keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Tulevaisuuden varhaiskasvatus

 


Tulevaisuuden tutkiminen on haaste, koska tulevaisuutta ei ole vielä olemassa kuten nykyhetki tai menneisyys. Tulevaisuuden hahmottaminen on ennustuksia, toiveita, ajatuksia, aikomuksia. Tulevaisuutta jäsennetään nykyhetkestä ja menneisyydestä käsin. Tulevaisuuden tutkiminen lähtee nykyhetken tarpeista, mikä on mahdollista, mikä todennäköistä ja toivottavaa tai vältettävää. Tulevaisuudentutkimuksen avulla pyritään ennakoimaan, varautumaan ja vaikuttamaan muutoksiin. Tulevaisuuden lukutaito tai kiinnostuneisuus tulevaisuudesta antaa eväitä toimia muuttuvassa maailmassa. Koska arvot ohjaavat valintojamme, on hyvä pysähtyä miettimään, millaista tulevaisuutta toivomme ja tavoittelemme. Tulevaisuus ei ole ennalta määritetty, vaan vaikutamme siihen omilla teoillamme ja valinnoillamme.

Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvissa 2040 tärkeiksi tulevaisuuden alueiksi nousevat teknologia, kestävä kehitys, ihmisyys sekä mittaaminen. Ihmisyys painottaa sosiaalisia taitoja, eettisyyttä, ihmisten erilaisuuden hyväksymistä, perhekulttuurien erilaisuutta sekä yhteisöllisyyttä . Tiimityöskentely, vertaisoppiminen, itseohjautuvuus ovat myös tulevaisuuden taitoja. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä alalla, vaan tarvitaan käytännön työn tuntemusta. Osaaminen tulee painottumaan työpaikoilla tapahtuvaksi, joten tarvitaan työelämäosaamista ja teorian soveltamista käytäntöön. OECD:n (2019) selvitys muuttuvista kompetensseista nostaa esiin innovoinnin, uuden kehittämisen, näkökulmanottokyvyn, ratkaisukeskeisyyden sekä vastuun ottamisen. Innovointi vaatii visiointia, yrittäjämäistä asennetta, vastuullista toimintaa, uuden tiedon, oivalluksien, ideoiden, tekniikoiden, strategioiden ja ratkaisujen kehittämistä ja niiden soveltamista ongelmiin. Uuden kehittäminen vaatii ”laatikon ulkopuolelta ajattelemista ”Tulevaisuudessa tarvitaan luovaa näkökulmanottokykyä, jotta asioita voi tarkastella monesta kulmasta ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Vastuullisuus edellyttää eettistä ja moraalista normien ja arvojen pohdintaa. Tulevaisuudessa tarvitaan myös kykyä pohtia moraalia ja eettisyyttä ja tehdä niiden pohjalta valintoja, joten oman ajattelun, asenteiden, arvojen kriittinen tarkastelu ja tarkoituksenmukainen toimiminen ovat arvokkaita taitoja. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan varhaiskasvatuksessa jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa.

Blogin tiimi pyysi ajatuksia varhaiskasvatukseen eri tavoin vaikuttavilta henkilöiltä, miten he näkevät varhaiskasvatuksen tulevaisuuden. Selvityksen mukaan tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa laatuvaatimukset kasvavat. Taloudellisuus ja tuloksellisuus heijastavat vaatimuksiaan varhaiskasvatukseen. Lisäksi huoltajat ovat tietoisempia ja vaativampia palvelun suhteen. Lasten arjessa näkyvät tulevaisuudessakin vanhat hyvä toiminnat: leikki, luovuus, tieto- ja taitoaineet. Lasten kaverisuhteilla ja turvallisilla oloilla on edelleen iso merkitys varhaiskasvatuksen laadukkaaseen toteutumiseen ja niihin pitää panostaa. Teknologia tulee myös näkymään lasten käyttämissä laitteistossa aikuisten laitteiden rinnalla. Mittaaminen näkyy varhaiskasvatuksessa jo nyt monin tavoin. Laatuvaatimukset, laatukriteerit, jotka Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, on laatinut, luovat mittareita arkeen. Lasten, huoltajien ja työntekijöiden arjessa on paljon ehkä tiedostamattomiakin tiedonkeruun väyliä, joita voidaan käyttää varhaiskasvatuksen mittaamiseen. Datafikaatio, datan kerääminen, on arkipäivää. Muun muassa sovellukset, joihin kirjataan lasten hoitoajat, tuottavat dataa, jonka käyttö ei aina ole yksiselitteistä ja vaatii tiedostamista: mitä kaikkea tietoa kerätään ja mihin.

Tulevaisuusselvityksessä nousi esille jo nyt huolta aiheuttava koulutetun, ammatillisen henkilöstön puute ja pysyminen alalla. Yksi osa ongelmaa on alan houkuttelevuus erityisesti huono, muista opetusalan töistä jälkeen jäänyt palkkakehitys. Palkan ja työolojen on kohennuttava sen rinnalla, että koulutukseen lisätään aloituspaikkoja.

Tulevaisuudessa uusilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta vaaditaan paljon. Tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat erityispedagogista osaamista entistä enemmän. Ammattilaisilta vaaditaan taitoa hyvään, sensitiiviseen, läsnäolevaan vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen. Ammattilaisten pitää pystyä jatkuvaan uudistumiseen ja uusista asioista innostumiseen. Työntekijöillä on myös itsellä vastuu ammattitaidon ylläpitämisestä ja uudistamisesta. Yksilöllisyys ja erilaisuus nousevat myös esille. Uusien ammattilaisten koulutuksessa pitää painottaa kehityspsykologista sekä erityispedagogista osaamista ja näiden kautta erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöllisyyttä kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden pitää pystyä toimimaan monikulttuurisissa ryhmissä ja ottamaan huomioon lasten yksilöllisyys. Erilaisuuden hyväksyminen haastaa myös työntekijöiden arvoja ja tunnekokemuksia. Tulevaisuuden ammattilaiset tarvitsevat taitoja työstää tunnekasvatusta itsensä ja lasten kanssa. Positiivisen pedagogiikan ajatusten nostaminen on tärkeää asenne muutosten aikaan saamiseksi.

Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat monipuolisia teknologiataitoja. Teknisen osaamisen lisäksi heidän pitää ymmärtää myös teknologian moraalinen ja eettinen puoli. Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat ajattelun taitoja, omatoimisuutta, oman toiminnan perustelua.

Tulevaisuus ei ole vain kaikkea uutta, vaan sen pitää sisältää toimivia kokonaisuuksia. Toimivat, hyvät ja eettisiä käytänteet, pitää pystyä myös säilyttämään. Tulevaisuudessa tarvitaan taitoa ohjata lasten leikkiä, sekä nähdä leikin, satujen ja mielikuvituksen merkitys.

Koska varhaiskasvatus on inhimillistä, vuorovaikutteista, asiantuntijatyötä, jota tehdään tiimityönä, tiimityötaitoihin pitää kiinnittää huomiota. Myös varhaiskasvatuksen työelämän eettisyyteen ja salassapito velvoitteisiin on syytä paneutua. Työ vaatii erilaisten perheiden kanssa työskentelyä sekä heidän tukemistansa lapsen tasapainoisessa kasvatuksessa. Tämä vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, sensitiivisyyttä, taitoa huomioida ja mahdollistaa osallisuus.

Selvityksen mukaan tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat varhaiskasvatussuunnitelman sisältöosaamisen lisäksi teknologiataitoja, kielitaitoja, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, läsnäolon taitoa, yhteistyötaitoja, työyhteisötaitoja. Tulevaisuuden ammattilaisilla pitää olla halua ja taitoa jatkuvaan oppimiseen. Heillä pitää hallita ihmettelyn taito ja uskoa tulevaisuuteen. Työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista omaan työhönsä ja rohkeutta ottaa puheeksi havaitsemansa haasteet tai ongelmat työyhteisössä. Ammattilaiset tarvitsevat kykyä kohdata erilaisia lapsia ja perheitä sekä tukea vanhemmuutta. Ammattilaiset tarvitsevat taitoa nähdä ja ymmärtää, mikä on lapsen etu. He tarvitsevat herkkyyttä havainnoida lapsia ja lapsiryhmää. He tarvitsevat ymmärrystä ryhmädynamiikasta. 

 

*Blogin tiimi kiittää lämpimästi kaikkia selvitykseen osallistuneita.*

 

- Selvityksen tieteellisyys ja syvien johtopäätösten tekeminen aineistosta ovat suuntaa antavia. Saadut vastauksen heijastelevat nykyhetkeä ja tärkeäksi koettuja asioita varhaiskasvatuksen arjen toteuttamisessa. -

 

Lähteitä

Jokinen, L. & Nieminen, A. 2019.  Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan tulevaisuustyön raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:30. 

OECD. 2019. OECD Future of Education and Skills. Conceptuallearning framework. Transformative competences for 2030. OECD future ofeducation and skills 2030: OECD learning compass 2030.

 

Blogin löydät myös:

* Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

* Instagramista @varhaista.aikaa


Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

  2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi viel...