sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Lisää resilienssiä varhaiskasvatukseen?




Resilienssi on yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Resilienssi rakentuu yksilön tai yhteisön selviämishalun varaan, voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen tai pyytämiseen. 

Resilienssiin liittyy hyvä stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky hakea ja ottaa tarvittaessa apua. Se on henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä, vaikeuksien kohtaamista ja niistä selviytymistä sekä kykyä voittaa vastoinkäymiset. Selviytymiskykyisyys liittyy vahvasti optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että näkee omat vaikutusmahdollisuutensa hankalissakin tilanteissa.

Resilienssi on taito, jota voi kehittää. Itsestä huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista. Ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi tukevat resilienssin kehittymistä. Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itseohjautuvuutta. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, koska hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen. Tällainen henkilö osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saa enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan. Vaikeissa tilanteissa kannattaakin panostaa myönteisiin tunteisiin, koska ne auttavat toimimaan, avaamaan ajatuksia ja saamaan apua. Haastavissa tilanteissa pitää olla uskoa omaan selviytymiseen.

Työelämässä selviytymiskykyisellä työntekijällä on myönteinen elämänasenne. Hän on sitkeä ja sinnikäs. Hän pääsee eteenpäin elämässään vastoinkäymisistä huolimatta. Hänen optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.

Muutokset arjen työelämässä haastavat yksilöiden ja sitä kautta työyhteisön resilienssiä. Muutostilanteet arjessa aiheuttavat usein yksilöille stressiä. Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Tämä puolestaan saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä yksilöön että yhteisöön. 

Yksilön ja yhteisön resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa. Resilientit yhteisöt toteavat sekä tunnistavat ongelmia, mutta etsivät niihin rakentavia ratkaisuja, joita seurataan ja arvioidaan. Resilientti työyhteisö näkee ongelmat kehittymisen mahdollisuuksina ja etsii niihin aktiivisesti yhdessä ratkaisuja. Vastoinkäymisissä resilientit työyhteisöt pystyvät huomaamaan, mitä voivat itse tehdä tilanteessa ja osaavat etsiä ratkaisuja. 

Jokaisella on mahdollisuus valita oma asenne valitsevaan tilanteeseen ja jokainen voi kehittää omaa resilienssiään, selviytymiskykyään. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta eteenpäin. Omia rutiineja kannattaa tarkkailla ja välillä rikkoa, sekä tehdä asioita eri tavalla.



Kuinka hyväksi arvioisit oman ja työyhteisösi resilienssin?



Voit testata omaa resilienssiäsi psykologisen pääoman testeillä.



Blogia pääseet seuraamaan ja tykkäämään myös Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa sivustolla.


lauantai 20. lokakuuta 2018

Työn tuunaaminen




Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii kehittämään työtä itselleen mielekkäämmäksi. Työn tuunaamisessa työntekijä ottaa itse aktiivisen roolin oman työmotivaationsa herättelyyn sekä säilyttämiseen ja haastaa siinä ajattelutavan, jossa työn kehittäminen on työnantajan vastuulla.
Työn tuunamisessa ei ole tarkoitus sinänsä muuttaa työtä, vaan muokata työtehtäviä tai omaksua uusia näkökulmia työntekoon, muokata työn sisältöä ja työtapoja itselle mielekkäämmäksi. Työn tuunaaminen on arjen innovatiivisuutta, rutiinien ravistelua ja unelmien toteuttamista nykyisessä työssä.

Työtä voi tuunata:
  • Etsimällä oppimisen elämyksiä: Mikä olisi uusi taito tai vaikkapa hyvä työtapa, jota työkaveri käyttää?
  • Käytänkö kaikkia kykyjäni: Voisinko tuoda kiinnostukseni kohteet työn arkeen? Voisinko toimia mentorina uudelle työntekijälle?
  • Hahmottamalla oman työn merkitys: Mikä on työni tarkoitus? Teenkö sitä tarkoituksen mukaisesti? Jos itse ostaisin tuottamaani työtä, mitä minä haluaisin?
  • Rikomalla rutiinin: Kokeile eri työympäristöjä, tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä, aloita hankalasta, säästä mielekkäät hommat päivän päätteeksi.
  • Parantamalla vuorovaikutusta: Etsi hyvä vuorovaikutus käytäntö, kokeile ja jaa muille.
  • Kysymällä palautetta ja ideoita: Kysele, miten toimintaa voisi tehdä toisin muilta - tee valintoja.
  • Olemalla läsnä: Keskity kuuntelemaan aidosti toista kohtaamisissa.
  • Antamalla positiivista palautetta muille: Positiivisuus luo positiivisuutta, negatiivisuus-negatiivisuutta.
  • Olemalla armollinen itselleen: Anna itsellesi tunnustusta ja iloitse saavutuksistasi, kannusta muitakin.
  • Valitsemalla myönteisen asenteen: Myönteiset kokemukset kannattelevat vastoinkäymisissäkin.

Jokainen voi tuunata työtään. Se ei ole loppupelissä vaikeaa, vaan oikeastaan helppoa ja innostavaa, kun siihen panostaa. Työn tuunaamisen on tutkittu olevan yhteydessä muun muassa korkeampaan työn imuun, parempaan työkykyyn sekä vähäisempään stressiin. Kun työn voimavaroja on sopivasti suhteessa työn vaatimuksiin, työntekijä ei uuvu tai leipäänny työssään.
Työn tuunaaminen ei tarkoita automaattisesti työn helpommaksi tekemistä, vaan se on myös haasteiden etsimistä ja lisäämistä, työssä kehittymismahdollisuuksien etsimistä. Fyysisesti ja psyykkisesti kuormittava työ, kuten aikapaineet ja tunteisiin menevät asiakastyö, lisää työuupumuksen todennäköisyyttä ja vähentää työn imua. Tästä syystä työn tuunaminen näissä tilanteissa ja töissä on erittäin tärkeää. Työn mielekkyys ja työn imu kannustaa työntekijää hyvään suoritukseen. Haitallisen kuormituksen välttäminen, kuten hankalat vuorovaikutussuhteet, puolestaan lisäävät työuupumusta.Työn kuormituksen välttäminen vaatii myös rohkeutta kohdata haastavia tilanteita. Tuunamalla työtään voi löytää omat vahvuudet, millä vaikeatkin kohtaamiset saa onnistumaan.

Jos olet valmis tuunaamaan työtäsi:
  • Mieti oman työsi kokonaisuutta: Mitkä ovat mielekkäimpiä työtehtäviä? Mitkä työtehtävät antavat sinulle energiaa? Mikä tekee työstä raskasta ja turhauttavaa?
  • Mieti, miten voisit tuunata työtäsi: Mitä haluat tehdä enemmän? Mitä pitää tehdä, että raskaat ja turhat työt vähenevät? Millä ratkaisuilla saisit työstäsi mielekkäämpää?
  • Mikä on työni tarkoitus ja merkitys? Miksi työtehtäväni on olemassa?
  • Kokeile uutta. Vaikka uusi ei toimisikaan, haittaako se? Opitko jotain siitä? Voiko kokeilua muuttaa? Tuunattu työ ja oma hyvinvointi rakennetaan pala palalta.
  • Työn tuunaamisessa on kyse fiksummasta tekemisestä, ei töiden pakoilusta tai vastoin työnantajan antamien laillisten ohjeiden tekemisestä.
  • Yhteisössä on voimaa - Mitä me voisimme yhdessä työyhteisössä tehdä toisin? Kehitetään ja tuunataan työtä yhdessä työyhteisössä yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

Innostuitko? Työn tuunaamisen voi aloittaa tutustumalla työn tuunajan inspiraatiokirjaan: Inspistä! Työn tuunanajan inspiraatiokirja. 

Blogin tekstit ja paljon muuta löydät Facebookista Blogin sivuilta Varhaista aikaa - varhaiskasvatuksen aikaa. Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan sivua.

Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

  2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi viel...