”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarja, jossa tarkastellaan
työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa.
Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Tiedossa on, että varhaisakasvatuksen alalla työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin.”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tässä osassa käydään läpi työhyvinvointiin liittyviä käsitteitä, jotta aiheen moninaisuus tulee näkyviin.
Työhyvinvointiin liittyy monia käsitteitä kuten työn imu, työstressi, työuupumus, työhön leipääntyminen tai kyllästyminen, työholismi eli työriippuvuus sekä työtyytyväisyys. Tiivistetysti voidaan sanoa, että kun työhyvinvoinnissa tapahtuu muutoksia, suhde työhön ja sen merkityksellisyyteen sekä omaan osaamiseen muuttuu. On hyvä ymmärtää, että työhyvinvointi ei ole irrallaan muusta hyvinvoinnista, vaan on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten sillä on iso merkitys myös yhteiskunnalle.
Työtyytyväisyys
Työhönsä tyytyväinen kokee perustyytyväisyyttä työhönsä. Työhyvinvoinnin tekijöitä ovat yksilö, työ- ja työolot (asiakkaat), johtaminen, työyhteisö, organisaatio. Työhyvinvointi on hyvin tiiviisti sitä, että työt sujuvat ja johtaminen on toimivaa sekä oikeudenmukaista.
Työkyky
Työkyky (work ability tai work capacity) on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja ammattitaidon muodostama kokonaisuus suhteessa työn vaatimuksiin. Työkyky liittyy työn ja ihmisen voimavarojen tasapainoon. Kun työntekijä on hyvässä työkyvyssä, työntekijän edellytykset ja tehtävän asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa. Työkykyyn vaikuttavat ammatilliset valmiudet, ammattitaito, terveydentila ja työhön liittyvät asiat sekä tilannetekijät. Työkyky ei ole kuitenkaan sama asia kuin työhyvinvointi.
Työkunto
Työkunto (fitness of work, fitness for duty) on laajempi käsite kuin työkyky. Ihmisellä voi olla kapasiteettia toimia työkykyisesti, mutta työ ei suju, koska työkunto on huono. Jos työkykyyn liittyvät osa-alueet (terveys - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, ammattitaito ja osaaminen, ihmisen voimavarat ja kompetenssi - arvot, asenteet, motivaatio, työn ja omien voimavarojen tasapaino sekä työ ja työolot -työn vaatimukset, organisointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen) eivät ole ajan tasalla ja tasapainossa, työkunto heikkenee.
Työn imu
Hyvään työkuntoon liittyy työn imu. Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tarmokkuutta, työhön omistautumista ja siihen uppoutumista. Se on työssä koettu korkean vireystason tunne- ja motivaatiotila. Pysyvämmässä ”flow tilassa” oma työtehtävä on riittävän vaativa ja mielenkiintoinen, omat taidot riittävät sen ratkaisemiseen ja tavoite on selvä. Työn imussa työ sujuu ja työntekijä nauttii tekemisestään, hän kokee olevansa energinen ja haluaa panostaa työhönsä. Flow tila myös lataa akkuja, sillä tunne pätevyydestä saa aikaan sen: Jokainen haluaa olla tärkeä ja kokea pätevyyden tunnetta.
Työtyytyväisyys
Työtyytyväisyys on työn imua matalamman vireystilan myönteinen tunnetila, joka johtuu työntekijän myönteisistä kokemuksista ja arviosta omasta työstään.
Työriippuvuus, työholismi
Työriippuvuus on pakkomielteinen ja hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja, jolloin se häiritsee muuta elämää ja on terveysriski. Se on korkean vireystilan negatiivinen muoto.
Työstressi
Työstressillä tarkoitetaan tunnekokemusta tilanteessa, jossa työn vaatimukset ja työntekijän kyvyt tai odotukset eivät vastaa toisiaan. Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole aina pelkästään kielteistä. Lyhytkestoinen stressi voi auttaa ihmistä saamaan tehtävänsä tehtyä, mutta pitkittyessään se haastaa terveyttä.
Työuupumus
Työuupumus on pitkäaikaisesta stressitilasta johtuva oireyhtymä, jota kuvaa kolme osa-aluetta: uupumisasteinen väsymys, kyynisyys sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työuupumuksessa stressitila, joka voi aiheutua esimerkiksi töiden paljoudesta, työn heikoista hallintamahdollisuuksista ja tuen puutteesta, ei hellitä.
Työhön leipäätyminen, työssä tylsistyminen, boreout
Työhönsä voi leipääntyä, vaikkei se olisi kovin pitkäveteistä tai yksitoikkoista. Työhönsä tylsistyneeltä puuttuu työstä innostus, työn merkityksellisenä kokeminen. Se on alentunutta kielteistä vireystilaa työssä, joka ilmenee muun muassa heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä sekä tunteena, että aika kuluu hitaasti työssä.
Työhön voi leipääntyä, jos sieltä puuttuu mielekkään oppimisen kokemus – työtehtävät ovat liian helppoja tai työnteko voi tuntua automaattiselta, jolloin mieli liikkuu muiden asioiden parissa. Aiemmin ehkä innostanut työ on voinut muuttua rutiininomaiseksi, jos osaamisen myötä haasteet eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Se voi esiintyä myös tilanteissa, joissa tekemistä on liikaa, jolloin jatkuva kiire estää työhön uppoutumisen. Työtä ei välttämättä pysty tekemään itselle mieluisalla tavalla ja työntekijälle ei synny kokemusta hyvin tehdystä työstä. Turhalta tuntuvien tehtävien tekeminen turhauttaa, koska työaika menee muihin kuin oleellisiin tehtäviin.
Työn tuunaaminen
Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii kehittämään työtä itselleen mielekkäämmäksi. Työn tuunaamisessa työntekijä ottaa itse aktiivisen roolin oman työmotivaationsa herättelyyn sekä säilyttämiseen ja haastaa siinä ajattelutavan, jossa työn kehittäminen on työnantajan vastuulla. Työn tuunamisessa ei ole tarkoitus sinänsä muuttaa työtä, vaan muokata työtehtäviä tai omaksua uusia näkökulmia työntekoon, muokata työn sisältöä ja työtapoja itselle mielekkäämmäksi. Työn tuunaaminen on arjen innovatiivisuutta, rutiinien ravistelua ja unelmien toteuttamista nykyisessä työssä.
Työn tuunaamisen on tutkittu olevan yhteydessä muun muassa korkeampaan työn imuun, parempaan työkykyyn sekä vähäisempään stressiin. Kun työn voimavaroja on sopivasti suhteessa työn vaatimuksiin, työntekijä ei uuvu tai leipäänny työssään.
Itseohjautuvuus
Itseohjautuvuus edistää tutkitusti työhyvinvointia ja innostunutta otetta työhön. Se edistää työntekijän motivaatiota, hyvinvointia, työnimua, palautumista ja suojaa stressiltä sekä työuupumukselta. Itseohjautuvuudessa on kyseessä kyky työskennellä yhteisten päämäärien eteen itsenäisesti, joten itseohjautuva työntekijä toimii omatoimisesti ja omaehtoisesti. Itseohjautuvuus vaatii kuitenkin rakenteet ja pelisäännöt toimiakseen työhyvinvointia tukevasti. Jos toimintaympäristö koetaan sekavaksi, työn tarkoitus ja päämäärät ovat epäselviä, odotus itseohjautuvuudesta voi aiheuttaa kuormitusta työntekijälle.
Miltä sinun työhyvinvointisi näyttää ja tuntuu juuri nyt?
Sarjan teemaan kuuluvat myös aiemmin julkaistut tekstit:
Lähteet:
Sarkkinen, M. 2015. Kolme tapaa tylsistyä työssä.
Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus.
Puskala, L. 2022. Työntekijöidenhyvinvointi heijastuu vahvasti työn tuloksiin. Työhyvinvoinnin strateginenjohtaminen on organisaation menestyksen ja työssä onnistumisen kivijalka.
Ylinen, I. 2021. Itseohjautuvuus ei ole yksilölaji.
Teksti: Outi Moilanen
Kuva: Varhaista Aikaa
**************************************
Blogia voi myös seurata:
Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa
ja Instagramissa @varhaista.aikaa
Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan
**************************************
