Katsomuskasvatus
haastaa kasvattajat tutkimaan, mitä kaikkia katsomuksia ryhmässä on ja miten perheet
asioista ajattelevat. Lapsen vasukeskustelut ja huoltajien kanssa
tehtävä yhteistyö korostuvat katsomuskasvatuksen näkökulmasta. Kasvattajien
pitää ottaa selvää, minkälaisesta katsomuksellisesta ympäristöstä lapsi tulee
varhaiskasvatukseen, mikä kullekin perheelle on tärkeää omassa kulttuurissa ja
katsomuksessa. Aiemmasta uskontokasvatuksesta katsomuskasvatus eroaa siinä,
että katsomuskasvatuksen alle kuuluvat nekin, joiden katsomukseen usko ja
uskonto eivät kuulu.
Hyviä käytänteitä
katsomuskasvatuksen alueella
Olennaista
katsomuskasvatusta toteuttaessa on, että perheiden katsomuksellista näkemystä
kunnioitetaan. Vasukeskusteluissa olisi hyvä avata, miten katsomuskasvatusta
toteutetaan ja miten se näkyy lapsen ryhmässä. Hyvään tapaan kuuluu, että
erilaisista tapahtumista, vierailuista ja juhlista sekä niiden sisällöistä
tiedotetaan ajoissa, jotta huoltajat voivat halutessaan käydä keskustelua
kasvattajien kanssa osallistumisesta. Tämä mahdollistaa myös huoltajille
keskustelut oman lapsen kanssa tulevista tapahtumista ja tapahtumien jälkeen
lapsen kokemuksista. Mikäli joku lapsi ei osallistu järjestettyyn toimintaa
vakaumuksen vuoksi, huoltajien kanssa on hyvä sopia mikä on vaihtoehtoinen
toiminta, jonka kasvattajat järjestävät lapselle. Tasa-arvoisen kohtelun
mukaisesti vaihtoehtoisen toiminnan pitäisi vastata jotenkin sitä, mistä lapsi
jää paitsi vakaumuksensa vuoksi. Esimerkiksi kun muut osallistuvat katsomukselliseen
toimintaan, missä lauletaan, niin niille jotka eivät osallistu, kasvattajien
pitäisi tarjota musiikillinen vaihtoehto.
Kirkon rooli
Kirkolla
on vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka ihmiset eivät sitä
arkipäivässä välttämättä ajattele. Seurakunta yhteistyötä on monissa
varhaiskasvatusyksiköissä tehty pitkään, joten evankelisluterilaisen
seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö mietityttää monia. Seurakunnat on
julkaissut varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä neljän korin
mallin, johon kannattaakin tutustua. Korimallia avataan lisää
täällä. Opetushallitus lienee antaneen
lupauksen, että katsomuksellisuuteen annetaan lisäohjeita vielä.
Katsomuskasvatusta
käytännössä
Lattiakuvat on
pedagoginen menetelmä, jossa kertomusten, symbolien ja kokonaisvaltaisen
työskentelyn kautta etsitään elämään merkitystä. Menetelmässä hyödynnetään
kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa.
Kertomuksen edetessä lattialle muodostuu juuri tämän ryhmän prosessin kuva.
Menetelmän on kehittänyt saksalainen Franz Kett. Aiheesta löytyy kirjallisuutta
muun muassa: ”Lattiakuvat
katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa” (Aitlahti & Keränen-Pantsu& Mäkinen & Reina 2017)
Nukketeatteri ja draama mahdollistavat myös asioiden esittämisen lapsille.
Eri kulttuurien ja katsomusten kuvat, musiikki ja esineet kiehtovat lapsia. Myös karttojen käyttö havainnollistamaan,
mistä esineet ja kuvat ovat peräisin monipuolistavat opetusta. Lisäksi
lastenkirjallisuuden tutkiminen voi laajentaa lasten maailmankatsomusta.
Katsomuksiin liittyvät asiat kannattaa kirjata vuosikelloon, jotta ne tulevat huomioiduksi.
Kelloon voidaan kirjata lasten syntymäpäivät ja kulttuurien tärkeät juhlat. Mallin kelloon löydät muun muassa täältä.
Lapsia
kiinnostavia ja suomalaiseen perinteeseen kuuluvia tai sinne rantautuneita juhlia kannattaa tutkailla monesta näkökulmasta. Halloweenista esimerkiksi löytyy Ylen sivuilta vertailua.
Lisätiedon lähteitä
Kulttuuriseen
moninaisuuteen voi tutustua muun muassa Heini Paavolan ja Mirja-Tytti Talib:n
kirjan Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja kouluissa (Opetus 2000,
PS-kustannus 2010) kautta.
Tytti
Issakainen ja Pekka Rahkonen ovat puolestaan kirjoittaneet eri uskonnoista hyvän
selkokielisen kirjan ”Atte ja Anna. Meidän ja muiden uskonnot.”
(Lasten keskus 2010
Yleistä tietoa eri uskonnosta muun muassa täältä.
Evankelisluterilaisen
kirkon kirkkovuoden pyhäpäivistä infoa täältä.
Islamilaisista
juhlista ja merkkipäivistä täältä.
Uskontokalenteri on kurkkaamisen arvoinen. Se näyttää
kalenterissa kristilliset, juutalaiset ja islamilaiset pyhät.
Katsomuksettomien maailmankuvaa voi tarkastella edu.fi sivuilta.
Blogi myös Facebookissa.
Materiaalipankin löydät täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.