Oppimisen alueiden koontilomakkeet auttavat tekemään
näkymättömästä työstä näkyvää. Kirjaamalla lomakkeeseen suunnitelmia ja niiden
toteutumia, jokainen osa-alue tulee varmasti huomioiduksi toimintavuoden
aikana. Tehdyt havainnot ohjaavat jatkotoimenpiteitä, toiminnan arviointia ja
kehittämistä.
Koontilomake :
Kielten rikas maailmaa – teemana kulkuneuvot
Havainnoiminen
Oikeiden asioiden havainnoiminen ja pedagoginen näkemys
helpottavat myös asiakokonaisuuden haltuunottoa kaikilla oppimisen alueilla.
Helsingin kaupunki on vuosien varrella julkaissut muun muassa oppaan
havainnointiin ja pedagogiseen tukeen 3-5-vuotiaille lapsille
varhaiskasvatukseen.
Kielten rikkaita
maailmoja voidaan tukea myös erilaisin tukimateriaalein:
S2
Suomi toisena kielenä (S2) opetukseen varhaiskasvatuksessa
ja esiopetuksessa löytyy materiaalia esim. täältä.
Halinalle
Kielenkehityksen arviointiin ja harjaannuttamiseen on olemassa paljon
materiaaleja saatavilla. Nokian kaupunki on 2007 lanseerannut Halinalle-kerhon
(Tekijöinä Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia). Halinalle-kerho
on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3-vuotiaille.
Kettu
Kettu-materiaali on puheen ja kielentaitojen
arviointimenetelmä. Siinä arvioidaan nimeämistä, kielen ymmärtämistä,
toimintaohjeiden noudattamista, ääntämistä, puheen ymmärrettävyyttä, kertovaa
puhetta, taivutusmuotojen hallintaa, värien ja lukumäärän hallintaa sekä lapsen
käyttämien ilmaisujen pituutta. Materiaali kuvastaa 3-vuotiaan suomalaislapsen
kielellisiä taitoja. Sitä käytetään materiaalina yleensä monikulttuurisille ja
monikielisille lapsille kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä
tasolla lapsen suomenkielentaito on.
KILI
KILI (tekijät:Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva
Lindholm, Ritva Vepsäläinen) on pienryhmälle suunniteltu ohjelma. Se kehittää
puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussensomotorisia valmiuksia. Harjoitukset
on kehitetty lapsille, joilla on kielen kehityksessä haasteita.
Kuvittaminen
Kuvat, eleet, tukiviittomat sekä piirtäminen tukevat
puhetta. Struktuurin sanoittaminen ja kuvittaminen ovat myös yksi apukeino.
Entä arviointi? Missä
ryhmä tai lapsi on menossa?
Osassa
edellä mainittuja tukimateriaaleja on olemassa arviointikriteerejä. Arjessa voi
pohtia, havainnoida sekä arvioida lapsien taitoja alla olevan listan pohjalta pedagogiikan kehittämiseksi. Mitä asioita
lapset jo osaavat? Missä meillä on harjoiteltavaa? Mihin meidän kasvattajien pitää kiinnittää lisää huomiota?
Kielten rikas maailma
ympäröi meidät
On hyvä muistaa, että lapsen halu puhua ja olla vuorovaikutuksessa vaatii
turvallisen ilmapiirin. Kielellisten taitojen harjoittelu ei rajoitu omaan
oppimisen alueeseensa, eikä sitä tarvitse rajata vain
varhaiskasvatuksessa tapahtuvaksi. Vanhempien osallisuus tässä on hyvinkin
mahdollista. Kotiin voidaan luoda lukupasseja tai kerätä tarroja
lukuvarteista. Koteja voidaan osallistaa näin tukemaan lasten kielenkehitystä
kotona.
Joko luit blogia Facebookissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.