Oppimisen alueet – Kielten rikas maailma

Laaja-alaisen osaamisen alueista kielten rikas maailma linkittyy kaikkiin osa-alueisiin. Kieltä tarvitaan ajatteluun ja oppimiseen, kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun, itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin, monilukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kielelliset taidot ja valmiudet antavat lapsille vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen sekä aktiiviseen toimijuuteen.

Kielellinen identiteetti

Kielellisten taitojen ja valmiuksien lisäksi kielten rikkaaseen maailmaan kuuluu kielellisten identiteettien kehittymisen vahvistaminen. Keskeisiä osa-alueita tässä ovat vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen taidot, puheen tuottamisen taidot, kielen käyttötaidot, muistin ja sanavarannon kehittäminen sekä kielitietoisuus.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutukseen liittyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja aloitteisiin vastaamisesta. Non-verbaaleihin viesteihin reagoiminen ja vastaaminen ovat keskeisiä. Tämä vaatii kasvattajilta sensitiivisyyttä ja aitoa läsnäoloa. Lapsia kannustetaan kommunikoimaan keskenään ja kasvattajien kanssa kielellisesti sekä tuetuin keinoin kuten kuvin, esinein ja tukiviittomin.

Sanavaranto

Kielen kehittyminen vaatii mallintamista. Asioiden sanallistaminen ja keskusteleminen tukevat sanavarannon kehittymistä. Kielellistä muistia ja sanavarannon kehittymistä kehitetään tietoisesti. Asioita kuvaillaan ja käytetään tarkkaa kieltä. Lapsia rohkaistaan puhumaan ja puheen tuottamisen taitoja seurataan ja ohjataan.

Tilannetietoisuus

Äänensävyihin ja painoihin kiinnitetään taitojen myötä huomiota ja niiden käyttöä ohjataan. Lapsia ohjataan tilannetietoisen, sopivaan, kielen käyttöön. Kielen käytöstä keskustellaan ja pohditaan yhdessä lasten kanssa eri tilanteissa. Kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua harjoitellaan.

Käyttötaidot

Eläytyminen, huumori ja hyvät tavat vahvistavat lasten kielen käyttötaitoja. Lorut, laululeikit, kielellä leikittely, nimeäminen sekä kuvaavien sanojen käyttäminen edistävät lasten kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä. Kiireetön keskustelu, lukeminen, tarinoiden kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä eri asiayhteyksissä. Erilaiset tekstit tukevat kielen käyttötaitojen kehittymistä ja auttaa lapsia havaitsemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

Kirjallisuus

Lastenkirjallisuus on tärkeää. Lapsille luetaan ja kerrotaan tarinoita. Heitä kannustetaan itse keksimään kertomuksia, loruja ja erilaisia sanallisia viestejä, jotka dokumentoidaan. Visuaaliset, auditiiviset ja audiovisuaaliset viestit sekä tekstit tukevat puhutun kielen lisäksi monilukutaito.

Moninaiset kielet

Kansainvälisyys näkyy varhaiskasvatuksen arjessa erikielitaustaisten lasten ja perheiden kautta. Lapset voivat kasvavat monimuotoisissa kielellisissä ympäristöissä. Ryhmissä läsnä olevien kielten havainnointi ja tutkiminen tukevat kielitietoisuuden kehittymistä sekä tukevat lasten kielellisten identiteettien kehittymistä. Eri kielissä kieli muodostuu eri tavoin ja kirjoitustapakin vaihtelee. Lasten mielenkiinto eri kieliä kohtaan rikastaa heidän kielitietoisuuttaan. Yhteistyö eri kielitaustaisten lasten huoltajien kanssa on tärkeää.

Suullinen ja kirjoitettu kieli

Kasvattajien pitää, lasten kehityksen myötä, olla valmiita herättelemään ja lisäämään lasten kiinnostusta

suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan. Tähän sisältyy myös lukeminen ja kirjoittaminen. Kieltä havainnoidaan ja tutkitaan. Otetaan kohteeksi sanat, tavut, äänteet. Mitä ne merkitsevät kielen kannalta? Leikisti lukeminen ja kirjaimien ja sanojen kirjoittaminen vahvistavat kielitietoisuutta.

Varhaiskasvatuksessa käytetään rikkaita ja vaihtelevia tekstejä.

Oppimisen kohde ja väline

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Kielen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Kasvattajien tehtävä on lisätä lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. 

Käytännön sovelluksia:

Vuorovaikutustaidot: Leikki! Roolileikkien leikkiminen. Kannustetaan osallistumaan yhteisleikkeihin. Aikuinen mukana leikeissä. 

Kielen ymmärtämisen taidot: Jutellaan kirjojen hahmoista, tapahtumista, kuvista. Laiva on lastattu. Etsitään…jotain punaista. Paikan käsitteet – laita hiiri tuolin alle. Puheen kuuntelu: kumpi lyhyempi/pidempi sana? Odotteluleikit – Talonpoika, myrkkysieni, vanha maalipurkki. Kim leikki (mikä esine puuttuu – nimetään aina esineet ennen piilotusta),  Tuo minulle… Loogiset kuvasarjat – mitä tapahtuu ensin, mitä sitten – kerrotaan kuvasarjasta

Puheen tuottamisen taidot: Suun motoriikan liikkeiden harjoittelu leikeillä – saippuakupla, imeminen, puhaltaminen pillillä, irvistely. Äännelautapelit - den, den… Hiljainen ja kova ääni. Kyselytaito. Esiintyminen. Roolileikit. Kuvakerronta. Sadutus. Laulut eri tavuilla esim. ukko nooa. Puhuminen – show and tell – tilanteet, joissa lapsi voi kertoa itsestään, lelustaan jne tai kaverit kertovat positiivisia asioita toisesta lapsesta esim. syntymäpäiväsankarin parhaat puolet.  Omasta piirustuksesta kertominen. Lasten omat esitykset esim. nukketeatteri. Ohjeiden antaminen muille (kylmää-kuumaa).

Kielen käyttötaidot: Kysymisleikit: oletko sinä pieni vai iso? Arvuuttelut – sillä on pitkät korvat?  Nimeäminen. Nopea nimeäminen. Lajittelu – ylä- ja alakäsitteet. Toisille esiintyminen

Kielellinen muisti ja sanavaranto: Laululeikit, lorut. Loru- ja laulupussit. Sananselityspelit. Riimittely, riimikortit (riimien täytöt). Kuuntele ja tee. Muistiharjoitus – kerrotaan tarina – tarinan jälkeen oikein, väärin väittämiä. Muistipelit kirjaimilla, sanoilla, kuvilla – vahvistetaan käsitteitä. Onkimisleikit. Mikä ei kuulu joukkoon? Painovirhe leikki: ”jänis istui haassa (maassa).  Yhdyssana leikit – jalka – pallo , mikä sopisi yhteen kahvi_?_ Kuningas / kapteeni käskee. Omien tarinoiden ja kokemusten kertominen. Arvoitukset.  Totta vai ei? Kuvaparit - mitkä kuuluvat yhteen ja miksi. Kuva kiertää – kun musiikki loppuu, nostetaan hatusta kuva – mikä tuli? esim. eläin – mitä sanoo jne? Tarinan tekeminen kuvasta

Kielitietoisuuden kehittyminen: Kiinnostus kirjoihin. Katsotaan ja luetaan kuvakirjoja. Leikisti lukeminen. Kuvalukeminen. Tavutus-taputus-laskeminen. Lauseiden teko osista – subjekti, predikaatti, objekti. Sanastokortit. Kuva Alias. Leikkikirjoittaminen. Kirjaimiin tutustuminen – hiekkaan piirto, muovailu, kirjainlotto, jäljentämällä kirjoittaminen, oman nimen kirjoittaminen, nimien tunnistaminen, aakkoset. Robottipuheen korjaaminen. Ylimääräinen sana lauseessa. Kirjain – äänne vastaavuus. Sanojen kuuntelu – alku- ja loppuäänteet. Lukussuunnan vahvistaminen leikeissä ja pelissä, arjen toiminnoissa. Pikkuvihkot kirjoittamista varten.

Blogi on luettavissa myös Facebookissa!