Lasten kiroileminen varhaiskasvatuksessa

Lasten kiroilu ei ole tuntematon asia varhaiskasvatuksessa. Mistä lapsen kiroilu kertoo? Miten siihen pitäisi tai voi puuttua?

Mitä kiroilu on? Miksi lapsi kiroilee?

Lapsille kiroilu on pitkälti sosiaalista vaikuttamista. Siinä on kyse vuorovaikutuksesta. Lapsi, joka käyttää kirosanoja ei aina tiedä, mitä ne tarkoittavat, mutta ne voivat tuntua lapsen omassa suussa jännittäviltä, koska aikuiset suhtautuvat näihin sanoihin erityisellä tavalla. Lapsi siis aistii aikuisen suhtautumista hänen kirosanojensa käyttöön.

Sosiaalipsykologi Ronald E. Riggion mukaan lapset oppivat kiroilemaan muun kielen kehityksen ohessa.  Moni lapsi voi kiroilla siitä syystä, että he ovat aistineet näiden sanojen saavan aikaan vaikutusta ympäristössä ja niillä saa aikaan reaktioita muilta niin lapsilta kuin aikuisilta: Kiroilu on yksi tapa lapselle kokeilla omia ja muiden rajoja tai esittää oman mielipiteensä tai vastalauseensa asiaan.

Miten suhtautua ja reagoida kiroiluun?

Suhtautuminen lapsen kiroiluun on riippuvainen kiroilun syystä ja omasta näkemyksestä kiroilua kohtaan. Jokaisen on hyvä pysähtyä ensin pohtimaan, miten itse suhtautuu lapsen kiroiluun: mikä on ensimmäinen ajatus, joka nousee? Onko jotain tilanteita, joissa voi kiroilla ja joissa ei? Arvotammeko perheet heidän elämäntapansa mukaan ja lapsen tässä kontekstissa myös? 

Oman suhtautumisen  jälkeen on hyvä miettiä syitä, miksi lapsi käyttää kirosanoja. Lapsi voi pyrkiä kiroilulla aikuisen, muun ryhmän tai yksittäisen lapsen ärsyttämiseen. Lapsi voi yrittää tehdä vaikutusta muihin. Lapsi voi haastaa aikuista. Kiroilusta voi tulla lapselle arkipäiväinen tapa, eikä edes huomaa itse sitä. Kirosanoja voidaan käyttää perheen arjessa, joten se on osa lapsen normaalia kasvuympäristöään. Lapsi voi kiroillessa säädellä tunteitaan. Hän voi kirota ollessaan vihainen, pelästynyt tai satuttaessaan itseään. 

Jos ymmärrämme omat tunteemme lapsen kiroilussa ja mistä ne kumpuavat sekä löydämme syitä lapsen kiroilun taustalle, voimme miettiä, mitä lapsen kiroilulle voidaan tehdä.

Mitä kiroilulle voi tai pitää tehdä?

Jokainen lapsi on erilainen, kaikille kaikki keinot eivät sovi ja toimi, mutta erilaisia keinoja on hyvä miettiä ja kokeilla, jotta oikea löytyy. 

Jos tilanne sallii, lapsen kiroilun voi jättää ensimmäisellä kerralla huomiotta.

Jos lapsi pyrkii provosoimaan tai ärsyttämään sinua, on tehokkainta jättää kiroilu huomioimatta. Lapsi saattaa näissä tilanteissa olla todella sinnikäs, joten tämä haastaa aikuista olemaan vahvempi ja pitkäpinnainen. Tässä toimintatavassa todennäköisesti tarvitaan myös työyhteisön tukea ja samaa toimintatapaa, jotta lapsi ei löydä uutta kohdetta, joka provosoituu ja näin lapsi saa voittopisteen ja taistelu jatkuu. 

Koska lapsi testaa aikuisen tapaa suhtautua, yksi keino on käsitellä sanojen sisältöä lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä, mitä sana hänelle tarkoittaa tai mitä hän ajattelee sanan tarkoittavan. Tämän jälkeen voidaan miettiä, onko muita sanoja, joita tilanteissa voisi käyttää, jotka toimisivat paremmin vuorovaikutuksessa.

Pienille lapsille kirosanat ovat kiehtova ilmiö. Se, että ilmiöön liittyy ristiriitaisia tunteita ja reaktioita on lapselle hämmentävää myös. Lapsille voidaan tunteiden kautta ilmaista, miten kiroilu vaikuttaa muihin. Lapsille voidaan kertoa, että on kauniita ja kohteliaita sanoja ja rumia ja toisia loukkaavia sanoja. Rumat ja loukkaavat sanat saavat toiset surullisiksi. Kiroilu ei siksi ole sopivaa varhaiskasvatuksessa, kuten ei toisen satuttaminen fyysisesti tai sanallisestikaan. Jos lapsi tarvitsee voimasanan, esimerkiksi tilanteisiin, joissa satuttaa itseään vahingossa kävelemällä pöytää päin, hän voi käyttää itse keksimänsä tai valitsemaansa voimasanaa kuten "pantteri". 

Mikäli lapselle on haasteita oman aggressiivisuuden kanssa, on toki parempi, että lapsi päräyttelee alkuun kirosanoja, kuin satuttaa itseään, toisia tai hajottaa tavaroita. Kiroilun korvaamista voidaan harjoitella, kun lapsi on siihen muutoin valmis. 

Tunnetaitojen harjoittelu on yksi tärkeä keino kitkeä kiroilua. Kun lapsi saa vaihtoehtoisia tapoja tunteiden ilmaisuun ja osaa niitä käyttää, hänen ei tarvitse tukeutua kiroilemiseen. 

Tehokkain keino kiroilun kohdalla on löytää myönteinen keino sen kitkemiseen. Jos aikuinen ei provosoidu, jaksaa sanoittaa, jaksaa tehdä töitä tunneilmaisun rikastamiseen, niin lapsi löytää uusia keinoja ilmaista itseään ja kiroilun voima vähenee. Neurotutkija Emma Byrnen mukaan kiroilun kieltäminen ei poista kirosanojen mystiikkaa, eikä auta lasta ymmärtämään kiroiluun liittyviä tunteita.

Milloin ja miten lapsen kiroiluun pitäisi puuttua varhaiskasvatuksessa?

Varhaiskasvatus tekee tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa. Lapsen kiroilun kohdalla suosittelemme pysähtymään ja miettimään, milloin ja miten lapsen kiroiluun puututaan varhaiskasvatuksessa. Onko ensimmäinen kiroilukerta sellainen, että sen voi ohittaa? Jos näin on, niin hyvä. Jäädään seuraamaan tilannetta tiiminä ja ollaan tiiminä tietoisia asiasta, jotta tilanteeseen voidaan reagoida, jos kiroilu jatkuu. Jos ensimmäistä tilannetta ei voi ohittaa, lapsen kanssa on hyvä sanoittaa tilannetta ja käydä läpi sanan aiheuttamia tunteita, kun lapsi on rauhallinen. Tilanteessa voi käyttää muun muassa tukiviittomia, piirtämistä, kuvia, omia ilmeitä tukemassa viestintää. Jos kiroilu jatkuu, siihen puututaan pedagogisin keinoin ja erityisesti tunnetaitojen ja sanavaraston kartuttamisen kautta. Jos tuntuu, että kaikki pedagogiset keinot on otettu käyttöön ja tarvitaan lisää tukea, sitä voidaan pyytää huoltajilta, varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja viimeisenä muilta yhteistyökumppaneilta kuten perheneuvolasta. Ensin kannattaa kuitenkin aina tarkistaa oma toimintaympäristö, omat toimintatavat ja antaa tukea ja muita keinoja lapselle tilanteessa. 

Mitä tunteita sinussa herättää lapsen kiroilu? 

Kuinka hyvin osaat käsitellä tilanteet, joissa lapset kiroilevat?

*****************************************************************************

Blogin löydät myös Facebookista - Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa. 

Tervetuloa lukemaan. 

*****************************************************************************