Minä-viestit ja työpaikan hyvinvointi

Varhaiskasvatuksen henkilöstön käytössä voi olla hyvinkin toimivia menetelmiä, joita voisi soveltaa henkilöstön välisiin ristiriitoihin, mutta ne unohtuvat helposti. Miniverso esimerkiksi opettajaa minä-viestien välittämistä ristiriidoissa ja sopimusten tekemistä. Lapsia opetetaan kertomaan ristiriita omasta näkökulmasta: mitä minä tein, miltä se minusta tuntui, mitä voisi itse tehdä tilanteessa. Jostain syystä, kun aikuiset kohtaavat ristiriidan, viestit muuttuvat helposti sinä-viesteiksi tai hän-viesteiksi: toinen on tehnyt väärin tilanteessa x tai hän on aina sellainen ja on ollut muuallakin sellainen. Ristiriidoissa aikuisetkin tarvitsevat minä-viestejä sinä-viestien sijaan.


Toista osapuolta pitäisi kuunnella aidosti kunnioittaen, vaikka itse kokisikin tulleensa vääryyden kohteeksi. Ristiriitatilanteissa tarvitaan Minä-viestien tueksi aitoa dialogia: toisen aitoa kuulemista ilman tulkintoja ja tarkistetaan, että kuultu on ymmärretty oikein.

Varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan pedagogista johtajuutta, mutta jokainen työyhteisössä tarvitsee yhteistyötaitoja ja oman osaamisen jakamista muille. Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä tarvitsee tiimin jäsenenä toimimisen lisäksi taitoja ryhmän vetämiseen, oli sitten kyseessä oma tiimi tai lapsiryhmä. Tiimissä toimiminen vaatii keskinäistä luottamusta, jokaisen arvostamista, tasa-arvoisuutta, toisten tarkkaavaista kuuntelua, neuvottelua, päätöksen tekoa sekä ristiriitatilanteissa selviytymistä. Nämä eivät ole vain johtajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviä, vaan jokaisen työyhteisön jäsenen tehtäviä. Jos ne eivät toimi, niitä on opeteltava ja tarkasteltava aika-ajoin.

Työyhteisöt ja tiimit tarvitsevat pelisääntöjä. Erityisen tärkeitä ovat viestintään liittyvät pelisäännöt. Jokaisella on vastuu siitä, että pystyy kertomaan mistä on keskusteltu tiimissä tai työryhmissä ja miten yhteiseen ratkaisuun päädyttiin. Jokaisen henkilöstön jäsenen pitää tietää, mikä on yhteinen perustehtävä, mikä on jokaisen rooli ja vastuu, missä toiminnassa on kehitettävää ja miten sitä itse voisi olla mukana kehittämässä. Jokaisen on tuotava rakentava panoksensa työyhteisöön ja tiimiin. On jokaisen etu, että työpaikalle on mukava mennä ja perustehtävä tulee hyvin toteutettua. Jokaisella on 100-prosenttinen vastuu itsestään ja se on avain onnistumiseen. Sen lisäksi kuitenkin tarvitaan vastuuta muista tiimin ja työyhteisön jäsenistä: kuinka noudatan yhteisiä pelisääntöjä, muistanko hyvät käytöstavat kohdatessa, kannustanko, huomioinko muut ja otanko huomioon heidän hyvinvointinsa. Ottamalla huomioon muut voidaan saada aikaan positiivista muutosta asenteisiin, käyttäytymiseen, hyvään ilmapiiriin ja työn tulokseen. Ei siis ole ihan sama, miten työpaikalla käyttäytyy.

Lisää tiimi-lukemista:

Hyvä tiimi

Tiimin arviointi - tiimiarviointi

Kun tiimin toiminta yskii

Työn organisoiminen - työkakun jaminen työntekijöiden kesken

**************************************************

Blogin löydät myös Facebookista - Tervetuloa lukemaan :)

**************************************************

Itse tehdyt pelit

Omien sääntöjen tekeminen kesken pelin – tuttua toimintaa lasten kesken. Kukapa ei haluaisi voittaa peliä? Pelien sääntöjen ja merkityksen ymmärtämiseksi omien pelien tekeminen on oivaa toimintaan. Miten pelit suunnitellaan, tehdään ja miten niitä voi kehittää?

Muistipelikortit

Omat muistipelikortit on helppo tehdä lasten kanssa. Lapset tekevät yhdet kuva kappaleet ja aikuinen kopio niistä toisen version. Väritulostimilla värittääkään ei tarvitse kahdesti. Muistipelikortit voi toki tehdä paperiversioiden (ehkä kannattaa myös kiinnittää pahviin ja jopa laminoida) lisäksi muistipelin voi tehdä muun muassa pilttipurkkien sisäkansiin, jolloin myös purkkien ulkopuolet voi koristella – toki keskenään samanlaisiksi. Muistipelivariaatioita voi tutkailla lisää täältä. 

Ristinolla

Ristinolla – pelin valmistaminen eri materiaalein on helppoa. Siihen soveltuu paperi/pahvi/puu – lähes mikä tahansa tasainen pohja, johon voi ruudukon tehdä. Pelinappulat saadaan myös monista mateiaaleista, kuten pullon korkeista, kivistä, napeista… Pelin ymmärtäminen saattaa viedä oman aikansa.

Domino

Mikäli löytyy suorakaiteen muotoisia paloja esim, foam- tai puupalat, joihin voi piirtää, saadaan luotua domino-paloja. Isot (keskikokoiset) puiset dominopalat sopivat myös ulkotoimintaan.

Kalapeli

Kalapeli, jossa ongitaan magneettisesti kaloja, onnistuu myös lapsilta. Klemmari ja magneettinapit riittävät magneettisuuden aikaan saamiseen. Onkeen klemmari ja kaloihin magneettinapit. Omat kalat on mukava värittää tai askarrella erilaisiksi.

Laivan upotus

Laivan upotus pelin tekeminen onnistuu esimerkiksi legoalustoilla tai piirtämällä paperiin. Pelaaminen ja sääntöjen hahmottaminen vaatinevat aikuisen apua.

Peruslautapelit

Erilaisia peruslautapelejä on helppo tehdä lasten kanssa. Näissä pelissä on alku ja loppu, nappulat jotka liikkuvat, noppa ja rata, jota kuljetaan. 

Väripeli

 Jos värit ovat lapsille mielenkiinnon kohteina tai tavoitteina harjoitella niitä, niin Itsetehdyn väripelin tekemiseen löydät ohjeita täältä.  

Legopelit

Mikäli legot innostavat lapsia. Legopelin tekemiseen löydät yhden ohjeen täältä. Lisää Lego-pedagogiikasta voit lukea täältä.

Uuden pelin suunnittelu

Mikäli haluat syventyä paremmin (lauta)pelien tekemiseen, näillä ohjeilla pääsee alkuun suunnitelmalliseen työskentelyyn lasten kanssa. Huomioitavaa työskentelyssä on, että pelin suunnitteluun ja toteutukseen kuluva aika riippuu pelistä ja tekijöistä.

Pelin perusasiat:

1. Keksi aihe pelille – onko luontopeli? aarrepeli? Lego-peli? Muistuttaako jotain jo olemassa olevaa peliä?
2. Mitä pelissä yritetään? – Mikä on pelin idea ja säännöt? Onko tarkoituksena päästä ensimmäisenä maaliin? Kerätä eniten tai nopeiten aarteita? Miten pelissä voitetaan vai voittavatko kaikki? Kuinka monta voi sitä pelata? Kenelle peli on tarkoitettu?
3. Miten pelissä toimitaan? Onko noppa? Kortteja? Pyöritettävä nuoli? Tiimalasi? Onko pelissä selvä reitti jota kuljetaan? 

Pelialustan suunnittelu, tekeminen ja säilyttäminen

1. Suunnittele ja tee pelilauta. Käytätkö pahvia, luonnonmateriaaleja, Legoja, tarroja? Kuinka iso pelilauta on? Pelilauta kannattaa luonnostella ensin paperille. Laminointi tai kontaktointi lisää laudan kestävyyttä, jos on paperinen. Jos haluat taitella paperisen pelilaudan kasaan: teippaa paperit takapuolelta yhteen siten, väliin jää pari milliä tilaa. Maalaa, piirrä, tulosta lauta.
2. Mitä oheistarvikkeita tarvitaan? Pelinappulat? Noppa? Kortteja? Rahaa? Käytetäänkö pelissä valmiita esineitä kuten muovieläimiä, valmiita nappuloita, pullonkorkkeja?
3. Miten peliä pelataan? Kirjaa pelin säännöt ja ohjeet ylös.
4. Missä peliä säilytetään? Laatikossa? Muovipussissa?

Pelaaminen ja pelin jatkokehittely

1. Kun peli on valmis- pelaa ja nauti omasta pelistäsi. 
2. Jos jotain pitää pelin kokeilun jälkeen muuttaa, muuta ja tee pelistä vielä parempi.

Peli-innostuksen iskiessä, myös monet matemaattiset alueet ja tavoitteet tulevat täyttymään. Mikäli haluat kehittää vielä tietoisemmin matemaattista ajattelua lasten kanssa, kannattaa vilkaista matemaattista ajatteluun liittyvät jutut: Matemaattinen ajattelu osa 1 ja Matemaattinen ajattelu osa 2.

****************

Pelaamisen riemua

****************

Tervetuloa seuraamaan blogia Facebookin sivulle Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa