Salaisen metsän vahvuusseikkailu - joulukalenterisatu 2022

 

Marraskuu on perinteisesti ollut isänpäivän jälkeen valmistautumista jouluun. Se on omanlainen traditio, mitä on hyvä varhaiskasvatuksessa myös kriittisesti pohtia, vaikka perinteillä on myös paikkansa varhaiskasvatuksessa ja osana sivistystä. Blogin marraskuisista jutuista löytyy 2018 vuodesta lähtien erilaisia joulukalenterivinkkejä, ne kannattaa myös kurkata, jos tämän vuoden juttu ei ole omiin tarpeisiin ei nyt ole paras vaihtoehto. 

Blogin on tämän vuoden joulukalenteri jatkaa viime vuoden Tonttulan tarinasta: ”Tipsu ja 24 hattua  – jouluinen tarina luonteenvahvuuksista” luonteenvahvuusaihetta tällä kertaa metsän eläinten pariin.

Vuoden 2022 joulukalenteri on ”Salaisen metsän vahvuusseikkailu – joulukuinen satuseikkailu”. Tarinassa on 26 luonteenvahvuustarinaa, joissa seikkailee salaisen metsän eläimet joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti.  Joulu tarinassa kulkee ensisijaisesti vain päivien etenemisessä, toki talvista luontoa tarinasta löytyy, mutta perinteinen joulutarina se ei ole. 

 

 

Tarinoissa on mukana Karhu ja 26 muuta salaisen metsän eläintä, joiden luonteenvahvuuksiin pääset tarinoiden kautta kiinni. Jokaisessa tarinassa joku eläimistä on kirjoittanut toiselle eläimelle tämän oman vahvuusrunon ja tarina keskittyykin vahvuuksien lisäksi vahvasti kielten rikkaaseen maailmaan. Tarinan voit lukea kokonaisuutena tai keskittyä vain vahvuusrunoihin. Tarinan lopussa on liitteenä eläinten vahvuusmerkit, joita voi hyödyntää lasten kanssa vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä apuna.

Joulukalenteri löytyy blogin Facebookin materiaalipankista, josta se on saatavilla käyttöön tekijänoikeuden huomioiden. Materiaalipankissa on myös Tipsun tarina viime vuodelta, johon on sisällytetty enemmän oheismateriaalia vahvuuksiin liittyen, joten sekin kannattaa kurkata, jos ei vielä tuttu ollut.

 

Tähän joulukalenteriin toivotamme: Lukemisen riemua, tarina taikaa ja vahvuuksien aikaa. 

 

 Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi, Kuvat: Canva -ilmaisversio

 

Seuraamalla blogin Instagramia ja Facebook-sivustoa, saatat löytää vielä lisää vinkkejä.

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

 

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 2

 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa. Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin.

 

”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tämä osa on jatko-osa aiheeseen työuupumus. 

 

Lyhytaikainen stressi voi olla positiivinen voimavara, joka työntää hyviin suorituksiin ja pelastaa vaaratilanteissa. Stressin on tarkoitus kuitenkin olla lyhytkestoinen, hetkellinen tila. Jos tila pitkittyy, ihmisen elimistö kuormittuu ja väsyy. Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä, joka  syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Alkuun henkilön odotukset, pyrkimykset ja ihanteet voivat olla ristiriidassa arkityön vaatimusten kanssa ja yksilö yrittää parhaansa mukaan ratkaista näitä, löytää keinoja sopeutua ja selviytyä. 

Oman heikkouden ja epäonnistumisen myöntäminen työssä ovat korkeat, siksi myös työuupumuksen kieltäminen on yleinen ilmiö. Kynnys uupumisesta puhumiseen on korkea ja siitä ei välttämättä haluta puhua työkavereille, saati esimiehelle. Oman heikkouden näyttäminen tai puheeksi ottaminen voi aiheuttaa uupuneelle muun muassa häpeää. Voi myös olla, että henkilö ei itsekään huomaa omaa uupumistaan: Uupunut saattaa suorittaa työnsä ja oireet eivät välttämättä näy työssä muille. Yllättävät, pitkät sairauslomat saattavat vasta herättää kollegoiden ja esimiesten kellot.

Työuupumuksessa työntekijä ei välttämättä näe itse työuupumusoireitaan ja tarvitsee ulkopuolisen intervention, jonka työterveys tarjoaa, kun sitä uskaltaa hakea ja ottaa vastaan. 

”Pysäytys tuli, kun työterveyshoitaja kysyi: Mitä sulle kuuluu? Ja kyyneleet alkoivat valua.”

Työntekijät voivat ajatella olevansa immuuneja uupumiselle, kun työ on alun perin ollut mielekästä ja siihen on sitouduttu vahvasti. Moni uupunut on tiedostanut kyllä työtahtinsa olevan kohtuuton, mutta kokenut velvollisuudeksi selvitä niistä perinteisellä suomalaisella sisulla. Moni uupunut saattaa myös todeta kysyttäessä, mikä sinulle on elämässä tärkeintä, että perhe ja terveys, mutta tosiasiassa työ on vallannut nämä molemmat. Moni ajattelee myös olevansa selviytyjä ja suorittavansa uupumuksen pois ja palaavansa nopeasti takaisin töihin. Parantuminen uupumuksesta voidaan myös ottaa suorittamisena: "Kyllä tästä toivutaan nopeasti, enhän minä ole sairas, vaan vähän väsynyt. Kerrotte vaan mitä teen."

Hyvä lääkäri tai terveydenhoitaja kuitenkin pysäyttää uupuneen ja sanoittaa, että toipumiseen menee aikaa ja ei pidä pelästyä sitä, että siihen menee aikaa. Omaa terveyttään ei tarvitse, eikä pidä suorittaa. Omaan hyvinvointiin pitää alkaa kiinnittää huomiota. Ensimmäinen tehtävä saattaa olla ylikierroksilla olevalle lepo ja väsyneelle aktivointi niihin asioihin, joista tulee hyvä mieli ja olo. Keinot, mitkä toimivat kenellekin ja missä vaiheessa, ovat yksilöllisiä. Jollekin voi riittää omaan hyvinvointiin huomion kiinnittäminen ja työn muokkaus yhdessä esimiehen kanssa. Toipumisen kannalta olennaista on kuitenkin se, että työssä tehdään muutoksia. Jos ihminen palaa niihin työtehtäviin, joissa voimat loppuivat, on uupuminen todennäköisesti edessä uudestaan. Joku voi tarvita toipumiseen myös lääkinnällistä apua. Kerran uupuneella on riski uupua uudestaan, siksi ei riitä, että henkilö tekee töitä itsensä kanssa, vaan erityisesti työtä pitää muuttaa.

Työntekijän pitää myös olla itse tarkkana, ettei omalla toiminnallaan ajaudu uupumiseen uudestaan. Omaa työtä pitää jatkuvasti itse rajata ja osata vetää omat rajat. Työstä saa nauttia työpäivän ajan, karrikoidusti kello 8-16 välillä: Työn kuuluu olla vain noin 1/3 ihmisen arjesta ja muu aika kuuluu työntekijälle itselleen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilön on osattava ja uskallettava asettaa itsensä ja hyvinvointinsa ykköseksi. Muu tulee sen jälkeen. Työ pitää ajatella "vain työnä", josta saa nauttia.

”Nyt kun asiaa osaa katsoa jälkikäteen, niin tunnollisuus, pedantti luonne, liika suorittaminen ja vastuun ottaminen työstä ajoivat uupumukseen”

Syitä työuupumuksen taustalta löytyy useita: Liiaksi koettu (tai liian pieneksi (boreout)) koettu työmäärä, epäselvät vastuualueet, jatkuvat muutokset, vajaus henkilöstössä, jatkuvat työn keskeytykset sekä rauhaton työympäristö ovat eräitä kuormittavia tekijöitä. Työ voi olla liian vaativaa, jolloin joutuu ponnistelemaan jatkuvasti omalla äärirajallaan. Myös arvoristiriita tai epäoikeudenmukaisuuden kokemus työssä tai kokemus työyhteisöön kuulumattomuudesta voi altistaa uupumukselle. Työntekijän persoonallinen työote, kuten tunnollisuus ja kiltteys, työn rajaamattomuus, täydellisyyden tavoittelu ja itselle asetettu korkea vaatimustaso voivat kuormittaa. Liiallinen kiltteys voi olla yksi riskitekijä, jos ei uskalla sanoa ei muille. Silti kaikesta tästä huolimatta, kuka tahansa voi uupua. Mukava työkin voi uuvuttaa. Työn imu suojaa osaltaan uupumista, mutta ei täydellisesti.

Uupumuksesta toipuminen ja työhön paluu tarvitsevat lääketieteellisen hoidon lisäksi työhön liittyviä muutoksia. Koska työuupumus johtuu työstä, se ei ole vain työntekijän harteilla. Sekä työntekijän että työnantajan on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tarve muutokselle. Työntekijän syyllistäminen ei muuta tilannetta.

Ennen paluuta työhön työntekijän palautumiskeinoja on vahvistettava. Liikunta edistää rentoutumista. Psyykkinen irrottautuminen työstä ja itselle mielekkäiden asioiden tekeminen virkistävät mieltä. Myös riittävä ja laadukas uni on tärkeää. Uupunut työntekijä tarvitsekin yleensä riittävästi lepoa, elämäntapojen tarkastelua, sekä omaa jaksamista haittaavien tapojen karsimista, mihinkä sairausloma vastaa. 

Työntekijän on hyvä tarkastella ajatustapojaan, arvojaan ja asenteitaan itseään ja työtään kohtaan:

• Kuinka minä huolehdin itsestäni? 
• Mitkä asiat tuottavat minulle iloa?
• Muistanko arvostaa itseäni ja asioita, jotka ovat minulle tärkeitä? 
• Mihinkä minä panostan aikani ja mitä siitä saan?

Ennen työhön paluuta työtä pitää tarkastella, jotta uupunut ei ole hetken päästä samassa tilanteessa, koska työ ei ole muuttunut. Kuormitusta aiheuttavat tekijät pitääkin tunnistaa. Työhön pitää tehdä konkreettisia muutoksia: työtä ja sen kuormittavuutta on muutettava konkreettisesti, ei vain sanojen tasolla. Liika työ ja epäselvät vastuualueet, muutokset ja vajeet henkilöstössä sekä jatkuvat työn keskeytykset ja rauhaton työympäristö voiva muun muassa olla kuormittavia työtekijöitä. Työtehtäviä pitää tarkastella ja tehdä niihin tarvittavia muutoksia. Työaikaa voidaan lyhentää. Etätyö voi olla avuksi esimerkiksi asiantuntija ja esimiestyössä. Etätyössä voi kuitenkin olla vaaransa ja sitä voivat suosia juurikin kuormittuneet ja uupuneet työntekijät. 

Työhön paluu tarvitsee työntekijän ja esimiehen yhteistyötä ja yhteistä näkemystä työn kuormituksen vähentämiseen. Työntekijän pitää pysähtyä miettimään, mitä haluaa työltä: miltä työn tulisi näyttää – mikä on tavoitetila ja minkä pitää muuttua, että sinne voidaan päästä. Työtä voi muokata monella tapaa. Myös voimavarojen tukeminen on työn muokkausta. Työpaikalla pitää tarkistaa tehtävänkuva, työn vaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit. Uupuneen tulisi tarkastella omaa suhdetta työhönsä: pyrinkö tekemaan sen tunnollisemmin kuin on mahdollista suhteessa työaikaan. Mikäli useampi työyhteisössä on uupunut työterveyshuolto voi ehdottaa työorganisaatioon kohdistuvia muutoksia.

”Itkin matkalla työhön, joskus myös töissä suljetun oven takana”

Uupuneen työntekijän on hyvä pohtia mitä haluaa työssään, mitä kohti haluaa työssään mennä, mitkä ovat työn voimavaroja sekä millaista työn pitäisi olla, jotta siinä jaksaisi ja mitä työssä pitää muuttaa, jotta nämä halutut asiat toteutuvat. 

Omia voimavaroja pystyy lisäämään kiinnittämällä huomiota:

• riittävään ja hyvälaatuiseen uneen
• terveellisen ravintoon
• työn tauottamiseen
• työpäivän rajaamiseen (”kahdeksaan tuntiin”)
• työn ja vapaa-ajan erottamiseen toisistaan
• henkisen tasapainon etsimiseen
• ajan antamisella läheisille
• lomasuunnitteluun

Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä alun perin motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolosuhteet. Pitkittyneestä tilanteesta on kuitenkin kehittynyt työuupumus, koska ristiriitoihin työssä ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi. Työuupumus kehittyy siis työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi siihen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. 

Yleensä uupumuksen aiheuttaa pitkään jatkunut työtilanne, joka ylittää työntekijän voimavarat. Työuupumuksessa kyse on aina työstä, mutta sille voi altistaa myös persoonallisuustekijät. Uupumukseen johtavat tekijät ovatkin yksilökohtaisia. 

Työolosuhteet uupumisessa ovat työntekijälle kuormittavia. Työntekijä voi asettaa itselleen ja työsuoritukselleen kohtuuttoman suuret vaatimukset. Kuormitus voi johtua velvollisuuden tunteesta, tunnollisuudesta ja tarpeesta tehdä työ hyvin, jolloin töitä voidaan tehdä iltaisin ja viikonloppuisin, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään. Työntekijä voi laiminlyödä taukojaan tai venyttää työpäiviään oma-aloitteisesti jatkuvasti. 

Kuormitus voi liittyä työhön asetettuihin asenteisiin, työn ja työyhteisön ominaisuuksiin kuten työpaineeseen, kiireeseen, johtamiseen, asiakassuhteisiin, palautteeseen, arvoihin, päätöksentekoon, autonomiaan, ristiriitoihin ja epäselvyyksiin. Työtehtäviä voi olla liikaa. Työtehtävät voidaan kokea liian vaativina tai tavoitteet ovat epäselvät tai epärealistiset. Henkiset työolosuhteet kuten ilmapiiriongelmat tai organisaatiomuutokset voivat altistaa myös uupumiselle. Pitkään jatkunut epävarmuus ja ennakoimattomuus työssä ovat myös yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.

Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina sekä työntekijän työkuormituksen kartoitusta että työn muokkaamista. Työturvallisuuslaki (25§) ohjeistaa työnantajaa selvittämään kuormituksen syitä. Kuormitustekijöiden poistaminen ja voimavarojen vahvistaminen ovat tärkeitä paluun kannalta. On muistettava, että työuupumus on työperäistä ja siksi työoloja pitää muuttaa, jotta työntekijä ei uupuisi uudestaan.

On tärkeää, että työntekijä on rehellinen itselleen, työterveyteen sekä omalle esimiehelleen. Tilanteen muuttaminen vaatii yhteistä keskustelua, joka voidaan järjestää työterveydessä työterveysneuvottelussa, johon osallistuu työterveyslääkäri, esimies ja työntekijä. Neuvottelun tarkoituksena on löytää yhdessä terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevia ratkaisuja. Tällaisia keinoja voivat olla väliaikaiset työjärjestelyt, kuten työn keventäminen tai työajan lyhentäminen. Tärkeää on, että työntekijää kuunnellaan: kuullaan, mitä hän asiasta kertoo ja mitä mieltä on omasta tilanteestaan! Tilannetta pitää myös seurata, jotta ei päädytä uudestaan samaan tilanteeseen. Pinttyneiden tapojen ja työtahdin muuttaminen voi olla vaikeaa, vaikka siihen olisi tietoisesti pyrkinyt.

Työuupumus on yleistä. Se on yleisempää kuin masennus, joten työhön paluuta ei pidä pelätä. Todennäköisesti joku töissä tai työkavereiden lähipiirissä on kokenut työuupumusta myös. Avoimuus asiasta voi auttaa koko työyhteisöä muuttamaan toimintaansa ja omalta osaltaan ehkäisemään jokaisen työntekijän uupumista. Työterveyspalvelut ovat sitä varten, että niitä käytetään. Työnantajalta edellytetään kuormittavuuteen vaikuttavien asioiden muuttamista. Tärkeää on uskoa itseensä! Sinä osaat! Elämässä on myös paljon muutakin kuin työ ja niistä on lupa nauttia!

 

Lähteet:

Duodecim. Terveyskirjasto.

Haapala, V. MTV3. 2022. Huolestuttava havainto etätyötä suosivista – tärkeä viesti johtajille: "Työelämä on muuttunut pysyvästi".  25.5.2022

Ilmarinen. Työn muokkaus mielenterveyshäiriöissä. 

Iltasanomat. 2013. Testaa 10 paljastavalla kysymyksellä:Uhkaako sinua burn out?

Lieto, M. Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla –tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tullayllätyksenä” 5.1.2022.

Moilanen, J-M. Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinäänsairausloma-ajan palkkaan? Julkaistu: 30.11.2021

Terveystalo. Työuupumus- eli burn-out.

Työelämän mielenterveysohjelma. 

Työtervesylaitos. Stressi ja työuupumus. 

Yle. Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin. Paula Tiessalo. 22.8.2021. 

Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Varhaista Aikaa

Sitaatit on kerätty työuupumusta kokeneilta henkilöiltä. 

 

**************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 1

 

 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa.

 Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. 

 Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin. 

 

”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tässä osassa käsitellään työuupumusta.  

Työhyvinvointiin liitetään käsitteet työn imu,työtyytyväisyys, työriippuvaisuus, työuupumus sekä työssä tylsistyminen. Näistä positiivisia vaikutuksia työhön tuovat työnimu sekä työtyytyväisyys. Työriippuvuus, työuupumus sekä työssä tylsistymisellä on puolestaan negatiivisia vaikutuksia työhön, työssä suoriutumiseen sekä yksilön omaan hyvinvointiin.

Suomessa työuupumuksen oireita kokee noin joka neljännes työikäinen jossain vaiheessa elämäänsä. Työuupuminen voi olla pitkään kestäneen tilanteen lopputila, jossa voimavarat ovat ehtyneet tai se voi olla vuosia kestävää eriasteista työuupumusoireilua, jolloin työntekijä kykenee työhön ja saattaa yrittää ponnistella entistä enemmän saavuttaakseen työnsä tavoitteet. 

Uupumus on yksi tapa kokea ahdistusta. Sitä voi kuvata myös piilomasennukseksi. Ihminen voi olla masentunut, vaikka nousee aamuvarhaisella töihin, huolehtii itsestään ja tapaa ystäviään. Niin kutsuttua korkean toimintakyvyn masennusta sairastava suoriutuu kyllä arjesta, mutta asiat eivät enää tuo iloa. Korkean toimintakyvyn masennuksessa diagnoosi voi tulla henkilölle yllätyksenä, koska hän voi saada aikaan paljon, mutta omien tarpeiden, tunteiden ja rajojen tunnistaminen voi olla hankalaa. Suorittamista ruokkii tehokkuuteen ja itsensä kehittämiseen korostava aika. Työtä voi suorittaa sisältä tyhjänä hyvinkin pitkään. Ahdistus, pelko, jännitys siirretään syrjään ja tilalla on mykkä uupumus. Uupumuksen hoito vaatii aikaa ja kuulluksi tulemista. Aikaa käsitellä uupumukseen johtanutta polkua, jotta sitä voidaan muuttaa.

Moni sinnittelee liian pitkään uupumuksensa kanssa. Varhaiskasvatuksenkin työkulttuuriin kuuluu pärjääminen. ”Kyllä me pärjätään” ja samalla purraan hammasta yhteen ja puurretaan väkipakolla. Tämä juurruttaa työhön ja työyhteisöihin vääränlaista asennetta. Tilalle tulee ”sitku”: tehdään asioita sitten kun on riittävästi työntekijöitä, aikaa, muita resursseja…Sama sitku siirtyy töistä kotiin: lepään sitten kun loma tulee. Tekemisestä niin työssä kuin kotona katoaa sielu, merkitys.

Kuulostaako tutulta?

On hyvä hahmottaa, että työuupumuksen taustalla on yleensä pitkäkestoinen stressitila, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat ovat ehtyneet. Se voi aiheutua muun muassa töiden paljoudesta, korkeista tavoitteista, heikoista mahdollisuuksista hallita työtä tai tuen puute työssä. Se on tila, johon liittyy usein kolme tieteellisesti tunnistettua oiretta: uupumisasteinen väsymys, kyynistyminen sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. 

 ”Pidin päivittäin yllä kulissia. Hymyilin. Hoidin tehtäväni. Sisälläni oli tyhjyys, väsymys ja päivät menivät itkua pidätellen.”

 Burnout tai loppuun palaminen kuvaavat kokonaisvaltaisen väsymyksen tunnetta, joka on tyypillinen oire. Uupumusasteista väsymystä kuvaa tila, johon lepääminen ei auta ja aamulla väsyttää yhtä paljon kuin illalla, ja viikonlopun jälkeen yhtä paljon kuin perjantaina työpäivän jälkeen. Työntekijän väsymys on kokonaisvaltaista ja hänen emotionaaliset voimavaransa ovat lopussa: ei ole mitään antaa työhön, omat voimavarat eivät riitä enää työstä selviytymiseen. Väsymys voi kertyä pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä.

Kyynistyminen on puolestaan suojamekanismi, jolla otetaan etäisyyttä työhön, jolloin työhön liittyvät tunteet heikkenevät, työnilo katoaa ja asenne työtä kohtaan muuttuu. Motivaatio laskee ja työ turhauttaa. Työ voidaan esineellistä, asenteet voivat kovettua, työtä voidaan tehdä välinpitämättömästi ja mekaanisesti. On hyvä tunnistaa, että kyynistyminen ei ole tahdonalainen tila. 

"Tein kyllä työtä, mutta työn iloa ei enää ollut. Työ oli jotain, mitä vain piti tehdä."

Ammatillisen itsetunnon heikkenemisessä ominaista on kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä, eikä työllä ole merkitystä. Se voi tuottaa myös ajatuksia, että työntekijä on huono työntekijä ja vika on hänessä, kun ei selviä työstään, jossa on voinut olla todella hyvä aiemmin: Tunne, että ei hallitse omaa työtä valtaa ajatuksia ja oman työn merkityksellisyys katoaa. Työuupumuksesta kärsivä saattaa myös eristäytyä työyhteisöstä. 

Työssään uupuneella esiintyy yleensä muita yleisiä stressioireita. Työuupumuksen hälytysmerkkejä ovat myös:

• unihäiriöt (nukahtamisen vaikeus, heräily)
• tunteiden säätelyn vaikeudet: ärsyyntyneisyys, hermostuneisuus, kiukkuisuus, itkuisuus
• ahdistus ja kyynisyys (työn tuntuu toivottomalta ja epämiellyttävältä, työhön ei huvita mennä, työhön meneminen ahdistaa) tunne
• työasiat pyörivät mielessä - ylivirittyneisyys
• jaksamattomuus, palautumisen vaikeus, väsymys joka ei lähde nukkumalla, työn teon hidastuminen
• sosiaalisten tilanteiden ja kohtaamisten välttely
• negatiivinen ajattelu
• huono omatunto tekemättömistä töistä
• kognitiiviset häiriöt: muistamisen ongelmat, tarkkaavaisuus heikkenee, keskittyminen heikkenee
• toistuva päänsärky, hikoilu, palelu, suolisto-oireet, lihaskireys, rintakipu ja hengenahdistus
• työn merkityksen katoaminen
• stressaantuneisuus

Mitä aikaisemmin liiallinen kuormitus tunnistaan, sitä paremmin työuupumusta voidaan ehkäistä. Olennaista on tunnistaa kuormitukseen vaikuttavat tekijät ja puuttua niihin. Kova paina ja hetkellinen stressi eivät ole haitallisia, kun niistä pystyy palautumaan riittävästi ja tilanne ei jatku pitkään. Työuupumusta voidaan muun muassa ehkäistä arvioimalla ja kehittämällä säännöllisesti työolosuhteita. Toimivista käytänteistä ja epäkohtien puheeksi ottaminen työyhteisössä tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Ratkaisut löytyvät yleensä parhaiten sieltä, missä ongelmat ovat kehittyneet. Työhön voidaan tehdä joustoja ja tarkastella työntekijän autonomiaa työssään. Työuupumusta ei pidä vähätellä, eikä syyllistää työntekijää. Pitkittyessään ja hoitamattomana työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Kattava työterveyshuolto on tärkeä keino myös: Jos olet huolissasi omasta jaksamisestasi, hakeudu työterveyteen. Jos olet huolissasi työkaverisi voinnista, ota asia rohkeasti puheeksi. Joskus pelkkä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” voi viedä asioita eteenpäin.

Työterveydessä työterveyslääkäri arvioi työntekijän tilanteen ja siihen tarvittavan lääketieteellisen avun. Se voi olla sairauslomaa, ohjausta psykologille tai lääkinnällistä tukea. Akuutti työuupumus on usein omanlainen kehon ”sulkutila”, jonka purkamiseen tarvitaan lepoa ja sairaslomaa. Pelkkä sairausloma ei kuitenkaan poista työuupumusta ja siihen johtaneita tekijöitä. Työuupumusta epäiltäessä kartoitetaan yleensä myös muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa tilaan kuten kilpirauhasen toiminta, uniapnea, anemia, masennus tai liiallinen alkoholin käyttö. Kartoituksella voidaan poissulkea tekijöitä tai hoitaa niitä asianmukaisesti.

Työterveys määrittää uupuneelle usein sairauslomaa, jotta tilanne saadaan katkaistua. On hyvä tietää, että työuupumus itsessään ei ole peruste sairauspäivärahaan oikeuttavaan sairauslomaan, joten työuupunut saa lääkäristä usein oireiden pohjalta diagnoosin kuten unettomuus, masennus tai ahdistusdiagnoosin, vaikka työuupumus tunnistettaisiinkin. 

 

Uupumuksen ehkäisy:

• muuta työtyyliä
• tauota työt
• rajaa työtä ja työpäivien pituutta – uskalla sanoa Ei
• huolehdi elämän tasapainosta: 8- töitä -8 vapaata -8 unta = 24 h
• irrota itsesi työstä sieltä lähtiessä – liiku, tee mindfulharjoituksia, tee jotain ihan muuta kuin töissä…
• tee paljon asioita, joista tulee hyvä mieli (liiku luonnossa, tapaa ystäviä, kuuntele musiikkia, lue kirjoja…)
• liiku itselle mieleisellä tavalla
• syö terveellisesti ja säännöllisesti
• luovu vaatimuksista – ei tarvitse olla täysi kymppi - 7 tai 8 on ihan hyvä
• tarkastelu ajattelumalleja – ole armollinen itsellesi ja pidä itsesi puolia
• arvioi omia voimavaroja säännöllisesti kouluasteikolla
• mieti, mikä elämässäsi on tärkeää, ja panosta siihen.

 

Pikatesti työuupumuksen uhasta:

• Oletko väsynyt jatkuvasti ja sinusta tuntuu, ettet jaksaisi tehdä mitää?
• Onko työmotivaatio hukassa? Mikään ei kiinnosta tai innosta. Töihin on vaikea lähteä.
• Tunnetko turhautuneisuutta tai kyynisyyttä? 
• Valtaako ajattelun negatiivisuus? Onko asioilla mitään väliä työssä?
• Unohteletko asioita? Onko vaikea keskittyä työn tekemiseen?
• Onko työtehosi laskenut?
• Tuleeko riitaa muiden ihmisten kanssa? 
• Vältteletkö muita ihmisiä?
• Muistatko pitää huolta itsestäsi?
• Pohditko työasioita vapaalla?
• Tunnetko tyytymättömyyttä työhön tai muuhun elämään?
• Tunnistatko fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, vatsaoireita, sydänoireita?

 

Voit tehdä myös työuupumus- ja stressitestit:

Uhkaako työuupumus? 

Kuinka stressaantunut olet?

 

Tunnistatko sinä työuupumuksen? 

 

Lähteet:

Duodecim. Terveyskirjasto.

Haapala, V. MTV3. 2022. Huolestuttava havainto etätyötä suosivista – tärkeä viesti johtajille: "Työelämä on muuttunut pysyvästi".  25.5.2022

Ilmarinen. Työn muokkaus mielenterveyshäiriöissä. 

Iltasanomat. 2013. Testaa 10 paljastavalla kysymyksellä:Uhkaako sinua burn out?

Lieto, M. Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla –tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tullayllätyksenä” 5.1.2022.

Moilanen, J-M. Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinäänsairausloma-ajan palkkaan? Julkaistu: 30.11.2021

Terveystalo. Työuupumus- eli burn-out.

Työelämän mielenterveysohjelma. 

Työtervesylaitos. Stressi ja työuupumus. 

Yle. Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin. Paula Tiessalo. 22.8.2021. 

Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Varhaista Aikaa

Sitaatit on kerätty työuupumusta kokeneilta henkilöiltä. 

 

**************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************