Katsomuskasvatus

Katsomuskasvatus haastaa kasvattajat tutkimaan, mitä kaikkia katsomuksia ryhmässä on ja miten perheet asioista ajattelevat. Lapsen vasukeskustelut ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö korostuvat katsomuskasvatuksen näkökulmasta. Kasvattajien pitää ottaa selvää, minkälaisesta katsomuksellisesta ympäristöstä lapsi tulee varhaiskasvatukseen, mikä kullekin perheelle on tärkeää omassa kulttuurissa ja katsomuksessa. Aiemmasta uskontokasvatuksesta katsomuskasvatus eroaa siinä, että katsomuskasvatuksen alle kuuluvat nekin, joiden katsomukseen usko ja uskonto eivät kuulu. 

Hyviä käytänteitä katsomuskasvatuksen alueella

Olennaista katsomuskasvatusta toteuttaessa on, että perheiden katsomuksellista näkemystä kunnioitetaan. Vasukeskusteluissa olisi hyvä avata, miten katsomuskasvatusta toteutetaan ja miten se näkyy lapsen ryhmässä. Hyvään tapaan kuuluu, että erilaisista tapahtumista, vierailuista ja juhlista sekä niiden sisällöistä tiedotetaan ajoissa, jotta huoltajat voivat halutessaan käydä keskustelua kasvattajien kanssa osallistumisesta. Tämä mahdollistaa myös huoltajille keskustelut oman lapsen kanssa tulevista tapahtumista ja tapahtumien jälkeen lapsen kokemuksista. Mikäli joku lapsi ei osallistu järjestettyyn toimintaa vakaumuksen vuoksi, huoltajien kanssa on hyvä sopia mikä on vaihtoehtoinen toiminta, jonka kasvattajat järjestävät lapselle. Tasa-arvoisen kohtelun mukaisesti vaihtoehtoisen toiminnan pitäisi vastata jotenkin sitä, mistä lapsi jää paitsi vakaumuksensa vuoksi. Esimerkiksi kun muut osallistuvat katsomukselliseen toimintaan, missä lauletaan, niin niille jotka eivät osallistu, kasvattajien pitäisi tarjota musiikillinen vaihtoehto.

Kirkon rooli 

Kirkolla on vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä arkipäivässä välttämättä ajattele. Seurakunta yhteistyötä on monissa varhaiskasvatusyksiköissä tehty pitkään, joten evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö mietityttää monia. Seurakunnat on julkaissut varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä neljän korin mallin, johon kannattaakin tutustua. Korimallia avataan lisää täällä. Opetushallitus lienee antaneen lupauksen, että katsomuksellisuuteen annetaan lisäohjeita vielä. 

Katsomuskasvatusta käytännössä

Lattiakuvat on pedagoginen menetelmä, jossa kertomusten, symbolien ja kokonaisvaltaisen työskentelyn kautta etsitään elämään merkitystä. Menetelmässä hyödynnetään kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Kertomuksen edetessä lattialle muodostuu juuri tämän ryhmän prosessin kuva. Menetelmän on kehittänyt saksalainen Franz Kett. Aiheesta löytyy kirjallisuutta muun muassa: ”Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa” (Aitlahti & Keränen-Pantsu& Mäkinen & Reina 2017)

Nukketeatteri ja draama mahdollistavat myös asioiden esittämisen lapsille.

Eri kulttuurien ja katsomusten kuvat, musiikki ja esineet kiehtovat lapsia. Myös karttojen käyttö havainnollistamaan, mistä esineet ja kuvat ovat peräisin monipuolistavat opetusta. Lisäksi lastenkirjallisuuden tutkiminen voi laajentaa lasten maailmankatsomusta. 

Katsomuksiin liittyvät asiat kannattaa kirjata vuosikelloon, jotta ne tulevat huomioiduksi. Kelloon voidaan kirjata lasten syntymäpäivät ja kulttuurien tärkeät juhlat. Mallin kelloon löydät muun muassa täältä.

 

Lapsia kiinnostavia ja suomalaiseen perinteeseen kuuluvia tai sinne rantautuneita juhlia kannattaa tutkailla monesta näkökulmasta. Halloweenista  esimerkiksi löytyy Ylen sivuilta vertailua.

Lisätiedon lähteitä

Kulttuuriseen moninaisuuteen voi tutustua muun muassa Heini Paavolan ja Mirja-Tytti Talib:n kirjan Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja kouluissa (Opetus 2000, PS-kustannus 2010) kautta.

Tytti Issakainen ja Pekka Rahkonen ovat puolestaan kirjoittaneet eri uskonnoista hyvän selkokielisen kirjan ”Atte ja Anna. Meidän ja muiden uskonnot.” (Lasten keskus 2010 

Yleistä tietoa eri uskonnosta muun muassa täältä.

 

Evankelisluterilaisen kirkon kirkkovuoden pyhäpäivistä infoa täältä.

 

Islamilaisista juhlista ja merkkipäivistä täältä. 

Uskontokalenteri on kurkkaamisen arvoinen. Se näyttää kalenterissa kristilliset, juutalaiset ja islamilaiset pyhät.

Katsomuksettomien maailmankuvaa voi tarkastella edu.fi sivuilta.

Blogi myös Facebookissa.

Materiaalipankin löydät täältä.