Talvi antaa hyvät mahdollisuudet tutkia veden eri olomuotoja
nestettä, kiinteää ja kaasua. Tänä vuonna tehtävä on jopa menneitä vuosia
helpompaa ympäri Suomea, kun lunta on saatu melko kattavasti koko maahan. Lumi on myös elementti joka pääsääntöisesti
kiinnostaa lapsia, joten uuden vasun mukaisesti on helppo löytää yhteistä
tekemistä veden eri elementtien kuten lumen kautta ja saada siihen kasvattajan
ammattitaitoa laaja-alaisen osaamisen ja eri oppimisen alueiden kautta.
Ilmaisun monet muodot
Lunta voidaan tuoda sisätiloihin esimerkiksi kuvallisen
ilmaisun tueksi ja avuksi. Lunta voidaan
maalata sisällä, erityisesti
kovilla pakkasilla voi olla mukavaa tuoda lunta sisälle ja työstää sitä siellä.
Muodostunut lumimaalaus voidaan
palauttaa ulos koristamaan pihaa.
Toki maalausta voi harjoittaa suoraan ulkonakin lumeen. Maalausta voi tehdä pelkällä vedellä tai sitten värjätyllä vedellä.
Tutkimuksen aiheen saa siitäkin
ulkona kun tutkii millaisella
pensselillä voi maalata vai voiko, vai pitääkö olla joku toinen tapa
maalata ulkona pakkasella.
Lunta voidaan käyttää myös silkki-/kreppipaperimaalauksessa värin esille tuojana eli
silkki/kreppipaperipalat asetellaan maalauspaperin päälle ja niiden päälle
laitetaan lunta sulamaan. Kun lumi on sulanut niin kreppipaperit voidaan
poistaa ja katsoa millaisia kuvia niiden alle on muodostunut.
Kielten rikas maailma
Lumeen
liittyviä lauluja ja loruja on monenlaisia. Lumiukkoja voidaan rakentaa ja
laulaa niistä. Lauluista esimerkkinä ”Lumiukot
ketjussa kulkee” ja ”Lumiukot marssivat”.
Nämä voidaan myös leikkiä, vahvistaen samalla ymmärrystä sanallistetusta
asiasta. Lumesta puhuminen ja siihen liittyvät käsitteet vahvistava lapsen
kielen kehitystä.
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Lumi, vesi ja jää antavat erinomaiset tutkimusaiheet
lapsille. Myös kaasua voidaan tutkia
esimerkiksi sumutinpullon avulla tai
höyryävän kahvin tai teen kautta.
Lumen sulatus ja
arvioiminen mitä lumelle tapahtuu kun se tuodaan sisälle yllättää lapset
pääsääntöisesti aina. Eli laitetaan esimerkiksi lunta läpinäkyvään muovimukiin.
Kirjataan tussilla kohta paljonko lunta mukissa on. Lapsi merkitsee toisella
tussilla mitä arvelee lumelle tapahtuvan mukissa: pysyykö aineen määrä samana,
onko enemmän tai vähemmän, kun testi loppuu. Lopuksi merkitään paljonko ainetta
on mukissa tietyn sovitun ajan jälkeen. Kokeen alussa pohditaan myös mitä
lapset luulevat lumelle tapahtuvan, jos se on lämpimässä sisätilassa.
Veden ja värien
sekoittelu on myös yksi tapa tutkia vettä. Yksi tapa on esimerkiksi laittaa
kahteen astiaan eriväristä vesivärivettä (esim. punaista ja sinistä) ja laittaa
puuvillalanka kulkemaan toisesta värivedestä toiseen.
Lasten kanssa voidaan myös tehdä kädentyöllisenä toimintana
omat lämpömittarit paperista ja
niiden avulla voidaan tarkkailla ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia esim.
miksi lumi sulaa tai miksi on jäätä.
Vettä voidaan jäädyttää
ulkona jos pakkanen sen sallii tai sitten sisällä pakastimessa. Jäädytettyä
vettä voidaan värjätä ja tehdä siitä esimerkiksi aarteita ja rakennuspalikoita
pihaan.
Kasvan, liikun ja kehityn
Liikkumiseen lumi ja jää antavat monenlaisia
mahdollisuuksia. Jos lunta on paljon, tai riittävästi edes pieneen kasaan, niin
ei juuri muuta tarvita innostamaan lapsia. Lumikasalle
kiipeäminen kiehtoo lapsia ja niiltä lasketaan
peppumäkeä tai nillä kisataan vuoren
valloituksesta. Lapset eivät ihmeitä vaadi lumelta: kasa inspiroi paljon. Jos
on lunta ja jäätä (edes vaikka hallissa) voi lasten kanssa hiihtää, laskea mäkeä tai luistella. Lasten kanssa voidaan tehdä jälkiä lumeen eri eläimen tavoin ja yrittää
liikkua esimerkiksi kuten jänis tai hiiri.
Lasten kanssa voidaan leikata
paperisia lumihiutaleita ja leikkiä
lumihiutaleen etsijöitä sisällä, jolloin tehdyt lumihiutaleet piilotetaan
ja etsitään. Sanomalehdistä tehdyillä häntäpalloilla voidaan pelata
turvallisesti lumisotaa sisällä
(ulkona pussit pakkasella jäätyvät ja voivat olla kovia ihoa vasten) tai
vaikkapa auraajia, jolloin
häntäpalloja kuljetetaan jalan sisäsyrjillä sovituille lumenkeräyspaikoille.
Lumeen voidaan piilottaa
esineitä ja etsiä niitä tai tehdä jäädytettyjä
aarteita, joita etsitään.
Jääpatsas leikissä
hipoilla on pallot ja kun saavat karkulaisen kiinni koskettamalla, hippa
näyttää patsas mallin, joka kiinniotetun pitää matkia. Sitten hippa heittää
pallon pois ja kiinniotettu hakee pallon ja alkaa ottamaan kiinni karkulaisia,
roolit vaihtuvat.
Lumeen voidaan tehdä labyrintteja,
joissa saa kulkea. Labyrinttiin voidaan myös piilottaa esine:kuka löytää sen
nopeita reittejä kulkemalla?
Minä ja meidän
yhteisömme
Helmikuussa on suomalaisia perinnepäiviä ja liputuspäiviä. 5.2.
Vietetään Runebergin päivää. 6.2. on saamelaisten kansallispäivä. Laskiaissunnuntai
on vuonna 2018 11.2. ja laskiaistiistai 13.2. Helmikuu päättyy 28.2. suomalaisen
kulttuurin päivään, Kalevalan päivään. Näiden lisäksi on Suomeen rantautunut
ystävänpäivä 14.2. Myös mediataitoviikot sijoittuvat helmikuulle 5.-11.2. Näihinkin voidaan sisällyttää vesi teemaa.
Perinteisiin voivat kuulua muun muassa Runebergin torttujen
tekeminen, rusettiluistelut, laskiaisriehat ja Kalevalan lukeminen. Näistä osaa
voi ajatella myös uudella tapaa ja keksiä uusia tapoja toteuttaa perinteitä. Runebergin torttuja voi tehdä lumesta eli
leivotaankin ulkona tai miksei sisällä leikisti lumesta eli tehdään lumikakkuja. Kuorrutuksen lumikakkuihin voi tehdä esimerkiksi
vesiväreillä maalaamalla.
Mäenlasku laskiaisena
ja vaikkapa rusettiluistelu tuovat
veden eri olomuodot myös esille. Lasten kanssa voidaan myös kokeilla mäen jäädyttämistä ja tutkia riittääkö
siihen mukillinen vettä tai ämpärillinen vettä vai tarvitaanko siihen kenties
enemmän
Ystävänpäivän sydämiä
voidaan piilottaa jäisinä
yllätyksinä pihaan tai maalata
sydämiä lumeen tai jäähän.
Tässä muutamia ajatuksia siitä, miten eri tavoin voidaan tutkia veden olomuotoja ja tukea lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.