14.2. vietetään Ystävänpäivää. Ystävänpäivää pidetään
usein amerikkalaisena juhlapäivänä, mutta juhlaa on vietetty Englannissa jo
1500-luvulla, josta se rantautui Amerikkaan 1800-luvulla. Tarinoita juhlan alkuperästä,
sen juurista ja juhlaan liitetyistä henkilöistä kuten Valentinuksesta on monia.
Tunne juhlan ei-suomalaisuudesta ja toisaalta amerikkalaisuudesta saa osan
ihmisistä karttamaan sitä. Entä jos päivää viettäisikin positiivisen
pedagogiikan hengessä Ystävällisyyden päivänä? Ystävällisiä sanoja ansaitsevat
muutkin kuin omat hyvät ystävät tai rakkaat. Jakamalla ystävällisiä ja kohteliaita
sanoja, voi pelastaa toisen päivän.
Teknologistuvassa maailmassa tarvitaan edelleen lämpöä ja
aitoa läsnäoloa, koneet eivät pysty tuomaan inhimillistä empatiaa tilanteisiin.
Ystävällisyyttä ja sen vaikutuksia on tutkittu terveydelle ja sen koetaan alentavan
muun muassa stressiä. On todettu, että jo se, että näemme toisen tekevän hyvää
toiselle, voi tehdä meille hyvän olon ja nostaa halua toimia todennäköisesti samoin.
Positiivisuus ruokkii positiivisuutta.
Ystävällisyys on myös vahvuus. Millainen on ystävällinen henkilö?
Ystävällinen henkilö on ystävällinen kaikille ja ajattelee kaikkien parasta.
Hän haluaa auttaa toisia odottamatta vastapalvelusta. Hän haluaa olla hyvä
toisia kohtaan. Hän osoittaa ystävällisyyttä myös tuntemattomia kohtaan. Hän
harkitsee sanojaan ja tekojaan, jotta ne eivät loukkaisi toista. Ystävällisten
tekojen tekeminen on hänelle arkipäivää.
Ystävällisyys on toisten huomioon ottamista, toisista
ihmisistä kiinnostumista ja hyvien tekojen tekemistä heidän hyvinvointinsa
eteen. Ystävällinen ihminen haluaa olla hyvä toisille. Ystävällisyys on
empaattisuutta ja myötätunnon osoittamista toisia ihmisiä kohtaan.
Ystävällisyys vaatii kykyä laittaa toisen tarpeet omien edelle ja olla
epäitsekäs.
Mielleyhtymiä sanalle ystävällisyys ovat muun muassa
hyväntahtoinen, sydämellinen, ymmärtäväinen, lämpöinen, kiltti, armollinen,
huomaavainen, hienotunteinen, auttavainen ja hyvän tuulinen. Toisten auttaminen ja omastaan jakaminen ovat kantaneet meitä
vuosisadasta toiseen. Toisten ihmisten hyväksyntä, tuki ja apu ovat tärkeitä
ihmisten selviytymiselle. Ystävälliset eleet
sitovat ihmisiä myönteisesti toisiin ja tuovat hyvän olon niin tekijälle kuin
vastaanottajalle.
Helppoja, pieniä
ystävällisiä tekoja:
Pidä ovea auki
toiselle.
Kerro läheiselle
ihmiselle, että olet ylpeä hänestä ja miksi.
Jätä iloinen viesti
post-it lapulla, jonkun toisen löydettäväksi.
Hymyile vastaan
tulevalle.
Järjestä työmaalla
sotkuinen työpiste tai tarvikekaappi.
Kerro ääneen näkemäsi
hyvä.
Hiero ystävän/puolison/ työkaverin hartioita.
Kehu julkisesti.
Ole valittamatta koko
päivä.
Nosta ylös tippunut
tavara.
Kuuntele
keskeyttämättä.
Keitä koko työyhteisölle
kahvit ja teet.
Anna anteeksi / pyydä
anteeksi.
Tee hyvä teko pyytteettömästi
– älä odota kiitosta.
Kerro puolisolle /
työkaverille mikä sinusta hänessä on parasta.
Sano jotain kivaa työkaverillesi.
Voit myös toteuttaa ystävällisyyden
bongausta: kirjaa tai kirjatkaa yhteisönä isolle paperille / taululle millaisia
ystävällisyyden tekoja on nähnyt ystävällisten tekojen bongausaikana.
On hyvä muistaa, että pienetkin ystävälliset teot lisäävät
hyvinvointia, kuten hymyily muille ihmisille tai toisen auttaminen.
Varhaista Aikaa haastaa sinut Ystävällisyys päivän
haasteeseen 14.2.2018:
Valitse itsellesi joku tavoite, jolla tuot esille ystävällisyyttä
vähintään yhden päivän ajan niin tutuille kuin tuntemattomille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.