Kesäisiä puuhia

Kevät 2020 on ollut todellista muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Varhaiskasvatus on ollut auki läpi pandemian ajan palvelua tarvitseville. Tämä on tuonut moneen varhaiskasvatusyksikköön uusia toimintatapoja, joista on mahdollisesti jatkossakin hyötyä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työ on ollut henkisesti raskasta paineen, pelon ja epätietoisuuden alla. Työtä on silti tehty ja monin paikoin aivan uskomattoman hyvin ja hienoin oivalluksin. Työtaakan keventämiseksi kesäksi blogi tarjoaa varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatusikäisille kotiin valmiita vinkkejä toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi.

1. Kesäbingo
Kesäbingoon on kerätty 16 kesäistä tehtävävinkkiä, mitä voi pitkin kesää rastittaa bingosta tehdyiksi.
(Bingo tulee blogin Facebook-sivuille - hae omasi sieltä käyttöön)

2. Etsi ja löydä -luonnosta

Blogin tiimi on työstänyt 28 etsi- ja löydä -korttia luontoretkille.

Kortit on tarkoitettu otettavaksi mukaan luonnossa liikkuessa, oli se sitten päiväkodin tai kodin oma piha tai lähimetsä. Korttien tarkoitus on innostaa lapset tutkimaan luontoa: kuka löytää pyöreän asian, kuka pehmeän? Korttien avulla kartutetaan myös kuvailevien sanojen sanavarastoa yhdessä aikuisen kanssa. Korteissa olevat kuvat antavat vihjeitä, mutta ne eivät rajoita lapsen luovuutta, vaan oikeita ratkaisuja voi olla monia.
Nämä luontokortit arvotaan blogin Facebookissa - kurkkaa ja osallistu arvontaan 6.6.2020 mennessä.


3. Vanhoja vinkkejä
Blogin elinkaaren aikana teksteihin on kertynyt kaikenlaista kesään liittyvää.
Saippuakuplat kuuluvat ehdottomasti kesään ja ovat oiva tapa vahvistaa lapsen suun motoriikkaa. Viime kesänä saippuakuplien tekoa tutkittiin saippuakuplalaboratoriossa. Mikäli omatekoiset saippuakuplat kiinnostaa, kannattaa kurkata.

Itse tehtävät soittimet sopivat myös kesäpuuhaksi ja musiikillisen ilmaisun vahvistamiseen.

Sateisiin päiviin sopivat myös rauhalliset sisäpuuhat ja muun muassa palapelit.

Kesätekemistä listattiin blogissa 2018. Sieltä löytyy vinkkejä maalaamiseen, vesileikkeihin...

Kesätoiminnasta tai kesäpäivystyksen toteuttamisesta on myös ajatuksia. 

Blogi toivoo rentouttavaa ja inspiroivaa kesää kaikille. 

*  *  *  *  *  *  * 

Blogin löydät myös Facebookista  "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista  @varhaista.aikaa  

- Tervetuloa seuraamaan - 

*  *  *  *  *  *  *  *

Negatiivisuus

Tunteet kulkevat mukanamme. Tunteet ovat meidän kokemustemme tulkkeja. Ne vaikuttavat meidän toimintaamme ja työpaikalla meidän suoritukseemme ja suorituskykyymme. Työpaikoilla negatiivisuus heikentää työn laatua, ilmapiiriä ja työhyvinvointia. 

Negatiiviset tunteet ovat osa meitä ja niistä ei pääse irti. Negatiivisten tunteiden käsittelystä työpaikalla on kuitenkin hyötyä, jotta negatiivisuus ei pääse valtaamaan tilaa. Negatiivisten tunteiden käsittely on osa tunneälyä. Negatiivisuus työpaikalla saattaa kuvastaa asiakkaan tai työntekijän tyytymättömyyttä palveluun tai työhön. Nämä ovat oppimisen paikkoja: mitä voisimme tehdä toisin niissä puitteissa, joita meillä on tai jotka me voimme ehkä saada? 

Negatiivisten tunteiden käsittely ei tarkoita kuitenkaan sitä, että työpaikasta tehdään asiakkaiden tai työntekijöiden valituskaatopaikka vaan mieluummin kierrätyskeskus, jossa palaute otetaan vastaan, se käsitellään ja siitä annetaan palaute tai tehdään toimintamuutossuunnitelma, jonka mukaan aletaan toimia. Joku työntekijä voi kertoa vihaavansa jotain työyhteisön toimintatapaa. Tällöin voidaan esittää vastakysymys: mitä sinä tekisit toisin? Kaikkia toimintatapoja ei voi kumota, sillä osa on lakiin perustuvia, mutta monia voi hienosäätää tarkoituksenmukaisemmiksi. Hankalat asiakaskokemukset kumpuavat tunteista ja vuorovaikutuksesta, jossa usein osapuolet kokevat, että heitä ei ole kuultu. Nämä ovat tilanteita, joissa avoimilla kysymyksillä ja tunteiden sanoittamisella voidaan päästä eteenpäin. Aina toisen tunnetilaan ja odotuksiin ei pääse kiinni, jolloin ohjaaminen keskustelemaan toisen ihmisen kanssa voi avata tilanteen paremmin.

Negatiivisuuden taustalta voi nousta esiin muun muassa huoli, halu määräillä muita, pessimistisyys, herkkyys, sulkeutuneisuus, opittu tapa valittaa, tarve pysyä omalla mukavuusalueella, muutosvastaisuus, alisuorituminen. Negatiivisesti käyttäytyvä ihminen ei välttämättä edes itse tunnista olevansa kielteinen, pessimistinen tai alavireisyyteen taipuvainen. Negatiivisuus on voinut toisilla muuttua lähes luonteenpiirteeksi. Negatiivisuus voi kummuta tarpeesta tuntea olonsa turvalliseksi: muutokset ahdistavat ja luovat turvattomuutta. Negatiivisuus voi kertoa yksilön heikosta itsetunnosta. Henkilö voi olla neuvomassa ja arvostelemassa toisia, jotta häneen tai hänen suoritukseensa ei kiinnitettäisi niin paljoa huomiota. Kun asiat eivät onnistu, ne ovat jonkun toisen syy, mutta korjausehdotuksia negatiivisesti käyttäytyvä henkilö ei kuitenkaan nosta keskusteluun. Työyhteisön muutokset nostava esille pakene-taistele-jäädy-reaktion, johon pitäisi päästä kiinni ratkaisukeskeisesti, jotta reaktio sammuu.

Negatiivisuus on energiasyöppö, se syö energiaa ympäriltään, joten mitä sille voi tehdä? Negatiiviset tunteet eivät ole huonompia kuin positiivisiksi luokitellut tunteet. Oikeastaan tunteita ei kannattaisi edes luokitella, koska niille kaikille on paikkansa. Se miten toimii tunnetiloissaan, on asia, johon voi vaikuttaa. Se, että joku toteaa olevansa vain tällainen, ei oikeuta häntä vaikuttamaan negatiivisesti toisen hyvinvointiin. Jokainen varmasti tunnistaa ympäriltään negatiivisen energian, jolloin et ehkä toimi tilanteessa omana itsenäsi tai et uskalla sanoittaa tunteita tai mielipiteitäsi. Kritiikkiä ja valitusta voi olla ympäristössä, mutta ei pyrkimyksiä tai halua muuttaa asioita paremmaksi. 

Mitä siis jokainen voi tehdä?

• Opettele tunnistamaan  ja nimeämään omat tunteesi. Tarkkailemalla omia tunteita ja tapoja reagoida niihin, voi vaikuttaa omaan vuorovaikutukseen erilaisissa tunnetiloissa.
• Ole tietoinen ympärilläsi vallitsevasta ilmapiiristä. Kun tunnistaa ympäristön energian, siihen voi vaikuttaa, vaikka se voi olla välillä haastavaa ja vie aikaa. Älä jää uhriksi. Sanoita asioita. Näillä keinoilla huolehdit itsestäsi, vaikka muutosta ei toisessa tai asioissa tapahtuisi heti.
• Älä uppoudu negatiivisuuteen. Opettele tietoisesti ottamaan negatiivisuus sisään toisesta korvasta ja työnnä se kohti ratkaisukenttää. Jos et voi ratkaista ongelmaa, onko se sinun ongelmasi, vai jonkun muun työstettävä.
• Pohdi mihin tarvitset negatiivisia ihmisiä tai negatiivisia tilanteita? Ota etäisyyttä. Älä saata itseäsi negatiivisiin tilanteisiin enempää kuin on tarve. Elämä ei kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista ja epämukavuusalueella vierailu virkistää ja opettaa uusia asioita.
• Mieti, mikä sinulle on tärkeää. Tuo sitä esille muille, näin pääsette parempaan yhteisymmärrykseen asioista ja muutos voi mahdollistua. Ajatustenlukijat ovat harvassa, vaikka monesti kuvittelemme toisten lukevan ajatuksiamme, joten emme kerro heille, omista ajatuksistamme ja odotuksistamme.
• Negatiivisuuden purkuun auttaa myös armollisuus itseä kohtaan: kaikkea ei voi osata ja hallita. Sen takia me toimimme yhteisöissä. Jakamalla omaa taakkaa ja osaamista voimme saada hyviä tuloksia aikaan, joista voidaan riemuita yhdessä. 

Jos negatiivisuus on vallannut ihmisen kokonaisvaltaisesti, on jo kyse muusta, kuten masennuksesta, jolloin hoitokeinoja ja apua on syytä hakea terveydenhuollon ammattilaisilta. Tämänkin tunnistaminen työyhteisössä on varhaista puuttumista ja työyhteisön hyvinvoinnista yhdessä huolehtimista, työkaverista välittämistä. 

Negatiivisten tunteiden kokeminen on inhimillistä, mutta niihin ei pidä jäädä vellomaan. Älä kaiva kuoppaa itsellesi liian syväksi, jos et ota tikkaita ylös kiipeämiseen mukaan. Tunteita ei pidä sivuttaa, mutta miten niitä ilmaiseen, on harjoiteltava taito. Jos tunteet ohitetaan, ne odottavat pintaan nousua ja aalto voi tällöin olla isokin. Uskalla olla oma itsesi, unohtamatta muita ympäriltäsi. Tuomalla positiivista energiaa tilaan astumalla, tuet muidenkin hyvinvointia.