Pedagogiikalla tarkoitetaan tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä siihen liittyviä näkemyksellisiä, kasvatuksellisia periaatteita (mm. Tieteen termipankki), eli miten ja miksi asioita tehdään. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu siinä määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 15, 17, 31.)
Siirtymäpedagogiikka varhaiskasvatuksessa voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen: siirtymävaihepedagogiikkaan sekä siirtymätilannepedagogiikkaan.
Siirtymävaihepedagogiikalla viitataan niihin muutosvaiheisiin, joita lapsi
kohtaa varhaiskasvatuspolkunsa aikana. Ensimmäinen siirtymä tapahtuu lapsen
aloittaessa varhaiskasvatuksen. Arjessa tapahtuvia siirtymävaiheita lapselle
ovat muun muassa pienryhmämuutokset tai ryhmästä toiseen vaihtaminen, jolloin
ryhmädynamiikat muuttuvat. Selkeä siirtymävaihe on myös lapsen siirtyminen
varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Siirtymävaiheista ja niihin liittyvästä
pedagogiikasta tehdään muun muassa Jyväskylän yliopistossa tutkimusta.
Näissä siirtymävaiheissa vuorovaikutus ja luottamus nousevat tärkeään osaan.
Miten huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välille, henkilöstön ja
lapsen välille sekä lasten välille syntyy hyvä vuorovaikutus ja luottamus?
Ryhmämuutoksissa ja esiopetukseen siirtymisessä myös tiedonsiirto ryhmästä
toiseen nousee pohdittavaksi asiaksi: mitä tietoa siirretään, miten ja miksi.
Siirtymävaihepedagogiikka vaatii rakenteiden luomista sekä pedagogisten periaatteiden avaamista siirtymien takana. Varhaiskasvatuksen aloituksen prosessikuvauksia löytyy muun muassa varhaiskasvatusta järjestävien tahojen nettisivuilta. Miten nämä prosessit hoidetaan arjessa ovat pitkälti henkilöstön vastuulla: Kuka vastaanottaa perheen? Kuka antaa heille tietoa ja millaista tietoa he saavat ennen aloitusta? Kuka vastaanottaa lapsen ensimmäisenä päivänä ja miten? Tästä lähtee lapsen varhaiskasvatus liikkeelle, joten ei ole aivan saman miten se hoidetaan.
Siirtymävaiheita lapselle tulee pitkin varhaiskasvatuspolkua. Niitä olisi hyvä aukipuhua henkilöstön kanssa. Arjessa pieneltä vaikuttava pienryhmämuutos voi olla yksittäiselle lapselle iso asia. Siinä muuttuu ryhmädynamiikka ryhmästä, josta lapsi vaihtaa toiseen ryhmään ja siinä ryhmässä johon lapsi siirtyy. Tämä on yksi syy, miksi ryhmäyttämistä ei voi ajatella vain kalenterillisesti elokuun tai tammikuun asiana, vaan kulkee läpi vuoden arjen toiminnoissa mukana. Pienien muutosten lisäksi lapsi saattaa kohdata koko ryhmän muuttumisen toiseen. Näissäkin muutoksissa tarvitaan ammattilaisten herkkiä korvia ja sensitiivisyyttä, jolla muutoksia tuetaan lasten arjessa.
Kuvat: papunet |
Siirtymätilannepedagogiiikalla viitataan niihin arjen tilanteisiin varhaiskasvatuksessa, jossa tapahtuu toiminnan muutos: joku tekeminen päätetään ja toinen aloitetaan. Esimerkiksi päivä ensimmäinen siirtymä on lapsen tuleminen kodista varhaiskasvatukseen. Miten tästä siirrytään seuraavaan tilanteeseen kuten esimerkiksi leikkimään kaverin tai aikuisen kanssa? Miten siirrytään aamupalalle? Mitä tapahtuu aamupalan jälkeen? Millaisia ryhmätoimintoja päivä sisältää? Miten hoidetaan wc-käynnit, pukemiset ja riisumiset päivän mittaan? Miten siirtymät ruokailemaan ja ruokailusta pois hoidetaan? Siirtymätilannepedagogiikassa saattaa myös olla mukana niitä tähtihetkiä tai erikoistilanteita, jotka aiheuttavat lapsille rutiineista poikkeamisia. Miten nämä hoidetaan? Näitä siirtymätilanteita varhaiskasvatuksen arjessa on paljon, itseasiassa suurin osa päivästä on jonkinlaista siirtymää, joten ne vaativat pedagogista silmää ja suunnittelua: miten ne hoidetaan, kuka tekee mitäkin ja miksi. Miten siirtymissä näkyy varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen eri tasot?
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 34) mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia. Koska päivittäisiä siirtymätilanteita on useita, niiden pedagogiikka pitäisi myös pohtia ja pystyä perustelemaan toiminta näissä tilanteissa. Määrällisen ylivoiman vuoksi, olisi tärkeää myös pohtia, miten oppimisen eri alueet näissä siirtymissä toteutuvat, sillä ne ovat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä.
Oppimisen eri alueet tukevat ja ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 34). Suunnittelemalla siirtymiin sopivia monipuolisia toimintoja yhdessä lasten kanssa voidaan motivoida heitä osallistumaan monipuoliseen varhaiskasvatukseen. Suunnitellulla siirtymätilannepedagogiikalla voidaan tukea muun muassa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista eli kolmen tunnin liikunnan osuuden huomioimista osana varhaiskasvatuksen arkea. Miten liikutaan eri tavoin paikasta toiseen? Millaisia leikkejä käytetään siirtymiin?
Siirtymätilanteissa
voidaan huomioida myös Karvin Varhaiskasvatuksen laatu arjessa - raportissa
kehitettäväksi toiminnaksi nostettua taidekasvatusta, tutkiva toimintaa ja
monilukutaitoa. Voisiko siirtymätilanteissa olla mukana kuvataidekasvatusta ja
musiikkikasvatusta? Laulun avulla moni pukemistilanne esimerkiksi voisi olla
sujuvampaa ja rennompaa. Entä jos siirtymäreiteillä olisi vaihtuvaa taidetta tutkittavaksi
ja ihailtavaksi eri tasoilla? Entä miten monilukutaito näykyy arjessa? Voiko esimerkiksi pukemistilanteessa eri vaatekappaleista keksiä samalla tarinaa, kun lapset pukevat? Mihin seikkailuun esimerkiksi sukka joutuu matkaa haalarinpunttia pitkin alas valoa kohden?
Varhaiskasvatuksen perusteet (2018, 24) toteaa, että varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista ja ne pitää pystyä pedagogisesti perustelemaan. Miten teillä siirtymätilannepedagogiikka on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu? Kuka teillä vastaa siirtymävaihepedagogiikasta ja miten se on rakenteissa huomioitu?
Teksti: Outi Moilanen (KM)
Lähteet:
Tieteen termipankki 23.2.2021: Kasvatustieteet:pedagogiikka. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:pedagogiikka
Varhaiskasvatusuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
******************************************************************************
Blogin löydät myös Facebookista - Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa
sekä Instagramista @varhaista.aikaa
******************************************************************************
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.