PERMA+H - hyvinvoinninteoria tukemassa varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia

 

Positiivinen psykologia ammentaa näkemyksensä ihmisen hyvinvoinnista ja on toiminut psykologisten suuntausten kääntäjänä negatiivisesta pahoinvointi-teemasta kohti positiivista hyvinvoinnin näkemystä. Positiivisen psykologian ”isänä” pidetään Martin Selgmania ja hänen PERMA-hyvinvointiteoriaa. Teorialla viitaan viiteen hyvinvoinnin elementtiin: Positive emotions (P)– positiivisiin tunteisiin ja myönteisyyteen, Engagement (E) – sitoutumiseen ja uppoutumiseen, Relationships (R)- ihmissuhteisiin, Meaning (M) – merkityksellisyyteen sekä Accomplishment (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen. Päivitetty versio teoriasta ottaa näiden lisäksi myös huomioon terveyden, (health) PERMA+H teoriassa. PERMA-teoria toimii positiivisen pedagogiikan ja kasvatuksen taustalla. Teoria tarjoaa työntekijöille tavan, työkalun, tarkastella omaa hyvinvointiaan. Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset tarvitsevat hyvinvoivia ammattilaisia saadakseen laadukasta varhaiskasvatusta. Moniin resursseihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät pääse suoraan vaikuttamaan, mutta itseensä jokainen voi vaikuttaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen taustalla on hyvinvoiva ammattilainen ja siksi myös PERMA+H-hyvinvointiteoriaan tutustuminen on suositeltavaa jokaiselle alalla toimivalle.

 

P – positive emotions, positiiviset tunteet

Positiivisia, myönteisiä, tunteita ovat muun muassa toivo, kiinnostus, ilo, rakkaus, myötätunto, ylpeys ja kiitollisuus. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Positiivisiin tunteisiin liittyy myönteinen näkemys nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ja ajatuksia ohjaa ratkaisukeskeisyys.

Positiivisia tunteita voi vahvistaa mm:

• tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella:

1. mieti, missä kolmessa asiassa olet onnistunut (tänään, tällä viikolla, tässä kuussa)
2. mihin asioihin olet tyytyväinen itsessäsi, muissa, työssä…
3. mitkä asiat ovat elämässä hyvin

• viettämällä aikaa itselle mieluisten toimintojen parissa
• viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa
  

 

E- engagement – sitoutuminen ja uppoutuminen

Sitoutumiseen liittyy läheisesti flow-tila. Flow-tilaa voidaan määritellä toimintaan uppoutumisella, jolloin jopa ajantaju voi kadota. Tällöin henkilö keskittyy täysin siihen toimintaan, jota on tekemässä.  Sitoutuminen pohjaa pitkälti vahvuuksien varassa toimimiseen sekä flow-tilan saavuttamiseen.

Sitoutumista voi lisätä mm.

• Pohtimalla mihin asioihin sitoudut ja miksi
• Pohtimalla, milloin olet uppoutunut johonkin, niin että unohdat ajan tajun
• Osallistumalla toimintoihin, joista todella pidät, ja menetät ajantajun, kun teet niitä
• Harjoittelemalla hetkessä elämistä ja siihen uppoutumista
• Tunnistamalla omat vahvuudet ja käyttämällä niitä eri tilanteissa
• Viettämällä aikaa luonnossa

 

R- myönteiset ihmissuhteet

Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja tarveteorioidenkin mukaan tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Myönteiset ihmissuhteet tukevat hyvinvointia. Ihmiset kaipaavat aitoa ja merkityksellistä suhdetta ja yhteyttä muihin.

Myönteisiä ihmissuhteita voi tukea:

• Tarkastelemalla omaa sosiaalista verkostoa: 

1. keitä sinä arvostat
2. ketkä arvostavat sinua
3. kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi
4. kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa

• Ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita olemalla itse myös aktiivinen

 

M- merkityksellisyys

Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Merkityksellisyyden tunnetta ohjaavat arvot. Haluamme kokea elävämme merkityksellistä ja omien arvojen mukaista elämää.

Tapoja kokea merkityksellisyyttä:

• Hahmottele, mitkä ovat oma arvosi ja milloin pystyt toimimaan niiden mukaisesti
• Pohdi omaa osallisuuttasi ja toimijuuttasi
• Millaisissa yhteisöissä koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta?

 

A - saavutukset

Tunne saavutuksista on tulosta saavutetuista tavoitteista. Se on työskentelyä kohti tavoitteita ja päämääriä. Se vaatii omaa motivaatiota,sinnikkyyttä. Tunnetta saavutuksista antaa erilaiset onnistumisen kokemukset etkä positiivisen palautteen saaminen muilta.

Tapoja kokea onnistumisia saavutusten suhteen:

• Aseta SMART-tavoitteet (tarkat, mitattavissa olevat, saavutettavissa olevat, realistiset ja aikasidotut tavoitteet)
• Tee aiemmat omat saavutukset näkyväksi itsellesi
• Pohdi milloin olet saanut positiivista palautetta: 
  

1. Keneltä olet saanut positiivista palautetta?
2. Keneltä haluaisit saada positiivista palautetta?

• Anna myös itse positiivista palautetta ympärillesi – se mitä kylvät, todennäköisesti myös kasvaa

 

+H – terveys

PERMA-teorian päivitetty versio huomioi myös terveyden laaja-alaisesti. Teoriassa psyykkinen hyvinvointi korostaa muun muassa optimismia. Optimismi on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin stressaavia tilanteita. Fyysinen hyvinvointi nostaa esille liikunnan, levon sekä ravinnon. Näistä liikunta lisää fyysistä hyvinvointia. Sen on todettu myös ehkäisevät psyykkistä pahoinvointia. Se voi lisätä myös sosiaalista hyvinvointia yhdessä tehtynä. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen.

 

Mitä PERMA+H -teorian hyvinvoinnin aluetta sinun pitäisi tarkastella lähemmin tukeaksesi ja vahvistaakseni omaa hyvinvointiasi?

 

 

LÄHTEET:

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: A Theory of Wellbeing. . 06-12-2021. https://positivepsychology.com/perma-model/

Leskisenoja, Eliisa. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaanpohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Akateeminenväitöskirja, Lapin yliopisto.

 

 

 Teksti: Outi Moilanen, Kuva:Pixabay

 

**********************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Kiitos vuodesta 2021

 

Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021.

Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä varhaiskasvatuksen arjessa. Blogin vuoteen mahtui myös tekstejä varhaiskasvatuksen sisällöistä kuten leikistä ja siirtymäpedagogiikasta. Tunteita blogissa käsiteltiin monin tavoin ystävällisyys-teemasta, hyvinvointiin, ammatilliseen vuorovaikutukseen, kateuteen ja ryhmäkäyttäytymiseen. Unohtamatta blogin vahvuusperustaistajoulusatua Tipsu ja 24 hattua. 

Vuosi 2022 tuo tullessaan ainakin varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden päivitystä, mikä vaatii selkeää johtamista ja ooodia edelleen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen varhaiskasvatuksen toteutumiseksi.

 

Toivotamme teille kaikille Hyvää tulevaa vuotta 2022. Jatketaan varhaiskasvatuksen kehittämistä yhdessä, sillä yhdessä olemme enemmän ja laadukas varhaiskasvatus alkaa osaavasta ammattilaisesta. 

 

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2021-2022

 

Opetushallitus on avannut sivuston ”Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden päivitys 2021-2022”.  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys liittyy pitkälti varhaiskasvatuslakiin tulevien muutoksiin, erityisesti lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen, tai kuten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksessa nimitetään tukeen varhaiskasvatuksessa. Perusteiden päivityksessä tarkastellaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita kokonaisuudessaan.

Uusi kansallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pitäisi olla valmiina helmikuussa. Opetushallitus on ohjeistanut kuntia aloittamaan omat päivitykset kuntatason perusteisiin. Lausunnot perusteista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uusi luonnos löytyvät lausuntopalvelusta. Lausuntopalvelussa on perusteluonnokset sekä suomeksi että ruotsiksi. Lakimuutokset, joista myös perusteiden päivitys kumpuaa tulevat voimaan 1.8.2022, jolloin myös paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat pitää olla käytössä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksessä painopiste on kolmiportaisen tuen mallissa, jossa lapselle annettava tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ajatus portaista, johon lapsi asetetaan herättää keskustelua erityisesti inkluusion ajatuksen näkökulmasta ja lausuntopalvelussakin tästä on annettu erilaisia lausuntoja. Yksi hyvä ajatus on, että puhuttaisiin vain tuen tasosta ei niinkään siitä, että lapsi asetettaisiin edes ajatuksissa portaille, koska tuen antaja on edelleen varhaiskasvatuksessa ammattitaitoinen henkilöstö ja tavoitteet tuen antamiseen ja sen toteuttamiseen kohdistuu henkilöstön osaamiseen ja oppimisympäristöjen laatuun. Eli olennaista on minkä tasoista tukea henkilöstön pitäisi pystyä lapselle antamaan ja miten tukea annetaan, ei se mille portaalle lapsi kuvainnollisesti portailla asettuisi. Pelkkä portaille asettaminen ei lasta tue. Uuden päivityksen myötä korostuu myös tuen vaikuttavuuden arviointi, eli onko tukea annettu kuten kirjattu ja millaisia vaikutuksia annetulla tuella on ollut. Päivitys lapselle annettavaan tukeen tarkoittaa myös sitä, että lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmapohjiin tulee muutoksia.

Muutoksia päivityksessä on tulossa tuen lisäksi käsitteisiin. Inkluusio on nyt voimakkaasti kirjoitettuna perusteiden käsitteeksi. Uudessa luonnoksessa muun muassa todetaan, että toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Lisäksi selkeitä muutoksia on tehty laaja-alaiseen osaamiseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia oltaisiin poistamassa ja korvaamassa se monilukutaidolla sekä lisäämällä osaamiseen digitaalisen osaamisen.

Kuntatasolla päivitys tarkoittaa, että on laadittava muutosprosessi päivitykselle: keitä päivittämisprosessiin osallistetaan, millä aikataululla ja mitä kaikkea päivitetään. Osallisuus on päivityksessä yhtenä keskeisenä osana, joten miten varmistetaan henkilöstön, lasten ja huoltajien osallisuus päivitysprosessissa. Karvin raportissa (2018, Repo ym.) lasten osallistumisen paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen sisälsi haastatteluja ja keskusteluja, piirrustuksia. Selvitysten mukaan se, miten lasten osallisuus vaikuttaa arkeen ei välttämättä avaudu vasuissa. Huoltajien osallisuus oli toteutettu kyselyin, toiveiden selvittämisten kautta, vanhempainilloista saadulla tiedolla. Raporttien pohjalta osallistamista on siis tehty, mutta miten osallisuus näkyy vasuissa, eli miten osallistaminen on vaikuttanut ja miten se on huomioitu ohjaavassa asiakirjassa ja itse toiminnan toteuttamisessa, eli miten avata osallistamisen lisäksi osallisuus.

Kuntatason päivitystä tehtäessä on hyvä tarkastella mitä kaikkea sinne on kirjattu ja mitä ei. Karvin arviointiraportti vasujen sisällöistä (2018, Repo ym.) antaa tähän hyvä vertailun pohjan. Esimerkiksi katsomuskasvatus jää raportin mukaan ohueksi ja niissä ei ole välttämättä kuvattu vaihtoehtoisten toimintojen toteuttamista. Karvin tuottamat raportit (2018, 2021) korostavat myös pedagogista jatkumoa pienimmistä lapsista esikouluun siirtyviin, ilman pedagogista arvottamista. Karvi (2021, Juutinen ym.) toteaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista toimintaa tulee toteuttaa kaikenikäisten lasten kanssa. Henkilöstön kokemus raportin (2021) mukaan kuvasi pedagogiikan toteutumista enemmän 5-6-vuotiaiden kanssa, joten toimenpiteeksi esitetään pedagogisen jatkumon korostamista siten, että kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset, ja myös kaikkein nuorimmat lapset, tulevat huomioiduiksi niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Pienten pedagogiikka on muutonkin ollut paljon esillä ja siitä on kirjoittanut hyvä perusteoksen Liisa Ahonen ja Piia Roos: "Untuvikot. Alle 3-vuotiaiden pedagogiikka". Pienten taaperoiden pedagogiikka ei pitäisi olla jotain, mitä joutuu erikseen perustelemaan, vaan se on tärkeä osa varhaiskasvatusta siinä missä 5-vuotiaiden opetus ja kasvatus. Karvin (2018, 107) arviointiraportti vasujen sisällöistä toteaa, että pienten pedagogiikan ominaispiirteitä käsitellään vähän. Päivitystä tehtäessä olisi hyvä paikka pysähtyä miettimään, miten ammattilaisia ohjataan heidän työssään – voisiko vasusta saada aidon tuen myös pienten pedagogiikan toteuttamiseen?

Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmia tarkasteltaessa olisi tärkeää tutkia millaisia käsitteitä käytetään sekä millaisella kielellä teksti kirjoitetaan. Karvi (2018 Repo ym.) nosti raportissaan esille, että kuntavasuja kirjoitetaan myös paljon passiivissa ja mahdollistavassa muodossa, ei niinkään ohjaavassa sävyssä. Vasujen sävy ja passiivin käyttö antavat joustoa ammattilaisille, mutta on hyvä pohtia ohjaavatko ne kuntatasolla tasavertaiseen varhaiskasvatukseen. Karvin (2018, 106-107) raportti toteaa, että perusteasiakirjan tavoin käytetty passiivirakenne luo mielikuvan suosituksesta tai ehdotuksesta, joka ei ohjaa tai velvoita ketään. Raportti (2018, 106-107)  nostaa esille myös, että käsitteiden käytössä olennaista olisi myös avata termistöä, jotta niitä voidaan toteuttaa toivotulla tavalla. Vasuista löytyy käsitteitä kuten sensitiivisyys, osallisuus, toimijuus ja nyt myös inkluusio. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja miten ne näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa? Päivitystä tehtäessä peilaten Karvin raporttiin olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten kirjoitettu viesti toisi konkreettiset pedagogiset käytännöt ja tavoitteet toiminnalle selkeästi esille ja helpottaisin työn tekemistä ohjatusti. Miten vasussa esimerkiksi näkyy leikki, joka on määritetty itseisarvoksi sekä keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa?

Kuntatason päivityksessä on hyvä pohtia, millaisia kehittämis- ja muutostarpeita tarvitaan uuteen kuntavasuun. Mitkä asiat nousevat henkilöstöltä, asiakkailta, yhteistyöverkostoista? Miten tehty arviointityö kehittää uutta kuntavasua? Entä mitä esimerkiksi Karvin tekemät valtakunnalliset arvioinnit vaikuttavat tai miten niiden pitäisi vaikuttaa vasun päivittämiseen? 

 

*Miten teillä on päivitysprosessi käynnistynyt tai käynnistymässä?

*Tunnistatko jotain selkeitä päivitettäviä tarpeita omaan paikallisen tason varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin?

 

 -.-.-.-.-.-.-

Lähteet:

Karvi : Laura Repo, Maiju Paananen, Virpi Mattila, Marja-Kristiina Lerkkanen, Mervi Eskelinen, Lillemor Gammelgård, Jyri Ulvinen, Hanna Hjelt & Jukka Marjanen. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden2016 toimeenpanon arviointi – Varhaiskasvatus- suunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Karvi: Jaana Juutinen, Anna Siippainen, Jukka Marjanen, Tuomas Sarkkinen, Marina Lundkvist, Arttu Mykkänen, Maarit Raitala, Mari-Jatta Rissanen ja Inkeri Ruokonen. 2021. Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytilavarhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) Julkaisuja 9:2021

Opetushallitus. 2021. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2021-2022. 

 -.-.-.-.-.-.-

 

Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi

Kuvat: Pixabay 

 

 

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************