Arviointia ja tarkistuslistoja

Joulukuu on usein hektistä aikaa, joten tammikuu tarjoaa ehkä paremman ajan toiminnan puolivuotistarkastelulle ja arvioinnille. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaan arvioinnin pitää olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Suunnitelmallisuuteen ja säännöllisyyteen auttaa asioiden kalenterointi: Kalenteriin kirjataan tulevat tärkeät päivät, tehtävät ja aikataulut niiden tekemiselle. Vuosikalenterin käyttö ja esillä pitäminen vähintään tiimipalavereissa ja asioiden suunnittelusta mahdollistaa sen, että asiat eivät tule yllättäen, vaan suunnitellusti.

Suunnitelmallista arviointia auttavat kalenteroinnin lisäksi tarkistuslistat: Mitä pitää arvioida? Mitä on jo arvioitu? Mihin arviointi velvoittaa tai johtaa? Mitä toimenpiteitä pitää tehdä ja millä aikataululla?

Arvioinnin tarkistuslistoja voi tehdä monesta eri näkökulmasta ja moneen eri tarkoitukseen Arviointia voidaan tehdä muun muassa arviointiin liittyvistä käytänteistä, yksilön näkökulmasta, yksikön näkökulmasta, asiakkaiden näkökulmasta. Tässä alla muutamia erilaisia tarkistuslistoja.

Arvioinnin käytänteiden tarkistuslista:

Onko arvioitiin liittyvä prosessikuvaus tehty?

Mistä prosessikuvaus löytyy?

Kuka vastaa prosessikuvauksen päivittämisestä?

Onko arviointiin liittyvä suunnitelmallinen aikataulu tehty?

Mistä suunnitelma löytyy?

Kuka vastaa aikataulun päivityksestä?

Onko arviointi on toteutunut suunnitelman mukaisesti?

Onko arviointi on ollut säännöllistä?

Paikallisen vasun arvioinnin käytänteiden tarkistuslista:

Mitkä ovat paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut arvioitavat asiat?

Onko paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut arvioitavat asiat arvioitu?

Miten arvioinnin tuloksia hyödynnytetään toiminnan kehittämiseen ja jatkosuunnitteluun?

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arvioinnin tarkistuslista:

Onko kaikkien lasten vasut pidetty?

Mistä löytyy aikataulu siitä, milloin vasut on pidetty?

Onko jokaiselle lapselle sovittu vasun arviointiaika?

Onko lasten vasujen arviointiajat kirjattu johonkin?

Mihin lasten vasujen arviointiajat on kirjattu?

Onko lapsen vasun toteutuminen arvioitu kaikkien lasten kohdalta?

Keneltä arviointi puuttuu?

Onko arvioinnissa sovittu, milloin asioihin seuraavan kerran palataan?

Onko jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tarkistettu vähintään kerran vuodessa?

Ovatko lapsille vasuissa asetetut tavoitteet saavutettu?

Mitä asioita ei ole saavutettu?

Mitä pitää lasten vasujen toteuttamisessa kehittää?

Miten lasten vasuissa sovittu pedagoginen toiminta on toteutunut?

Miten lasten oppimisen edellytyksiä ja kehittymistä on parannettu toiminnan kautta?

Onko lapsen tarvitseman tuen vaikuttavuutta arvioitu säännöllisesti?

Miten vaikuttavuutta on arvioitu?

Onko henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus tarkistanut lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut asiat?

Onko henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus vastannut suunnitelman toteutumisesta?

Onko henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus vastannut suunnitelman arvioinnista?

Ryhmätason arvioinnin tarkistuslista:

Miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu?

Miten ne ovat toteutuneet?

Miten ryhmävasut ovat toteutuneet?

Miten lasten havainnointia on toteutettu?

Miten yksikkötasoinen vasu / toimintasuunnitelma on toteutunut lapsiryhmässä?

Miten arvioinnin tuloksia hyödynnytetään toiminnan kehittämiseen ja jatkosuunnitteluun?

Millaisia pedagogisia työtapoja olemme valinneet?

Miten työtapoja ja niiden valintaa voisi kehittää?

Millaisia oppimisympäristöjä olemme käyttäneet? Miten oppimisympäristöjä voisi kehittää?

Mitä sisältöjä olemme valinneet ja toteuttaneet? Miksi? Miten voisi kehittää?

Millaisia arvoja arvostamme? Miten arvot näkyvät arjessa? Miten voisi kehittää?

Millaisten tietojen varassa toimimme?

Onko meillä jotain uskomuksia asioista?

Millaisia pedagogisen dokumentoinnin välineitä on ollut käytössä?

Miten pedagogista dokumentointia voitaisiin kehittää?

Lasten osallisuuden tarkistuslista:

Ovatko lapset suunnitelleet toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa?

Ovatko lapset arvioineet toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa?

Onko lapsille annettu mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin?

Miten tämä on toteutettu?

Miten tätä voisi kehittää?

Ovatko lapset olleet mukanan toimintakulttuurin kehittämisessä?

Huoltajien osallisuuden tarkistuslista:

Onko huoltajille annettu mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin?

Onko huoltajille annettu mahdollisuus vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun?

Onko huoltajille annettu mahdollisuus vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen toteuttamiseen?

Miten huoltajien osallisuus on toteutettu ryhmässä?

Miten voisi kehittää?

Miten huoltajien osallisuus on toteutettu yksikössä?

Miten voisi kehittää?

Ovatko huoltajat olleet mukanan toimintakulttuurin kehittämisessä?

Ovatko huoltajat olleet mukanan toimintakulttuurin arvioinnissa?

Yksikön arvioinnin tarkistuslista:

Miten pedagoginen toiminta on vasun ja varhaiskasvatuslain valossa suunniteltu, toteutettu ja arvioitu?

Mikä toiminnan tavoite ja tarkoitus on ollut?

Mitkä periaatteet ovat ohjanneet (teoria, arvot, käsitykset, asiakirjat) toimintaa?

Millaista vuorovaikutus on yksikössä ollut?

Mitä asioita on dokumentoitu?

Miten oppimis- ja toimintaympäristöä on toteutettu koko yksikön näkökulmasta?

Millaista pedagoginen johtaminen on ollut?

Miten sitä voitaisiin kehittää?

Millasia tuloksia on saatu aikaan toiminnassa?

Onko tavoitteet saavutettu?

Miten lasten oppiminen, kasvaminen, kehittyminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on lisääntynyt?

Miten lasten itsenäisyys, omatoimisuus, toimijuus, osallisuus näkyivät?

Millaisia kehittämisehdotuksia heräsi jatkoa ajatellen?

Mitä pitäisi kehittää koko työyhteisössä?

Mitä pitäisi kehittää tiimissä?

Mitä pitäisi kehittää johtamisessa?

Johtamisen arvioinnin tarkistuslista

Onko työkäytäntöjä tehty näkyväksi?

Miten?

Miten voisi kehittää?

Millaista toimintakulttuuri on ollut?

Miten voisi kehittää?

Onko turvallisuuden edistäminen suunnitelmallista?

Onko sitä arvioitu säännöllisesti? Koska? Miten?

Kasvattajien itsearvioinnin tarkistuslista

Olenko toteuttanut oma-aloitteista arviointia?

Olenko tehnyt tavoitteellista ja suunnitelmallista itsearviointia?

Onko arviointi ollut säännöllistä?

Minkälaista vuorovaikutukseni on lasten kanssa?

Millainen ilmapiiri tiimissäni vallitsee?

Miten itse vaikutan ilmapiiriin?

Jaanko tietoa toisille?

Toiminko yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan?

Toiminko yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti?

Otanko vastaan palautetta muilta? Osaanko refelektoida sitä?

Olenko tietoinen uusimmista varhaiskasvatusta koskevista tutkimustiedoista? Osaanko etsiä uutta tutkimustietoa?

Mitkä ovat minun omat kehittämistarpeet?

Tarkistuslistamenetelmän lisäksi erilaisia arviointityökaluja on saatavilla. Sosten sivuilta löytyy paljon erilaisia arviointityökaluja, jos haluaa vaihtaa tai kehittää oman yksikön arviointia. Innokylästä löytyy puolestaan yksi malli arviointimittariin. Jos halutaan tarkastella laadun ja itsearvioinnin kautta omaa yksikköä, yksi vaihtoehto on ITE-itsearviointimenetelmän käyttö tai soveltaminen. ITE-mallissa pohditaan muun muassa toiminnan perusteita ja perusarvoja, toiminnan suunnittelua, henkilöstövoimavaroja, tiloja, johtamista ja tiedottamista. Kasvattajan toimintaa voidaan mitata ja arvioida myös eri näkökulmista. Yksi keino tähän on käyttää AES (Adult Engagement Scale)  arviointiasteikkoa, joka mittaa sitoutuneisuutta. Lisää vinkkejä arviointiin löytyy myös aiemmasta blogitekstistä, joka käsitteli arviointia.

On hyvä muistaa, että arviointi ei ole itsestään selvää ja helppoa. Lisäksi arviointi sisältää paljon pohdittavaa, joten se vaatii valintoja ja suunnitelman tekemistä. 

Tiesithän, että voit seurata blogia myös Facebookissa ja liittyä materiaalipankkiin?