Vihjeitä liikuntaan alle 3-vuotiaiden kanssa

Opetus- ja kulttuuriministeriön 2016 vuonna julkaisema "Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset” antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suositukset on tarkoitettu lasten huoltajien, varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikunnan, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvien yhteisöjen käyttöön. 

Suosituksen mukaan lapsen päivittäinen, vähintään kolmen tunnin, fyysinen aktiivisuus koostuu kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkumisesta: kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Vauhdikasta ja erittäin kuormittavaa liikuntaa on muun muassa lujaa juokseminen, hippaleikit, trampoliinilla hyppiminen, isojen tavaroiden työntäminen, mäen kiipeäminen, painiminen, hiihtäminen, uiminen ja portaiden kävely. Reipasta ulkoilua on muun muassa ripeä kävely, potkulautailu, pyörällä ajaminen, luistelu, nopeasti ja rytmikkäästi tanssiminen, pallolla pelaaminen ja leikkiminen. Kevyttä aktiivisuutta on hitaasti käveleminen, rauhalliset liikuntaleikit, pallon heittely ja kiinniottaminen, keinuminen, tasapainoilu, kehotehtävät kuten kirjainten matkiminen, roolileikit. 

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa tämä näkyy oppimisen osa-alueista ”Kasvan, liikun ja kehityn” –osa-alueesessa, johon sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksetkin korostavat, että liikkumisen lisäksi riittävä lepo ja uni, terveellinen ruokavalio sekä mahdollisuus rentoutumiseen ja rauhoittumiseen muodostavat yhdessä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pohjan. Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen päivärytmi ovat kaiken perusta ajatellessa pienen lapsen arkea. Laaja-alaisen oppimisen näkökulmasta tämä oppimisen alue linkittyy uudessa vasussa myös itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin. 

Miten tämä näkyy arjen varhaiskasvatuksessa? Lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Liikuntakasvatus on säännöllistä, lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista. Liikutaan eri tavoin: leikitään sisällä ja ulkona, retkeillään, liikutaan erilaisissa ympäristöissä, pidetään ohjattuja liikuntatuokioita. Lisäksi näistä asioista keskustellaan ja tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. 

Yli 3-vuotiaiden lasten liikuttaminen yleisellä tasolla tuntuu helpommalta, koska heihin voidaan soveltaa isompien lasten leikkejä ja harjoituksia sääntöineen pienin muutoksin. Entä pienet, alle 3-vuotiaat, mitä tämä on konkreettisesti alle 3-vuotiaiden kanssa? Jotta voidaan suunnitella toimintaa, tarvitaan tietoa lapsen kehityksestä ja tuntemusta jokaisesta ryhmän lapsesta yksilönä. Pitää siis ymmärtää kuinka paljon kehitystä tapahtuu ensimmäisten kolmen vuoden aikana lapsissa ja missä järjestyksessä asiat normaalisti tapahtuvat. Toiminnan sisällöt, tavoitteet ja menetelmät pitää perustua lasten tarpeisiin ja kehitystasoon. Kuitenkin suunnitelmien pitää olla joustavia, jotta niitä voi tilanteiden muuttuessa muokata ja ottaa lasten toiveita ja mielenkiinnonkohteita huomioon. Jo nämä lauseet aiheuttavat haasteita, koska taito - ja kehitystasot ovat hyvin erilaisia alle 3-vuotiailla. Tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton. Oikeastaan se on herkullinen, kun pääsee näkemään isoja kehitysmuutoksia lapsissa.

Alle 3-vuotiaat lapset liikkuvat paljon omaehtoisesti tutkien ja ottaen ympäröivää maailmaa haltuun. Omaehtoisen liikkumisen lisäksi he tarvitsevat ohjattua ja suunniteltua liikuntaa. Alle 3-vuotiaiden liikunta koostuu tasapainotaidoista, jotka ovat oikeastaan kaiken liikkumisen perusedellytyksiä. Tasapainotaidot kehittyvät lapsella muutaman kuukauden iästä aina neljään ikävuoteen saakka, jolloin lapselle tulisi mahdollistaa tasapainotaitojen monipuolinen harjoittelu. Tasapainotaitojen lisäksi tärkeässä roolissa ovat liikkumistaidot tai toisin kutsuttuna perusliikkeet kuten ryömiminen, konttaaminen, kiipeäminen, käveleminen, juokseminen. Liikkumistaitojen herkkyyskausi sijoittuu hieman alle vuodenikäisestä noin kouluikään saakka. Tasapainotaitojen ja perusliikkeiden kehittyminen vaativat myös lapsen oman kehon kehotuntemusta – ja hallintaa. 

Mitä alle 3-vuotiaiden kanssa sitten voidaan tehdä liikkumisen kannalta? Pidetään liikuntavälineet lasten saatavilla samoin kuten lelut. Innostetaan kokeilemaan. Alle 3-vuotiaille lapsille pitäisi olla vähintään yksi suunniteltu ja ohjattu liikuntatuokio viikossa ulkona ja sisällä. Havainnoidaan lasten liikkumista näissä tilanteissa: Yrittääkö lapsi rohkeasti vai luovuttaako? Mitkä asiat ovat lapsille helppoja? Mitkä haastavia? Mitä perusliikkeitä jo hallitaan? Mitä harjoitellaan lisää? On hyvä muistaa, että motoriikan kehitys edellyttää aina liikkeisiin tarvittavien osa-alueiden kehittymistä. Aikuinen on aina myös malli lapselle – tehdään asioita yhdessä. 

Toiminnan suunnittelun tasolla lähtökohtana ovat valtakunnallinen ja paikallinen varhaiskasvatussuunnitelmat sekä lasten tarpeet. Valtakunnallisen vasun mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Miten me voisimme toimia? Tässä vinkkejä tähän alle 3-vuotiaiden toimintaan: 

Kehontuntemus ja –hallinta (Musiikki, lorut ja laulut tukevat kehonhahmottamista)

Musiikkiliikunta: Missähän ne korvat on? kehonosien koskettelu ja sively.

Musiikki, Stop! Laita oikea kehonosa lattiamerkille. Liikutaan musiikin mukaan. Harjoitellaan pysähtymään, kun musiikki tulee ja laitetaan pyydetty kehonosa lattialla oleville merkeille.

Lorut, runot: Kehopiilotus: Loru ”Missä, missä, mis on ____(pää)___ ? x3 Näytähän sen. 1-2-3- __(pää)__ piiloon!!!”, … lopussa kehon osan piilotus toisen kehon osan avulla tai mielikuvituksen mukaan (esim. paidan sisään)

Tasapainotaidot

Musiikkiliikunta: Faaraon kissa (häntä pystyssä = jalka ilmassa, tasapainoilu)

Musiikkiliikunta: STOP!: Kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, STOP liikutaan eri tavoin ja harjoitellaan pysähtymistä.

Pysäytysleikit: esimerkiksi juostaan ja merkistä tai musiikin tauosta pitää pysähtyä nopeasti

Erilaisissa maastoissa liikkuminen – metsä, puisto, piha, sisätilat

Patjoista ja tyynyistä voi luoda erilaisia ”möykkyratoja” joita pitkin voi kävellä ja kiipeillä sisätiloissa

Liikkumistaidot (1-3-v. perusliikkeitä: kävely, juokseminen, hyppääminen, ryömiminen, kieriminen, työntäminen, vetäminen, roikkuminen, tasapainoilu, nouseminen sekä kantaminen)

Musiikkiliikunta – Konttausleikit: Faaraon kissa, Pikku koira laulaa hau-hau-hau

Musiikkiliikuntaa: Mitä tehdään, mitä tehdään, pikkuinen ______? – Keinutaan, keinutaan, yhdessä näin keinutaan…Harjoitellaan liikkumaan eri tavoin.

Musiikkiliikuntaa: STOP!: Kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, STOP- Juoksen, konttaan, hypin, keinun, tanssin…

Musiikkiliikuntaa: Kenellä on päällä jotain punaista. Sen on vuoro hyppiä  Kel on jotain  punaista

Musiikkiliikuntaa: ”Täti Monika”: On meillä hauska _Iisa_,tuo  Iisa pikkuinen, kun  Iisa menee torille, on näky komea: kas näin heiluu peppu/ hyppii, keinuu

Ongelmanratkaisua liikkuen: Missä on? juostaan, kävellään tms. mainitun paikan, henkilön tai tavaran

Jumppapussi: jumppapussiin kuvia (eläimistä, erilaisista liikkumistavoista) – liikutaan pussista nostetun kuvan mukaan esim. koirat konttaavat, pyöritään…

Värilliset muotopalat, päällä istuttavat mopot ja autot, vedettävät ja työnnettävät lelut, trampoliini, patjat, voimistelupenkit, leikkivarjo – nämä auttavat myös keksimään lisää erilaisia tapoja harjoittaa perusliikkeitä. 

Välineenkäsittelytaidot (hyviä liikuntavälineitä: eri kokoiset ja –painoiset, erilaisista materiaaleista valmistetut pallot, hernepussit, renkaat, mailat)

Pallot : pallosade – ”sataa, sataa, sataa, palloja sataa – tuodaan takas nopeaa rataa” – nopeaa pallojen keräystä esimerkiksi laatikkoon, josta pallot kaadettu karkuteille.

Huivit: Heitellään huiveja – yritetään ottaa kiinni, Mennään piiloon huivin alle, Rutistetaan huivi piiloon käsien sisään ja avataan ruttu

Renkaat:  renkaat karkaa – renkaat kiinni

Kaikki yllämainitut vihjeet toimivat myös isompien kanssa. Isojen sääntöleikit eivät toimi alle 3-vuotiaiden kanssa. Leikeissä on vain yksinkertainen sääntö tai ohje kuten kun musiikki loppuu, pysähdytään. Näitäkin harjoitellaan. Iloa ja riemua alle 3-vuotiaiden liikunnasta ei puutu, jos aikuinen on mallina ja uskaltaa antaa lapsille mahdollisuuden kokeilla omia taitojaan rohkeasti turvallisen aikuisen kanssa.

Tiesithän että, Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa on myös Facebookissa!