torstai 26. heinäkuuta 2018

Työkunnossa?



Varhaiskasvatuksen uusi toimintavuosi alkaa elokuussa. Ennen sitä on hyvä aika pysähtyä oman työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työkunnon äärelle tarkastelemaan niitä ja tarkistamaan tarvitaanko muutoksia. 

Työkyky (work ability tai work capacity) on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ja sosiaalisen tomintakyvyn ja ammattitaidon muodostama kokonaisuus suhteessa työn vaatimuksiin. Työkyky liittyy työn ja ihmisen voimavarojen tasapainoon. Kun työtekijä on hyvässä työkyvyssä, työntekijän edellytykset ja tehtävän asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa. Työkykyyn vaikuttavat ammatilliset valmiudet, ammattitaito, terveydentila ja työhön liittyvät asiat sekä tilannetekijät. Työkyky ei ole sama asia kuin työhyvinvointi.


Juhani Ilmarinen (2006) on kuvannut työkykyä nelikerroksisen talon muodossa. Talo on kontekstissa yhteiskuntaan, lähiyhteisöön ja perheeseen. Talon ulkopuolella työkyvystä huolehtii myös työterveys. Työsuojelu puolestaan ehkäisee ja torjuu riskejä työkyvylle. Työkykytalon alimman kerroksen, perustan, muodostaa terveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Toisessa kerroksessa ovat ammattitaito ja osaaminen. Juuri tätä kerrosta työelämä haastaa: niiden jatkuvaan päivittämiseen. Kolmannessa kerroksessa ovat ihmisen voimavarat, kompetenssi. Sinne kuuluvat arvot, asenteet ja motivaatio, työn ja omien voimavarojen tasapaino. Neljäs kerros on isoin. Sinne kuuluvat työ ja työolot: työn vaatimukset, organisointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen.


Työkunto (fitness of work, fitness for duty) on huonosti avattu käsite, mutta se on laajempi käsite kuin työkyky. Ihmisellä voi olla kapasiteettia toimia työkykyisesti, mutta työ ei suju, koska työkunto on huono. Jos työkykytalo ei ole ajantasalla ja tasapainossa, työkunto heikkenee.


Hyvä työkunto on olennaista muuttuneessa työmaailmassa. Työt ovat viime vuosina muuttuneet dynaamisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Työ vaatii yhä useammin teoreettista tietoa, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoa, tavoitteen asettelukykyä, suunnittelukykyä ja arviointia sekä kykyä ennakointiin. Jos työmäärä uuvuttaa työntekijät, he keskittyvät selviytyäkseen rutiineihin eikä heillä riitä voimavaroja uuden oppimiselle, luovuudelle ja uudistumiselle. Varhaiskasvatuksessa heikko työkunto haastaa erityisesti pedagogista sensitiivisyyttä.


Hyvään työkuntoon liittyy työn imu. Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tarmokkuutta, työhön omistautumista ja siihen uppoutumista. Pysyvämmässä ”flow tilassa” oma työtehtävä on riittävän vaativa ja mielenkiintoinen, omat taidot riittävät sen ratkaisemiseen ja tavoite on selvä. Työn imussa työ sujuu ja työntekijä nauttii tekemisestään, hän kokee olevansa energinen ja haluaa panostaa työhönsä. Flow tila myös lataa akkuja, sillä tunne pätevyydestä saa sen aikaan. Jokainen haluaa olla tärkeä ja kokea pätevyyden tunnetta.


Kuinka hyväksi arvioit oman työkuntosi? Tässä työkunto testi:

  •  Pidän työstäni
  • Selviän työtehtävistäni
  • Pystyn rakentavaan yhteistyöhön
  • Työssäni on paljon asioita, joista pidän ja jotka tuottavat minulle iloa
  • Voin työssäni toteuttaa sekä omia että työyhteisön tavoitteita, ilman että ne ovat ristiriidassa keskenään
  • Koen, että työlläni on merkitystä
  • Työn, vapaa-ajan ja levon suhde on tasapainossa.
  • Osaan rentoutua ja voimavarani palautuvat levossa
  • Pystyn vaalimaan minulle tärkeitä ihmissuhteita
  • Osaan nauttia monipuolisesti myös vapaa-ajastani
  • Haluan kehittyä työssäni ja oppia uusia asioita

Toteutuivatko kaikki? Hienoa. Koet työn imua.
Vastasitko johonkin kieltävästi? Mieti mitä asialle voisi tehdä.
Vastasitko useaan kohtaan kieltävästi? Mieti mitä muutoksia elämässäsi pitää tehdä. Sopiiko työ juuri sinulle? Onko vapaa-aika kunnossa? Huolehdinko itsestäni? 



Työkunnon ylläpitämiseksi muista ennen töitä - lataa akku:

  • tee jotain mistä todella pidät ja nauti siitä
  • tee asiat valmiiksi
  • anna aikaa omille ajatuksillesi
  • ole ihmisten kanssa, joista pidät ja jotka pitävät sinusta
  • valitse ja rytmitä tekemisesi itse



Hyvä varhaiskasvattaja pitää huolta ensin itsestään, jotta jaksaa pitää huolta muista!


Ja jos työkunto jäi vielä mietityttämään niin,
  • voit tehdä Eteran työkuntotestin ja tehdä oman hyvinvointisuunnitelmasi 
  • tai lukea lisää aiheesta esimerkiksi: Ilmarinen, Juhani 2006. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos. Sosiaali-ja terveysministeriö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.



Blogin löydät myös Facebookista. Tervetuloa lukemaan.

2 kommenttia:

  1. Todella hyvä testi ja kirjoitus työsuojelusta sekä työjaksamisesta. Tämä on tärkeä aihe tällä hetkellä varsinkin kuten mainitsetkin tuon dynaamisuuden ja muuttuvuuden takia, joka taas tuntuu, että aiheuttaa monille ihmisille stressiä ja puutumusta. Tein itsekin testin niin onneksi itsellä ei pitäisi olla hätää, mutta tuntuu, että esimerkiksi monella työkaverilla voisi olla hyvä hetki tehdä tämä ja miettiä heidän jaksamistaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos palautteesta. Työssä jaksaminen haastaa ja joskus on vaikea itse edes huomata sitä ajoissa. Olisi tärkeää, että työyhteisössä voisi olla niin avoin ja välittävä ilmapiiri sekä vuorovaikutus, että toisille voisi antaa niin positiivista kuin kehittävää palautetta ja suttaa ajoissa ennen kuin toinen ajautuu umpikujaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Joulukalenteri 2023

Vuoden loppu kiihdyttää tapahtumilla vauhtia varhaiskasvatuksen arkeen. Halloween on löytänyt tietään varhaiskasvatukseen loka-marraskuun va...