Lapset ovat...

Uusi varhaiskasvatuksen toimintakausi ja sitä myöten toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin. Varhaiskasvatuksen ensisijaiset asiakkaat, lapset, ovat erityisiä monella tapaa. Tässä pieni muistutus siitä.

• Lapset ovat ainutkertaisia.
• Lapset ovat maagisia – anna heidän viedä sinut leikkiin mukaan ja lentää vaikka kuuhun tai hiivi heidän kanssaan hiljaa sademetsässä.
• Lapset ovat kysyviä. Kannusta heitä kysymään ja etsikää yhdessä vastauksia.
• Lapset ovat haavoittuvaisia. Suojele heitä ja opeta heitä toimimaan erilaisissa tilanteissa.
• Lapset ovat energisiä. Etsikää yhdessä tapoja, mihin energiaa käytetään.
• Lapset suhtautuvat asioihin avoimin mielin. Älä sulje mieliä. Mieti miten asioita esität.
• Lapset ovat kokonaisuus. Tunnista lapsi kokonaisuutena ei vain hänen taitoina tai haasteina.
• Lapset ovat viattomia ja hyväsydämisiä. Poimi heiltä jotain hyvää ja vaalittavaa omaan elämään.
• Lapset ovat tässä ja nyt. He toimivat tässä ja nyt. Ole läsnä.
• Lapset ovat lapsenmielisiä, hassuja ja iloisia. Anna heidän ilon tarttua. Naura ja hassuttele heidän kanssaan.
• Lapset kaipaavat huomiotasi. Muista antaa sitä heille.
• Lapset kertovat asioita omasta näkökulmasta ja kokemuksistaan. Luo heille kokemus, että uskot heihin.
• Lapset ovat erehtyväisiä. Anna heidän oppia asioita erehdystenkin kautta.
• Lapset ovat tulevaisuus. Kunnioita jokaista lasta.
• Muista: jokainen lapsi on ekstra erityinen jollekin.

Hyvää alkanutta varhaiskasvatustoimintavuotta 2018-2019!

Tervetuloa seuraamaan blogia myös Facebookiin.

 

Uuteen toimintavuoteen valmistautuminen

Varhaiskasvatuksen uusi toimintavuosi lähestyy. Oletko valmis?

Tässä linkkipoimintoja blogin menneeltä toimintavuodelta, joilla voit virittäytyä uuteen toimintavuoteen ja alkavaan toimintakauteen:

1. Lasten ja kasvattajien toimijuus laatutekijöinä. Toimijuus on toimintavalmiutta. Se on tahtoa toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Siihen liittyy käsitteitä aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat. Toimijuus rakentuu sosiaalisessa kontekstissa. Saatko sinä ja erityisesti yksikkösi lapset toimia aktiivisena toimijana päivän mittaan? Mitä asioita toimijuuden eteen pitää tehdä?

 2. Tiedänkö jo, millaiseen tiimiin olen mahdollisesti menossa? Onko tiimimme hyvä ja toimiva vai miten teemme siitä hyvän ja toimivan?

3. Entä millainen tiimin jäsen minä olen?

4. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että toiminta on tavoitteellista ja suunniteltua. Toimintaa suunniteltaessa muistetaanhan antaa aikaa leikille  ja luodaan oppimis- ja toimintaympäristö, jossa leikki voi kukoistaa.

5. Arviointi- ja tarkistuslistat  toimivat myös uuden toimintavuoden suunnittelussa. Mikä on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle, mitä voisi nyt huomioida jo suunnittelussa enemmän?

6. Työkunto kannattaa myös testata ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä sille, ennen töiden aloittamista.

- Hyvää ja laadukasta alkavaa varhaiskasvatustoimintavuotta kaikille! -

Blogia voit lueskella myös  Facebookissa.

Työkunnossa?

Varhaiskasvatuksen uusi toimintavuosi alkaa elokuussa. Ennen sitä on hyvä aika pysähtyä oman työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työkunnon äärelle tarkastelemaan niitä ja tarkistamaan tarvitaanko muutoksia. 

Työkyky (work ability tai work capacity) on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ja sosiaalisen tomintakyvyn ja ammattitaidon muodostama kokonaisuus suhteessa työn vaatimuksiin. Työkyky liittyy työn ja ihmisen voimavarojen tasapainoon. Kun työtekijä on hyvässä työkyvyssä, työntekijän edellytykset ja tehtävän asettamat vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa. Työkykyyn vaikuttavat ammatilliset valmiudet, ammattitaito, terveydentila ja työhön liittyvät asiat sekä tilannetekijät. Työkyky ei ole sama asia kuin työhyvinvointi.

Juhani Ilmarinen (2006) on kuvannut työkykyä nelikerroksisen talon muodossa. Talo on kontekstissa yhteiskuntaan, lähiyhteisöön ja perheeseen. Talon ulkopuolella työkyvystä huolehtii myös työterveys. Työsuojelu puolestaan ehkäisee ja torjuu riskejä työkyvylle. Työkykytalon alimman kerroksen, perustan, muodostaa terveys: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Toisessa kerroksessa ovat ammattitaito ja osaaminen. Juuri tätä kerrosta työelämä haastaa: niiden jatkuvaan päivittämiseen. Kolmannessa kerroksessa ovat ihmisen voimavarat, kompetenssi. Sinne kuuluvat arvot, asenteet ja motivaatio, työn ja omien voimavarojen tasapaino. Neljäs kerros on isoin. Sinne kuuluvat työ ja työolot: työn vaatimukset, organisointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen.

Työkunto (fitness of work, fitness for duty) on huonosti avattu käsite, mutta se on laajempi käsite kuin työkyky. Ihmisellä voi olla kapasiteettia toimia työkykyisesti, mutta työ ei suju, koska työkunto on huono. Jos työkykytalo ei ole ajantasalla ja tasapainossa, työkunto heikkenee.

Hyvä työkunto on olennaista muuttuneessa työmaailmassa. Työt ovat viime vuosina muuttuneet dynaamisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Työ vaatii yhä useammin teoreettista tietoa, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoa, tavoitteen asettelukykyä, suunnittelukykyä ja arviointia sekä kykyä ennakointiin. Jos työmäärä uuvuttaa työntekijät, he keskittyvät selviytyäkseen rutiineihin eikä heillä riitä voimavaroja uuden oppimiselle, luovuudelle ja uudistumiselle. Varhaiskasvatuksessa heikko työkunto haastaa erityisesti pedagogista sensitiivisyyttä.

Hyvään työkuntoon liittyy työn imu. Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tarmokkuutta, työhön omistautumista ja siihen uppoutumista. Pysyvämmässä ”flow tilassa” oma työtehtävä on riittävän vaativa ja mielenkiintoinen, omat taidot riittävät sen ratkaisemiseen ja tavoite on selvä. Työn imussa työ sujuu ja työntekijä nauttii tekemisestään, hän kokee olevansa energinen ja haluaa panostaa työhönsä. Flow tila myös lataa akkuja, sillä tunne pätevyydestä saa sen aikaan. Jokainen haluaa olla tärkeä ja kokea pätevyyden tunnetta.

Kuinka hyväksi arvioit oman työkuntosi? Tässä työkunto testi:

• Pidän työstäni
• Selviän työtehtävistäni
• Pystyn rakentavaan yhteistyöhön
• Työssäni on paljon asioita, joista pidän ja jotka tuottavat minulle iloa
• Voin työssäni toteuttaa sekä omia että työyhteisön tavoitteita, ilman että ne ovat ristiriidassa keskenään
• Koen, että työlläni on merkitystä
• Työn, vapaa-ajan ja levon suhde on tasapainossa.
• Osaan rentoutua ja voimavarani palautuvat levossa
• Pystyn vaalimaan minulle tärkeitä ihmissuhteita
• Osaan nauttia monipuolisesti myös vapaa-ajastani
• Haluan kehittyä työssäni ja oppia uusia asioita

Toteutuivatko kaikki? Hienoa. Koet työn imua.

Vastasitko johonkin kieltävästi? Mieti mitä asialle voisi tehdä.

Vastasitko useaan kohtaan kieltävästi? Mieti mitä muutoksia elämässäsi pitää tehdä. Sopiiko työ juuri sinulle? Onko vapaa-aika kunnossa? Huolehdinko itsestäni? 

Työkunnon ylläpitämiseksi muista ennen töitä - lataa akku:

• tee jotain mistä todella pidät ja nauti siitä
• tee asiat valmiiksi
• anna aikaa omille ajatuksillesi
• ole ihmisten kanssa, joista pidät ja jotka pitävät sinusta
• valitse ja rytmitä tekemisesi itse

Hyvä varhaiskasvattaja pitää huolta ensin itsestään, jotta jaksaa pitää huolta muista!

Ja jos työkunto jäi vielä mietityttämään niin,

• voit tehdä Eteran työkuntotestin ja tehdä oman hyvinvointisuunnitelmasi 
• tai lukea lisää aiheesta esimerkiksi: Ilmarinen, Juhani 2006. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos. Sosiaali-ja terveysministeriö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Blogin löydät myös Facebookista. Tervetuloa lukemaan.