Ruokakasvatusta ilon ja leikin kautta

Ruokakasvatus on osa varhaiskasvatuksen ”Kasvan, liikun, kehityn”-oppimisen aluetta. Ruokakasvatusta ovat kaikki ruokaan tai ruokailuun liittyvät tilanteen. Sen tarkoituksena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia. Ruokailo on yksi tärkeä osa tätä ja leikki puolestaan itseisarvo ja siten tärkeä työväline varhaiskasvatuksessa. Miten siis luoda ruokailoa ottaen leikki mukaan?  

Leikilliset mysteerilaatikot ovat yksi tapa toteuttaa ruokakasvatusta. Mysteerilaatikot sisältävät tarinan ja ruokaan liittyviä tai liitettäviä aineita, esineitä. Niiden avulla yhdessä lasten kanssa luodaan ruokakasvatusta tutkimalla, pohtimalla, keksimällä. Mysteerilaatikoita voi työstää erilaisia:

Laatikossa voi olla leikkivälineitä, joista lasten kanssa pohditaan, mihin ne kuuluvat, mistä ne ovat tulleet jne. Tarinaa kehitellen leikki saattaa johtaa lapset muun muassa ravintola, kauppa-, koti- tai torileikkiin. Ruokatarvikkeita voidaan myös lajitella eri perustein kuten ruokaympyrän, värin tai maun mukaan.

Mysteerilaatikko voi houkutella keksimään erilaisia ruokaleikkejä kuten Kim-leikkiä ja myrkkysienileikkiä leikkiruuilla tai leikkimään liikuntaleikkejä kuten hedelmäsalaattia tai banaanihippaa.

Mysteerilaatikossa voi olla lautapelit menneet sekaisin kuten ruoka-aiheiset muistipelit, Lotto-pelit, Hedelmätarha-peli tai Choko-peli ja lasten pitää osata ratkaista mikä kuuluu mihinkin ja tämän jälkeen vielä testata pelaamalla, että ne toimivat. 

Mysteerilaatikko voi houkuttaa myös aistityöskentelyyn. Haistelua, maistelua, tunnustelua, näköaistin herättelyä. Haistelu ja maistelu sokkona vaatii rohkeutta ja mysteerilaatikon viesti voi rohkaista seikkailijoita tähän. Viestinä voi olla vihjeitä maisteltavasta ja haisteltavasta ruoka-aineesta. Banaanista voi olla vihjeenä muun muassa ”olen keltainen hedelmä ja apinoiden herkkua – uskallatko haistaa? uskallatko maistaa?” Mysteerilaatikko voi sisältää myös sensorisen intergraation tukemiseen aineistoa. Ruoka-aineista voidaan tehdään tunnustelulaatikoita, joissa myös kovat lelut kuten dinosaurukset tai kulkuneuvot voivat liikkua ja leikkiä. Näköaistia voi harjoittaa muun muassa tanssivalla riisillä (video instagramissa), joka vangitsee katseet tai sensoripulloilla, jossa vesi ja aineet käyvät vuoropuhelua.

Haistelua ja maistelua voidaan toteuttaa myös taiteellisella mysteerilaatikolla, joka sisältää paperia, pensseleitä, purkkeja, mausteita sekä joko valmiita maaleja tai esimerkiksi maustamatonta jugurttia ja elintarvikevärejä. Tässä mysteerilaatikossa voi olla toki jo valmiiksi sekoitettuja maustemaaleja, joissa joko valmiiseen maaliin tai syötävään jugurttimaaliin on laitettu mausteita mukaan tuoksujen tuomiseksi.

Taiteellisessa mysteerilaatikossa voi olla mukana peruna ja vihjekortteja. Perunasta on moneksi, niin leimaksi kuin liimaksi. Perunaliimaa saat keittämällä (kiinteämaltoisen) perunan ja halkaisemalla jäähtyneen keitetyn peruna ja liimaamalla leikkauskohdalla paperia. 

Mysteerilaatikkoon voi laittaa myös QR-koodeja, joiden taakse on luotu ruokaan liittyviä tehtäviä. Siellä voi olla pelivuorolippuja Myyrän mielikasvikset - peliin (ilmainen sovellus Google play)

Mysteerilaatikossa voi olla kuvia ruuista,  muovailuvahaa tai tunnustelupussi, jossa on leikki hedelmiä sisällä. Muovailua voi tehdä valmiiden ruoka-alustojen päälle ja luoda oman aterian muovailuvahoista tai vaikkapa kakun. Kuvat voivat toimia apuna muovailussa. Valmiin (englanninkielisen) tulostettavan pohjan lautasmallille löydät täältä ja kakkupohjan täältä.

Mysteerilaatikossa voi olla myös erilaisia purkkeja kuunneltavaksi. Miltä kuulostaa sokeri, riisi, makaroni?

Mysteerilaatikossa voi olla sisällä, vaikka kauppalappu, joka vie lapset seikkailulle ruokaostoksille. 

Laatikosta voi löytyä pieni kastelukannu, multaa ja siemeniä ja lasten kanssa yhdessä ratkaista mitä niillä tehdään ja miten. 

Mysteerilaatikosta voi esille tulla myös reseptikirja, jonka reseptit ovat joutuneet hukkaan ja lasten tehtäväksi jää auttaa kirjan täyttymisessä ja toivottavasti myös reseptien testaamisessa. Reseptien avulla voidaan myös laatia oma ruokalista. 

Musiikillinen mysteerilaatikko voi sisältää ruoka-aiheisia lauluja kuten popsi popsi porkkanaa tai vaikkapa rytmisoittimien tekemistä makaroneista tai riisistä.

 

Hedelmiä sisältävä mysteerilaatikko voi houkutella hedelmien leikkaamisen harjoitteluun veitsellä (esim. banaani) tai piparimuoteilla (vesimeloni), Leikaituista paloista voidaan tehdä hauskoja välipaloja itselle hassujen kuvien tai ohjeiden kuten ”tee hymy naama tai korkea torni” avulla. 

Mysteerilaatikoista ei kannata unohtaa myöskään elintarviketutkimuslaatikkoa . Etikka, sooda, perunajauho, elintarvikevärit, suola, riisi, sokeri, ruokaöljy luovat jo moninaisia kokeilun mahdollisuuksia.

Myös ruokaan liittyyviä kirjoja voidaan tuoda esille mysteerilaatikoissa ja niistä voi tehdä leikkikirjastoon oman osaston, josta "kirjastonhoitajalta" voi niitä lainata tai niistä voidaan pitää satutunti. Ruokaan liittyviä kirjoja ovat mm. Nalle Puh: ihmeelliset aistit, Rosenthal Amy: Hemmo Herne, Richard Scarry: Suuri piirakkaryöstö, Eric Carle : Pikku toukka paksulainen. 

Mysteerilaatikoiden tarkoitus ruokakasvatuksessa on tutustuttaa lapsia ruokaan kaikkien aistien avulla. Utelias leikki ja tutkiminen ovat yksi tapa tutustua ja oppia asioita ruuasta. Mitä enemmän mahdollistetaan lasten osallistuminen ruokien valmistamiseen, tutkimiseen, ihmettelyyn, sitä helpommin he innostuvat ruokakasvatuksesta ja ymmärtävät että syöminen on vain osa ruuasta nauttimista.

- Ruoka iloa leikin kautta -

Blogin löydät myös Facebookista  "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista  @varhaista.aikaa 

- Tervetuloa seuraamaan -

Katsomuskasvatuksen toteuttaminen

Katsomuskasvatus on osa  ”Minä ja meidän yhteisömme” -oppimisen osa-alueetta. Sen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan. Sisältöalueista se lähestyy myös eettistä ajattelua. 

Katsomuskasvatus on ehkä haastavin osa-alue varhaiskasvatuksessa toteuttaa, koska se herättää voimakkaita tunteita oikein ja väärin tekemisestä. Opetushallitus on laatinut ohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisistatilaisuuksista. Tämä ohje on hyvä jokaisen varhaiskasvatuksessa toimivan tiedostaa ja ymmärtää sen sisältö. Ohjeen lisäksi varhaiskasvatuksessa pitää tiedostaa millaisia katsomuksia omassa ryhmässä on, jotta päästään katsomuskasvatuksen ytimeen ja sen toteuttamiseen. Tämä vaatii omien ennakkoluulojen tiedostamista ja niiden työstöä sekä aitoa dialogia lasten huoltajien kanssa. Asiakaskunnasta katsottuna varhaiskasvatus ei ole uskontoneutraali ympäristö. Mikään uskonto ei ole parempi kuin toinen tai parempi kuin uskonnottomuus, vaan ne ovat arvoltaan tasavertaiset. Jokaisella lapsella on oikeus kokea, että hänen perheensä kulttuureineen ja uskontoineen tai uskonnottomasti on yhtä arvokas. Katsomuskasvatuksen ajatuksena on kasvattaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten katsomuksellisia perinteitä, niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Katsomuskasvatus kunnioittaa niin uskontoja kuin uskonnottomia.

Katsomusvapaan tyhjiön rakentaminen tai uskontojen välttely ei ole rakentava tapa kohdata katsomuskasvatusta. Se voi opettaa lapsille, että oman perheen traditiot ovat huonoja ja niistä ei saa varhaiskasvatuksessa puhua ja iloita. Lasten kanssa voidaan pohtia erilaisia elämänkysymyksiä ja kulttuurisia eroja. Ammattikasvattajien tehtävänä on pysyä neutraalina arvottamatta uskontoja tai uskonnottomuutta. Lapsille voi asioihin vastata tietopohjalta tai yhdessä pohtia ja tukea näkökulmanottokyvyn kehittymistä näissä pohdinnoissa. Ketään ei käännytetä omaan ajattelumaailmaan, vaan asioista pitää pystyä puhumaan asioina, jotka eivät ole toisiaan parempia tai oikeampia. Uskontoon ja uskonnottomuuteen liittyviä asioita pitää pystyä puntaroimaan muun muassa siitä näkökulmasta, että onko se neutraalia lapsen iloitsemista omasta kulttuurista vaiko uskonnon opetusta. Esimerkiksi kysyttäessä lapselta hänen lempilaulua, hän voi haluta laulaa virren kuten "Jumalan kämmenellä". Jos tämä kielletään, niin lapselle annetaan kokemus, että hänen valintansa ja hän kokonaisuudessa on jotenkin huonompi kuin muut. Se, että lapsi laulaa virren tällaisessa tilanteessa ei ole uskonnon opettamista. Jos taas koko ryhmän kanssa harjoitellaan virren laulamista, se voi olla jonkun katsomuksen vastaista, koska virsi katsotaan lauletuksi rukoukseksi. 

 

Miten katsomuskasvatuksessa voisi lähteä liikkeelle luomatta tyhjiötä ryhmään? Juhlat, juhlapukeutuminen ja - ruokailu ovat yksi tapa tutustua ryhmän katsomuksiin. Lapsiryhmän kanssa voidaan yhdessä huoltajien avulla rakentaa oman ryhmän juhlakalenteri, johon kootaan perheiden juhlat kaikkien näkyville. Tämä auttaa toiminnan suunnittelussa työntekijöitä sekä havainnollistaa lapsille, mitä kaikkea heidän ryhmässään juhlitaan. Tällaisen kalenterin avulla voidaan avata keskustelua katsomuksista. Lapset saattavat viettää samoja juhlia, mutta eri sisällöin. Uskonnollisten ja katsomuksellisten perinteiden lisäksi katsomuskasvatus liittyy läheisesti etiikkaan ja arvokysymyksiin ja sen sisältöinä voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja, yhdessä toimimista ja hyviä tapoja, oikean ja väärän eroja. 

Ja kyllä...Varhaiskasvatuksessa voidaan edelleen tehdä yhteistyötä esimeriksi seurakunnan kanssa. Huomoitavaa tällöin on, että uskonnollisiksi luokiteltaville tilaisuuksille pitää varhaiskasvatuksessa järjestään vaihtoehtoinen toiminta. Mikäli tilaisuus luokitellaan uskonnolliseksi, kaikilta huoltajilta selvitetään kumpaan toimintaan lapsi osallistuu ja samalla kuvataan tilaisuuksien sisältö, jotta huoltajilla on aito mahdollisuus valita. Uskonnollisia sisältöjä ovat muun muassa rukoukset, virret, jumalanpalvelukset, uskonnolliset esitykset kuten nukketeatterit. Itse kirkot rakennuksina ovat rakennuksia ja hautausmaat paikkoja sekä usein historiallisia sellaisia, joten niiden ympärille rakennetut sisällöt ratkaisevat uskonnollisuuden. Toiset voivat toisaalta kokea nämä paikat hyvinkin voimakkaasti uskonnollisina, joten pohdittaessa retkiä ja toiminnan sisältöjä pitää olla sensitiivinen ja käydä avointa dialogia huoltajien kanssa. Se on paras keino päästä eteenpäin katsomuskasvatuksessa.

Katsomuskasvatuksen tueksi materiaalia:
Kantelupukki
Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa 
Katso kanssani - opas eri uskonnoista

Blogin löydät myös Facebookista  "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista  @varhaista.aikaa 

- Tervetuloa seuraamaan -

Ohjattu piirtäminen

Mitä ohjattu piirtäminen on?

Ohjatussa piirtämisessä piirtämistä lähestytään vaiheittain, askel askeleelta. Aikuinen voi ohjata piirtämistä kohta kohdalta tai ohjata lasta luomaan piirustuksen kokonaiskuvan pohjalta. Ohjattu piirtäminen luo perustaa piirtämisen taidoille. Lapset oppivat mallista ja oppivat muodostamaan niistä omia näkemyksiä. Ohjatussa piirtämisessä lapsi saa käyttää luovuuttaan, piirtää toisella tavalla tai lisätä omia elementtejä. Ohjatun piirtämisen jälkeen lapsille kannattaa tarjota lisää paperia uusiin tuotoksiin. Ohjatut piirtämisen idean takana on ajatus, että lapset poimivat maailmasta sen, mitä me näytämme heille, ja käyttävät sitä hyödykseen, ohjatussa piirtämisessä piirtämällä isompia ja parempia töitä.

Miksi lapset hyötyvät ohjatusta piirtämisestä?

Hyvä piirtäminen vaatii mielikuvaa siitä, mitä on tekemässä ja missä järjestyksessä asiat tehdään. Summassa piirtäminen tuottaa jotain. Tietoinen ja suunniteltu piirtäminen sitä mitä kohti pyritään.

• Ohjattu piirtäminen tukee tavoitteellista työn tekemistä
• Ohjattu piirtäminen lisää lasten kuuntelutaitoja
• Ohjattu piirtäminen harjoittaa ohjeiden noudattamista
• Ohjattu piirtäminen kiinnittää lapsen huomiota yksityiskohtiin
• Ohjatun piirtämisen harjoittaminen siirtää taitoja lasten omaehtoisiin piirroksiin
• Ohjattu piirtäminen auttaa lasta näkemään itsensä taiteilijana
• Ohjattu piirtäminen vahvistaa lapsen itseluottamusta ja itsetuntoa piirtämisen saralla
• Ohjattu piirtäminen tukee erilaisia tapoja ilmaista itseään

Mitä varhaiskasvatuksen oppimisen alueita ohjattu piirtäminen tukee ja miten? 

1. Matemaattinen ajattelu -  geometrisen ajattelun tukeminen -> piirtäminen vaatii viivan, ympyrän, kolmion ja neliön käyttöä.
2. Kielellinen ilmaisu – käsitteiden hahmottaminen, hahmojen tekeminen itse tehtyihin tarinoihin – tarinoiden rikastuttaminen
3. Ilmaisun monet muodot – kuvallinen ilmaisu, musiikillinen ilmaisu (laulupiirtäminen – ohjatut piirtotarinat), luovuus
4. Hienomotoriset välineenkäsittelytaidot– tukee hienomotorisia valmiuksia
5. Mikä tahansa alue - Yhdistä ohjattu piirtäminen käsillä olevaan oppimiseen, teemaan

Miten?

Suhde taiteeseen on lapsilla erilaista. On niitä jotka ovat kiinnostuneita, niitä jotka ovat kiinnostuneita, mutta eivät tiedä mistä aloittaa tai kokevat etteivät osaa sekä niitä jotka eivät ole kiinnostuneita ja tekisivät mieluiten jotain muuta. Ryhmän tunteminen pohjaa sitä, miten ohjatussa piirtämisessä lähdetään liikkeelle.

Ohjattua piirtämistä voi tehdä siten, että lapset tietävät mitä piirtävät tai piirros on salaisuus heille, joka paljastuu vähitellen. Salaisuus-versio palvelee niitä, jotka ovat kriittisiä itselleen ja kokevat, etteivät osaa tehdä. Kokonaisuuden esittely valmiin työn kautta ja siitä osista liikkeelle lähteminen tukee lapsia, jotka tarvitsevat hahmottamiseen kokonaisuuden näkemistä ensin. 

Ohjatussa piirtämisessä ohjaajan pitää hahmottaa piirtämisen vaiheet. Ohjattuja piirrosohjeita löytyy tänä päivänä onneksi helposti internetistä. Esimerkiksi First Grade Blues Skies – sivusto  tai From the Pond- sivusto ovat vierailun arvoisia Myös Minna Lappalaisen Laulupiirtäminen ohjaa lapsia musiikin avulla piirtämään helppoja kuvia. 

Ohjatessa piirtämistä kannattaa kiinnittää huomiota käsitteisiin, siihen että ne ovat ryhmälle sopivia ja ymmärrettäviä Paperin suunnasta voi antaa esimerkiksi ohjeen, että paperi voi olla kahdella tapaa, joko A) paperi on pitkä ja kapea tai B) lyhyt ja leveä. Tällä ohjataan paperin suuntaa parhaaseen piirtämissuuntaan, jotta kuva mahtuu paperiin. Kaarien piirtämistä voi ohjata esimerkiksi kuvaannollisilla käsitteillä, jolloin alakaari on hymy ja yläkaari on sateenkaari. 

Ohjattu piirtäminen ei ole mitään irrallista toimintaa, vaan se kannattaa sitoa meneillä olevaan oppimiseen ja lasten oppimistavoitteisiin, joita menetelmällä tuetaan. Se sopii nykyaikaiseen varhaiskasvatukseen nimenomaan lasten tavoitteellisen oppimisen tukemisen näkökulmasta.

- Piirtämisen riemua -

*****************************************************************************

Blogin löydät myös Facebookista "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa" 
sekä Instagramista @varhaista.aikaa

*****************************************************************************