Opetushallitus on avannut sivuston ”Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden päivitys 2021-2022”.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys liittyy pitkälti
varhaiskasvatuslakiin tulevien muutoksiin, erityisesti lapsen kehityksen ja
oppimisen tukeen, tai kuten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden
luonnoksessa nimitetään tukeen varhaiskasvatuksessa. Perusteiden päivityksessä
tarkastellaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita kokonaisuudessaan.
Uusi kansallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pitäisi olla
valmiina helmikuussa. Opetushallitus on ohjeistanut kuntia aloittamaan omat päivitykset
kuntatason perusteisiin. Lausunnot perusteista ja varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden uusi luonnos löytyvät lausuntopalvelusta. Lausuntopalvelussa on perusteluonnokset sekä suomeksi että ruotsiksi. Lakimuutokset,
joista myös perusteiden päivitys kumpuaa tulevat voimaan 1.8.2022, jolloin myös
paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat pitää olla käytössä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksessä
painopiste on kolmiportaisen tuen mallissa, jossa lapselle annettava tuki
jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ajatus portaista, johon
lapsi asetetaan herättää keskustelua erityisesti inkluusion ajatuksen
näkökulmasta ja lausuntopalvelussakin tästä on annettu erilaisia lausuntoja.
Yksi hyvä ajatus on, että puhuttaisiin vain tuen tasosta ei niinkään siitä,
että lapsi asetettaisiin edes ajatuksissa portaille, koska tuen antaja on
edelleen varhaiskasvatuksessa ammattitaitoinen henkilöstö ja tavoitteet tuen antamiseen
ja sen toteuttamiseen kohdistuu henkilöstön osaamiseen ja oppimisympäristöjen laatuun. Eli olennaista on minkä tasoista tukea henkilöstön pitäisi pystyä lapselle
antamaan ja miten tukea annetaan, ei se mille portaalle lapsi kuvainnollisesti
portailla asettuisi. Pelkkä portaille asettaminen ei lasta tue. Uuden
päivityksen myötä korostuu myös tuen vaikuttavuuden arviointi, eli onko tukea
annettu kuten kirjattu ja millaisia vaikutuksia annetulla tuella on ollut. Päivitys
lapselle annettavaan tukeen tarkoittaa myös sitä, että lasten henkilökohtaisiin
varhaiskasvatussuunnitelmapohjiin tulee muutoksia.
Muutoksia päivityksessä on tulossa tuen lisäksi käsitteisiin. Inkluusio on nyt voimakkaasti kirjoitettuna perusteiden käsitteeksi. Uudessa
luonnoksessa muun muassa todetaan, että toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana
on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja
oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Lisäksi
selkeitä muutoksia on tehty laaja-alaiseen osaamiseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia
oltaisiin poistamassa ja korvaamassa se monilukutaidolla sekä lisäämällä
osaamiseen digitaalisen osaamisen.
Kuntatasolla päivitys tarkoittaa, että on laadittava muutosprosessi päivitykselle: keitä päivittämisprosessiin
osallistetaan, millä aikataululla ja mitä kaikkea päivitetään. Osallisuus on päivityksessä yhtenä keskeisenä osana,
joten miten varmistetaan henkilöstön, lasten ja huoltajien osallisuus päivitysprosessissa.
Karvin raportissa (2018, Repo ym.) lasten osallistumisen paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmien
laatimiseen sisälsi haastatteluja ja keskusteluja, piirrustuksia. Selvitysten mukaan se, miten
lasten osallisuus vaikuttaa arkeen ei välttämättä
avaudu vasuissa. Huoltajien osallisuus oli toteutettu kyselyin, toiveiden
selvittämisten kautta, vanhempainilloista saadulla tiedolla. Raporttien pohjalta osallistamista on siis tehty, mutta miten osallisuus näkyy vasuissa, eli miten osallistaminen on vaikuttanut ja miten se on huomioitu ohjaavassa asiakirjassa ja itse toiminnan toteuttamisessa, eli miten avata osallistamisen lisäksi osallisuus.
Kuntatason päivitystä tehtäessä on hyvä tarkastella mitä
kaikkea sinne on kirjattu ja mitä ei. Karvin arviointiraportti vasujen
sisällöistä (2018, Repo ym.) antaa tähän hyvä vertailun pohjan. Esimerkiksi
katsomuskasvatus jää raportin mukaan ohueksi ja niissä ei ole välttämättä
kuvattu vaihtoehtoisten toimintojen toteuttamista. Karvin tuottamat raportit (2018, 2021) korostavat myös
pedagogista jatkumoa pienimmistä lapsista esikouluun siirtyviin, ilman pedagogista
arvottamista. Karvi (2021, Juutinen ym.) toteaa, että varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden mukaista toimintaa tulee toteuttaa kaikenikäisten lasten kanssa.
Henkilöstön kokemus raportin (2021) mukaan kuvasi pedagogiikan toteutumista
enemmän 5-6-vuotiaiden kanssa, joten toimenpiteeksi esitetään pedagogisen jatkumon
korostamista siten, että kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset, ja
myös kaikkein nuorimmat lapset, tulevat huomioiduiksi niin kansallisella kuin
paikallisellakin tasolla. Pienten pedagogiikka on muutonkin ollut paljon esillä
ja siitä on kirjoittanut hyvä perusteoksen Liisa Ahonen ja Piia Roos:
"Untuvikot. Alle 3-vuotiaiden pedagogiikka". Pienten taaperoiden pedagogiikka ei
pitäisi olla jotain, mitä joutuu erikseen perustelemaan, vaan se on tärkeä osa
varhaiskasvatusta siinä missä 5-vuotiaiden opetus ja kasvatus. Karvin (2018,
107) arviointiraportti vasujen sisällöistä toteaa, että pienten pedagogiikan
ominaispiirteitä käsitellään vähän. Päivitystä tehtäessä olisi hyvä paikka
pysähtyä miettimään, miten ammattilaisia ohjataan heidän työssään – voisiko vasusta
saada aidon tuen myös pienten pedagogiikan toteuttamiseen?
Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmia tarkasteltaessa
olisi tärkeää tutkia millaisia käsitteitä käytetään sekä millaisella kielellä
teksti kirjoitetaan. Karvi (2018 Repo ym.) nosti raportissaan esille, että kuntavasuja kirjoitetaan myös paljon passiivissa ja mahdollistavassa muodossa, ei
niinkään ohjaavassa sävyssä. Vasujen sävy ja passiivin käyttö antavat joustoa
ammattilaisille, mutta on hyvä pohtia ohjaavatko ne kuntatasolla tasavertaiseen
varhaiskasvatukseen. Karvin (2018, 106-107) raportti toteaa, että
perusteasiakirjan tavoin käytetty passiivirakenne luo mielikuvan suosituksesta
tai ehdotuksesta, joka ei ohjaa tai velvoita ketään. Raportti (2018, 106-107) nostaa esille myös, että käsitteiden käytössä
olennaista olisi myös avata termistöä, jotta niitä voidaan toteuttaa toivotulla
tavalla. Vasuista löytyy käsitteitä kuten sensitiivisyys, osallisuus, toimijuus
ja nyt myös inkluusio. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja miten ne näkyvät
varhaiskasvatuksen arjessa? Päivitystä tehtäessä peilaten Karvin raporttiin
olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten kirjoitettu viesti toisi konkreettiset pedagogiset
käytännöt ja tavoitteet toiminnalle selkeästi esille ja helpottaisin työn
tekemistä ohjatusti. Miten vasussa esimerkiksi näkyy leikki, joka on määritetty itseisarvoksi sekä keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa?
Kuntatason päivityksessä on hyvä pohtia, millaisia
kehittämis- ja muutostarpeita tarvitaan uuteen kuntavasuun. Mitkä asiat
nousevat henkilöstöltä, asiakkailta, yhteistyöverkostoista? Miten tehty
arviointityö kehittää uutta kuntavasua? Entä mitä esimerkiksi Karvin tekemät
valtakunnalliset arvioinnit vaikuttavat tai miten niiden pitäisi vaikuttaa
vasun päivittämiseen?
*Miten teillä on päivitysprosessi käynnistynyt tai käynnistymässä?
*Tunnistatko jotain selkeitä päivitettäviä tarpeita omaan paikallisen tason varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin?
-.-.-.-.-.-.-
Lähteet:
Karvi : Laura Repo, Maiju Paananen, Virpi Mattila,
Marja-Kristiina Lerkkanen, Mervi Eskelinen, Lillemor Gammelgård, Jyri Ulvinen,
Hanna Hjelt & Jukka Marjanen. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden2016 toimeenpanon arviointi – Varhaiskasvatus- suunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Karvi: Jaana Juutinen, Anna Siippainen, Jukka Marjanen,
Tuomas Sarkkinen, Marina Lundkvist, Arttu Mykkänen, Maarit Raitala, Mari-Jatta
Rissanen ja Inkeri Ruokonen. 2021. Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa!
Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytilavarhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) Julkaisuja
9:2021
Opetushallitus. 2021. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2021-2022.
-.-.-.-.-.-.-
Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi
Kuvat: Pixabay
*************************************
Blogi
Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki
Instagramissa: @varhaista.aikaa
**************************************
.jpg)
