Ryhmävasujen kohtalo on ollut monin paikoin
se, että ne on täytetty, mutta ei käytetty. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ohjeissa kehotetaan,
että suunnitelmat otetaan kaapista käyttöön (kts. Uudistuva lapsen vasu).
Ryhmävasun kohdalla ohjaisin samaan. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman
perusteiden pohjalta katsottuna ryhmävasu on arjen tasolla keskeinen työväline
yhteisen pedagogisen näkemyksen konkretisoinnissa, pedagogiikan arvioinnissa ja
kehittämisessä.
Ryhmävasussa konkretisoituu se, miten yksiköissä ryhmät
tekevät varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kirjatut asiat arjessa: ”Näin
me toteutamme”. Teot sanallistetaan ryhmävasuun, joten ja jotta toimintaa
voidaan arvioida. On hyvä huomata, että ryhmävasu on myös ohje sijaiselle
toiminnasta.
Tarkoituksena ei ole kirjata ryhmävasuun vain olemassa
olevia asioita vaan myös tavoitteita, jotka osaltaan ohjaavat toiminnan
kehittämistä ja muistuttaa lapsiryhmän tavoitteista, yksilöllisistä ja
yhteisistä. Konditionaalit – isi – tulisi, pitäisi jne. eivät kuitenkaan kuuluu
ryhmävasuun. Se ei ole toivekuvan esittämistä vaan toimintaa ohjaavaa tekstiä: ”Näin
teemme”.
Ryhmävasua tehtäessä rinnalla kulkee valtakunnallinen,
paikallinen, yksikkökohtainen ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat.
Ryhmävasua ei voi laatia käyttämättä pohjalla valtakunnallista tai paikallista
vasua eikä poimimatta asioita lapsiryhmästä ja lasten vasuista. Ryhmävasujen
pitää olla sisällöllisesti samassa linjassa valtakunnalliseen tai paikalliseen
vasuun, jolloin kasvattajat voivat kohta kohdalta vastata vasussa esitettyihin
asioihin kuten arvoihin, toimintakulttuuriin, laaja-alaiseen oppimiseen, yhteistyökäytäntöihin
jne.
Ryhmävasun tärkein tehtävä on auttaa kasvattajia
suunnittelemaan, arvioimaan ja kehittämään työtään valtakunnallisen vasun
suunnassa ja pohjalta. Ryhmävasun sisältöä pitää työstää, mieluiten pala
palalta, jotta se vastaa todellisuutta ja oikeita tavoitteita. On hyvä muistaa,
että ryhmävasun teko on prosessi. Se ei ole hetkessä valmis ja valmistuttuaan
siihen palataan, korjataan, kirjataan, arvioidaan, kehitetään. Keskeistä
ryhmävasun tekemisessä on ryhmän kasvattajien yhteinen keskustelu ja yhteisistä
toimintaperiaatteista sopiminen. Oman ryhmän ryhmävasu voi ja on suositeltavaa
luettaa toisilla, jotta siihen saa perspektiiviä. Hyvä kysymys ryhmävasua
tehtäessä on: ”Onko se uuden vasun mukainen?”
Yksin työtä tekevien esimerkiksi perhepäivähoitajien kohdalla
pitää miettiä, millainen prosessi ryhmävasu on. Voidaanko heille tarjota
keskustelufoorumeita toisten perhepäivähoitajien kanssa ja antaa mahdollisuus
peilata omia ajatuksiaan toisten kanssa? Ja miten perhepäivähoitajille taataan
lastentarhanopettajien tuki lasten vasujen tekoon? Tämä on myös mietittävä samassa
prosessissa.
Ryhmävasujen myötä ryhmien pedagogisen keskustelun ja pedagogisen kirjaamisen pitäisi
lisääntyä. Sen pitäisi auttaa myös uuden varhaiskasvatussuunnitelman
sisäänajoa, koska ryhmävasua peilataan siihen ja vain vasun suuntaiset asiat
kirjataan. Myös asioihin palaaminen helpottuu, kun ne on kirjattu ja niitä
voidaan arvioida sekä kehittää.
Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa on seurattavissa myös Facebookissa!
Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa on seurattavissa myös Facebookissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.