rakentaa huomioiden varhaiskasvatuksen oppimisen eri osa-alueet. Leikinomaisuudella voidaan rikastaa arjen tilanteita ja motivoida lasta toimimaan. Toki varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sisältävät paljon muutakin sisältöä kuin vain leikin, mutta on tärkeää ymmärtää leikin merkitys, sekä miten leikki vaikuttaa muidenkin sisältöjen toteutumiseen tai miten ne ovat liitoksissa toisiinsa.

Varhaiskasvatuslain mukaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteena on toteuttaa muun muassa lapsen leikkiin perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuksen arvojen mukaisesti lapsella on oikeus leikkiä sekä oppia leikkien. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota kaikille lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin.

Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla, elää ja hahmottaa maailmaa. Leikki motivoi lasta ja tuottaa iloa. Leikin avulla ja kautta lapset oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa. Leikkiessään lapset jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lasten on turvallista kokeilla, yrittää erilaisia asioita ja ideoita sekä myös erehtyä kokeilussaan.

Väheksyvä tulkinta myyttiin ”varhaiskasvatuksessa vain leikitään” voi tulla siitä, että leikki ymmärretään vain lapsiin liittyväksi asiaksi ja erityisesti lasten omaksi vapaaksi toiminnaksi, jolloin ammattilaisen pedagogiikalla ja aktiivisuudella leikissä ei ole merkitystä ja työtä voisi tehdä kuka tahansa. Lapsen omaehtoiselle leikille on paikkansa varhaiskasvatuksessakin, mutta tutkimukset osoittavat, että sekä leikkiin sitoutuneisuus, että leikin pitkäkestoisuus ja juonellisuus kasvavaa, kun aikuinen osallistuu eri tavoin ja on sensitiivisesti läsnä tukemassa leikkiä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuleekin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Tämä läsnäolo myös ennalta ehkäisee lasten leikeissä kiusaamiseksi koetuksi tulemista.

Tieteellisesti on olemassa tutkimustietoa siitä, että leikissä lapsi oppii kokonaisvaltaisesti. Joten myytissä ”varhaiskasvatuksessa vain leikitään” ei ole mitään pahaa, vaan silloin ollaan varhaiskasvatuksen työtavan ytimessä. Lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki on yksi toiminallisuutta, luovuutta ja sekä osallisuutta edistävä luonteva oppimisen tapa sekä ammattilaisille työtapa. Varhaiskasvatuksen ulkopuolisille toki on hyvä perustella, miksi vain on leikitty eli avata, mitä kaikkea oikeastaan on tehty ja opittu leikin kautta ja avulla: millaista kokonaisvaltaista hyvinvointia onkaan leikeissä rakennettu. Leikki tarjoaa paikan sosioemotionaalisten, kognitiivisten sekä fyysisten taitojen harjoitteluun. Leikki on maailman hahmottamista fyysisesti ja psyykkisesti. Leikissä muun muassa harjoitella fyysistä läsnäoloa erilaisten ihmisten kanssa, koetaan ja harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kehitetään mielikuvitusta. Tutkimuksien mukaan leikkiä tukevat opetukselliset menetelmät kehittävät lapsen kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja laajemmin ja tehokkaammin, kuin suoraan akateemisiin taitoihin kohdentuvat opetusmenetelmät. Leikillä on siis merkitystä. Se on tie lapsen maailmaan.

Leikki jättää meihin kaikkiin myös jäljet. Tämän voi testata ihan miettimällä omia suosikkileikkejä lapsuudessa. Miltä tuntui, kun kavereiden kanssa oli hauskaa? Tai kurjimmillaan, miltä tuntui, kun ei päässyt johonkin leikkiin mukaan. Leikki koskettaa meidän kaikkien tunteita. Se on kokemuksellista, elämyksellistä, henkilökohtaista. Leikkejä havainnoimalla päästään käsiksi lapsen maailmaan: mitä lapselle kuuluu, mitkä asiat kiinnostavat lasta, millaisia tunteita herää, mikä on kivaa tai mikä jännittää.

Leikkiä arvostetaan varhaiskasvatuksen sisällä kyllä. Onko kuitenkin niin, että ulkoinen paine vähentää leikin merkitystä arjessa ja ns. akateemiset taidot, kynä-paperi-tuotokset koetaan tärkeämmiksi, koska niillä voidaan osoittaa ulospäin, että lasten kanssa on tehty asioita. Myytin myötä on hyvä pohtia, leikitäänkö vain varhaiskasvatuksessa hyvällä omalla tunnolla tietäen ja ymmärtäen leikin kokonaisvaltaisen oppimisen ja kasvun merkitys? Vai tuoko ulkopuolinen paine leikistä huonon ja vähäpätöisen asian, jota ei uskalleta toteuttaa ja sen maailmaan ei lähdetä, vaan mielummin tuotetaan jotain näkyvää todistetta tehokkuudesta ja tuottavuudesta varhaiskasvatuksessa, vaikkapa askartelujen ja piirrosten myötä? Vai onko niin, että aikuisten taidot leikkiä ovat ruosteessa ja kaipaavat taitojen palauttamista?

Lopuksi: Myytti voidaan murtaa ja sanoa, että varhaiskasvatuksessa ei vain leikitä, vaan parhaimmillaan tuotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia lapsille leikin ja leikillisyyden avulla ja sen kautta yhdistäen leikkiä ja leikin elementtejä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöihin monipuolisesti ja laajasti. 

 

Lähteet:

Gmitrová, V. & Gmitrov, J. (2003). The Impact of Teacher-Directed and Child-Directed Pretend Play on Cognitive Competence in Kindergarten Children. Early Chilhood Education, 30(4), 241-246.

Hakkarainen, P. & Bredikyte, M. 2013. Kehittävän leikkipedagogiikan perusteet. Kogni Oy.

Varhaiskasvatusuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2022:2a . https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf

Whitebread, D., Coltman, P., Jameson, H. & Lander. R. (2009). Play, Cognition and Self-Regulation: What exactly are children learning when they learn through play? Educational & Child Psychology, 26(2), 40-52.

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Varhaista Aikaa

 

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

**************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

Epäonnistumisen tilat vaiko onnistumisen tilat?

  Uusi kausi tuo aina mukanaan haasteita. Työkavereiksi on voinut tulla uusia ihmisiä. Lapsiryhmät ovat voineet muuttua ja lasten haasteet o...