Uuteen toimintavuoteen valmistautuminen

Varhaiskasvatuksen uusi toimintavuosi lähestyy. Oletko valmis?

Tässä linkkipoimintoja blogin menneeltä toimintavuodelta, joilla voit virittäytyä uuteen toimintavuoteen ja alkavaan toimintakauteen:

1. Lasten ja kasvattajien toimijuus laatutekijöinä. Toimijuus on toimintavalmiutta. Se on tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Siihen liittyy käsitteitä aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat. Toimijuus rakentuu sosiaalisessa kontekstissa. Saatko sinä ja erityisesti yksikkösi lapset toimia aktiivisena toimijana päivän mittaan? Mitä asioita toimijuuden eteen pitää tehdä?

 2. Tiedänkö jo, millaiseen tiimiin olen mahdollisesti menossa? Onko tiimimme hyvä ja toimiva vai miten teemme siitä hyvän ja toimivan?

3. Entä millainen tiimin jäsen minä olen?

4. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että toiminta on tavoitteellista ja suunniteltua. Toimintaa suunniteltaessa muistetaanhan antaa aikaa leikille  ja luodaan oppimis- ja toimintaympäristö, jossa leikki voi kukoistaa.

5. Arviointi- ja tarkistuslistat  toimivat myös uuden toimintavuoden suunnittelussa. Mikä on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle, mitä voisi nyt huomioida jo suunnittelussa enemmän?

6. Työkunto kannattaa myös testata ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä sille, ennen töiden aloittamista.

- Hyvää ja laadukasta alkavaa varhaiskasvatustoimintavuotta kaikille! -

Blogia voit lueskella myös  Facebookissa.

Työkunnossa?

Varhaiskasvatuksen uusi toimintavuosi alkaa elokuussa. Ennen sitä on hyvä aika pysähtyä oman työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työkunnon äärelle tarkastelemaan niitä ja tarkistamaan tarvitaanko muutoksia. 

Työkyky (work ability tai work capacity) on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ja sosiaalisen tomintakyvyn ja ammattitaidon muodostama kokonaisuus suhteessa työn vaatimuksiin. Työkyky liittyy työn ja ihmisen voimavarojen tasapainoon. Kun työtekijä on hyvässä työkyvyssä, työntekijän edellytykset ja tehtävän asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa. Työkykyyn vaikuttavat ammatilliset valmiudet, ammattitaito, terveydentila ja työhön liittyvät asiat sekä tilannetekijät. Työkyky ei ole sama asia kuin työhyvinvointi.

Juhani Ilmarinen (2006) on kuvannut työkykyä nelikerroksisen talon muodossa. Talo on kontekstissa yhteiskuntaan, lähiyhteisöön ja perheeseen. Talon ulkopuolella työkyvystä huolehtii myös työterveys. Työsuojelu puolestaan ehkäisee ja torjuu riskejä työkyvylle. Työkykytalon alimman kerroksen, perustan, muodostaa terveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Toisessa kerroksessa ovat ammattitaito ja osaaminen. Juuri tätä kerrosta työelämä haastaa: niiden jatkuvaan päivittämiseen. Kolmannessa kerroksessa ovat ihmisen voimavarat, kompetenssi. Sinne kuuluvat arvot, asenteet ja motivaatio, työn ja omien voimavarojen tasapaino. Neljäs kerros on isoin. Sinne kuuluvat työ ja työolot: työn vaatimukset, organisointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen.

Työkunto (fitness of work, fitness for duty) on huonosti avattu käsite, mutta se on laajempi käsite kuin työkyky. Ihmisellä voi olla kapasiteettia toimia työkykyisesti, mutta työ ei suju, koska työkunto on huono. Jos työkykytalo ei ole ajantasalla ja tasapainossa, työkunto heikkenee.

Hyvä työkunto on olennaista muuttuneessa työmaailmassa. Työt ovat viime vuosina muuttuneet dynaamisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Työ vaatii yhä useammin teoreettista tietoa, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoa, tavoitteen asettelukykyä, suunnittelukykyä ja arviointia sekä kykyä ennakointiin. Jos työmäärä uuvuttaa työntekijät, he keskittyvät selviytyäkseen rutiineihin eikä heillä riitä voimavaroja uuden oppimiselle, luovuudelle ja uudistumiselle. Varhaiskasvatuksessa heikko työkunto haastaa erityisesti pedagogista sensitiivisyyttä.

Hyvään työkuntoon liittyy työn imu. Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tarmokkuutta, työhön omistautumista ja siihen uppoutumista. Pysyvämmässä ”flow tilassa” oma työtehtävä on riittävän vaativa ja mielenkiintoinen, omat taidot riittävät sen ratkaisemiseen ja tavoite on selvä. Työn imussa työ sujuu ja työntekijä nauttii tekemisestään, hän kokee olevansa energinen ja haluaa panostaa työhönsä. Flow tila myös lataa akkuja, sillä tunne pätevyydestä saa sen aikaan. Jokainen haluaa olla tärkeä ja kokea pätevyyden tunnetta.

Kuinka hyväksi arvioit oman työkuntosi? Tässä työkunto testi:

•  Pidän työstäni
• Selviän työtehtävistäni
• Pystyn rakentavaan yhteistyöhön
• Työssäni on paljon asioita, joista pidän ja jotka tuottavat minulle iloa
• Voin työssäni toteuttaa sekä omia että työyhteisön tavoitteita, ilman että ne ovat ristiriidassa keskenään
• Koen, että työlläni on merkitystä
• Työn, vapaa-ajan ja levon suhde on tasapainossa.
• Osaan rentoutua ja voimavarani palautuvat levossa
• Pystyn vaalimaan minulle tärkeitä ihmissuhteita
• Osaan nauttia monipuolisesti myös vapaa-ajastani
• Haluan kehittyä työssäni ja oppia uusia asioita

Toteutuivatko kaikki? Hienoa. Koet työn imua.

Vastasitko johonkin kieltävästi? Mieti mitä asialle voisi tehdä.

Vastasitko useaan kohtaan kieltävästi? Mieti mitä muutoksia elämässäsi pitää tehdä. Sopiiko työ juuri sinulle? Onko vapaa-aika kunnossa? Huolehdinko itsestäni? 

Työkunnon ylläpitämiseksi muista ennen töitä - lataa akku:

• tee jotain mistä todella pidät ja nauti siitä
• tee asiat valmiiksi
• anna aikaa omille ajatuksillesi
• ole ihmisten kanssa, joista pidät ja jotka pitävät sinusta
• valitse ja rytmitä tekemisesi itse

Hyvä varhaiskasvattaja pitää huolta ensin itsestään, jotta jaksaa pitää huolta muista!

Ja jos työkunto jäi vielä mietityttämään niin,

• voit tehdä Eteran työkuntotestin ja tehdä oman hyvinvointisuunnitelmasi 
• tai lukea lisää aiheesta esimerkiksi: Ilmarinen, Juhani 2006. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos. Sosiaali-ja terveysministeriö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Blogin löydät myös Facebookista. Tervetuloa lukemaan.

Miksi palapelejä pitäisi tehdä?

Nuppipalapelit, muutaman palan ensipalapelit, kehyspalapelit, muotopalapelit, kolmiulotteiset palapelit, jättipalapelit, lattiapalapelit, pehmopalapelit…Palapelien listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Emme tiedä tiesikö John Spilsbury 1760-luvulla kehitellessään palapelia opetustarkoitukseen liimaamalla maailman kartan puulle ja leikkaamalla siitä maat irti, kuinka monipuolisen pelin hän loi. Palapeleistä ja niiden mielenkiinnosta voi olla monta mieltä, mutta niiden monipuolisuus on kiistatonta.

Mitä hyötyä palapeleistä on lapselle?

Palapelit ovat monipuolinen tapa opettaa ja opetella asioita lasten kanssa. Tekemällä palapelejä lapsen:

1. taktiiliset eli tuntoaistitaidot paranevat 

• palapelit auttavat kehittämään lapsen hienomotoriikkaa ja silmä-käsi -yhteistyötä
• eri tuntoiset, kokoiset ja muotoiset palat kehittävät lapsen tuntoaistia

2. ongelmanratkaisun strategiat ja prosessien hallinta kehittyy

• palapelit opettavat ongelmanratkaisua, tavoitteiden asettamista ja kriittistä ajattelua
• palapelien avulla voidaan harjoitella suunnittelua ja asioiden priorisointia: ensin, sitten
• palapelit auttavat hahmottamaan ja hallitsemaan prosesseja: mistä aloitan, mihin sitten, kun teen nämä, tämä helpottuu
• palapelin avulla harjoitellaan ja opetellaan lajittelua (esim. värin mukaan), vertailua (liian iso tähän) ja yksityiskohtien huomiointia
• ne opettavat loogisuutta, organisointia ja harjaannuttavat päättelykykyä – missä järjestyksessä tehdään, mikä tulee ensin mikä sitten, nämä kuuluvat tähän koska
• palapelit opettavat erilaisia taktiikoita päästä maaliin eli saada työ valmiiksi
• palapelit harjaannuttavat analyysien tekoa ja ne opettavat tieteellisiä toimintatapoja ja kysymysten muodostamista: tarkkaile (mikä tämä on ja mitä tässä yritetään), luo hypoteesi (miten voin tämän ratkaista?), testaa, tee johtopäätökset
• palapelit ohjaavat reflektointiin: miksi en saa valmiiksi?

3. itseohjautuvuus kehittyy ja luonteen lujuus kasvaa

• palapelit kehittävät keskittymiskykyä
• palapelit ohjaavat kärsivällisyyteen, pitkäjänteisyyteen ja yrittämiseen
• palapelit antavat välitöntä palautetta ja opettavat yritys-erehdys -prosessin kautta lasta
• palapelit opettavat sitoutumista työhön, päättäväisyyttä ja tehtävän loppuun tekemistä
• yhdessä tehtävät palapelit opettavat tiimityötä ja ryhmäsuunnittelua
• palapelit haastavat yrittämään: palapeli voi olla vaikea, mutta yrittämällä ei menetä mitään
• palapelejä voi ratkaista monin tavoin, joten ne opettavat joustamista ja luovuutta
• palapelit voivat nostaa itsetuntoa – pystyin voittamaan ja ratkaisemaan tämän ongelman
• ne auttavat maailman hahmotuksessa – asioilla on paikkansa

4. visuaaliset taidot kehittyvät

• palapelien kautta voidaan oppia kokoja ja skaaloja
• ne auttavat kontrastien hahmottamisessa: eri väriskaalat – ovatko kaikki siniset samanlaisia
• palapelien kautta muodot ja muotojen suhteet tulevat tutuiksi
• palapelien avulla voidaan opettaa estetiikkaa, kauneuden tajua ja kuvan ihailua

5. kognitiiviset taidot harjaantuvat

• palapelien avulla voidaan opetella suunnittelua ja kokonaisuuksien hahmottamista
• palapelit kehittävät matemaattisia taitoja: spatiaalisuutta – avaruudelliset taidot: palojen kääntely mielessä – ei kuulu tähän vaan tähän sekä palojen lajittelua värin yms. perusteella
• ne kehittävät muistia: kokeilin tätä jo tähän, tämä kuuluu tähän - muistan
• ne auttavat informaation keräämisessä
• ne harjaannuttavat tilanteiden arviointia ja nopeiden ratkaisujen löytämistä

6. sosiaaliset- ja yhteistyötaidot kehittyvät

• palapelit ovat hauskaa yhdessä olemista ja tekemistä
• yhdessä tehtävät palapelit vaativat puhetta suunnitteluun, toisen auttamista
• yhdessä tehtävät palapelit mahdollistavat yhdessä iloitsemisen ja yhdessä tekemisestä nauttimisen
• yhdessä tehtävät palapelit harjaannuttavat auttamiskulttuuria: oletko kokeillut palaa tähän? tämä pala kuuluu tuonne
• yhdessä tehtävät palapelit vaativat yhteistyötä ja neuvottelutaitoja ja kehittävät niitä: tehdään tämä osa ensin, löydätkö minulle osia
• yhdessä tekeminen vähentää turhautumista, vaikka oma osaaminen ylittyisi, sillä toisilta saatu tuki kannattelee

Entä jos palapelit eivät kiinnosta?

Palapelien vetovoima vaihtelee. Jos palapelit pölyttyvät nurkissa, ne voivat olla liian helppoja tai liian vaikeita. Niiden muoto- ja kuvakieli ei välttämättä myöskään ole kokoajien mieleen.

Palapelit ovat kuitenkin monimuotoisia ja muunneltavia. Mielenkiintoa ja haasteetta voi nostaa lisäämällä palojen määrää tai vaihtamalla palapelin muotoa ja sisältöä. Palapelit ovat joustavia. Niissä voi usein tehdä montaa aluetta samaan aikaan ja useamman kokoojan voimalla.

Jos palapelit eivät kiinnosta, niistä voi tehdä kiinnostavia. Palapelin osat voivat kadota ja niitä etsitään yhdessä. Yksinkertaisin ja helpoin tapa tehdä omia palapelejä, jotka voi ”kadota” vaikka huoneen lattialle, on leikata postikortteja kahteen osaan ja lapset etsivät postikortin palalle parin tilasta. Kadonneista palapelin paloista voi myös muodostaa joulukalenterin ja joka päivä etsitään yksi uusi pala kalenteriin. Palapeli voi tällöin olla isompi kuva, johon liittyy jokin tarina, joka jatkuu joka päivä. 

Pehmopalapelit voivat olla yksi vaihtoehto myös palapeli-innon lisäämiseen. Pehmopaloista voi muun muassa rakentaa erilaisia rakennelmia ja tehdä hyppy- ja juoksuratoja. Hyppyradatkin voidaan rakentaa etsimistaktiikalla: ”kuka löytää palan jossa on____?” ja sitten pala lisätään rataan.

Tangram-palat ovat hyvä vaihtoehto perinteiselle palapelille ja oivaa puuhaa matemaattisen alueen harjoittamiseen. Tangram-paloilla voidaan harjaannuttaa geometriaa, avaruudellista hahmottamista, loogisuutta, ongelmanratkaisuja, keskittymistä ja silmä-käsi-yhteistyötä. Niitä voidaan käyttää kuvallisen ilmaisun tukena ja materiaalina esimerkiksi liimaamalla paloja paperille ihmisen tai eläimen muotoon. Tangram palat voi tehdä myös Hama-helmistä. 

Tetris-pohja on toinen vaihtoehto perinteiselle palapelille ja antaa mahdollisuuden lapsen luovuudelle pohtia, miten palat saa takaisin pohjaan. Tetris-pohjan voi tehdä pahville tai vaikkapa legoilla lego-alustaan. 

Palapelit saattavat tarvita myös uutta ”twistiä”. Tähän voi auttaa palapelien tekeminen itse piirtämällä paperille, tekemällä kuvan jäätelötikkuihin, tai neliönmuotoisiin puupaloihin joka sivuille oma kuvansa. Palapelejä voi tehdä myös kaksipuolisiksi esimerkiksi postikorteista tai muista kuvista liimalla kuvat vastakkain, jolloin kokoaja joutuu päättelemään, kumpi puoli on oikea koottavaan palapeliin. Taktiilista puolta harjoitettaessa palapelejä voi tehdä myös tunnustelua kannustavaksi esimerkiksi lisäämällä itse tehtyyn palapeliin hiekkaa, riisiä, pehmoisia tai karheita kankaita.

Palapelien vetovoima?

Palapelit ovat osa ongelmapelejä, joten palapelin muotoa vaihtamalla mielenkiintoa voidaan nostaa. Palapelit antavat heti palautetta onnistumisesta. Palapelin perusluonne on myös sellainen, että ne ovat ratkaistavissa. Palapeleissä on aina ratkaisu, ne eivät ole mahdottomia, vaikka jotkut strategiat saattavat sellaisen kuvan luoda. Palapeli antaa myös palautteen, jos teet väärin. Tällöin pitää kokeilla toisin. Palapelit ovat loogisia. Ne menevät kasaan. Kun strategia selviää, mahdoton on mahdollista ylittää. Palapelit ovat ongelmia ja niille on ratkaisu ja se on osa niiden vetovoimaa.

Miksi aikuistenkin olisi hyvä joskus pelata palapelejä?

Palapelit lisäävät aikuisilla tuottavuutta ja vähentävät stressiä. Ne helpottavat keskittymistä, kun aivot voi nollata hetkeksi omasta tekemisestä palapelin tekoon. Palapelit kiinnittävät aikuisen huomion yksityiskohtiin, jolloin tarkkuus paranee. Palapelien on huomattu myös kohottavan mielialaa ja niiden kautta itseluottamus paranee onnistumisten myötä. Palapelit lisäävät aikuisilla ongelmanratkaisukykyä ja muistia. Ne rauhoittavat ja auttavat rauhoittumaan. 

Tässä muutamia perusteluita, miksi aikuistenkin olisi hyvä välillä tehdä palapelejä. Näiden perustelujen valossa ei olisi olleenkaan huono idea, että työpaikkojen taukohuoneista löytyisi palapelejä.

Blogin löydät myös Facebookista. Tervetuloa lukemaan.

Tangram -linkkejä:

Tangram-pohja 1.

Tangram-pohja 2 ja malleja kokoamiseen.

Värillinen Tangram-pohja. (henkilökohtaiseen käyttöön) 

Ideoita ja tietoaTangrameista.

Tangram-malleja.