keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Varhaiskasvatuksen päivittäisjohtaminen


Stick Kids, Kids, Doodle, Cartoon, Hand Drawn, Children

Hyvä varhaiskasvatuksen johtaminen tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta ja tukee työhyvinvointia. Se vaatii sekä asioiden (management) että ihmisten johtamista (leadership) ja usein näiden vuorovaikutuksen johtamista eli johtamisessa yhdistyy vastuu ihmisistä ja arjen asioista.

Mitä varhaiskasvatuksessa lähijohtajat sitten oikein tekevät tai mitä heidän pitäisi tehdä? Päiväkodin johtajan pätevyys määritellään varhaiskasvatuslain 31 §, mutta työtehtävät määritetään organisaatioiden tehtävänkuvauksissa, joihin kirjataan muun muassa työn vaatimukset, tehtävät ja vastuut. Tehtävänkuvaus ei välttämättä määrittele asioiden ja ihmisten johtamisen painoarvoja, vaan työ itsessään saattaa painottaa näitä asioita eri tavoin riippuen työn määrästä ja laadusta.

2004 Kirsti Karila jakoi päiväkodin johtajien tehtävät viiteen osa-alueeseen:

  1. hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtaminen
  2. palveluorganisaation johtaminen
  3. työorganisaation johtaminen
  4. osaamisen johtaminen
  5. varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen

Nämä kaikki viittaavat tavalla tai toisella pedagogiseen johtamiseen varhaiskasvatuksen kontekstissa ja pitkälti ihmisten johtamiseen. Ihmisten johtamisessa päiväkodin johtajan tärkein tehtävä on pyrkiä erilaisin keinoin edistämään koko työyhteisön sitoutumista laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Se vaatii rakenteiden rakentamista ammatilliseen keskusteluun. Se vaatii muun muassa toimintakulttuurin kehittämistä ja arvioimista, osaamisen jakamista. Se vaatii pedagogiikan johtamista jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 24-25.)

Työssään päiväkodin johtaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija, jonka kuuluu tuntea yleisesti työelämään sekä varhaiskasvatukseen liittyvä lainsäädäntö ja niihin liittyvät asetukset, sopimukset, ohjeistukset. Varhaiskasvatuksen asiantuntijana tänä päivänä johtajan pitäisi seurata tutkimuksia sekä ehkä olla myös tulevaisuusorientoitunut eli nykyisyyden lisäksi pitäisi olla tuntosarvet myös tulevaisuuteen ja seurata tulevaisuuden ennakointia pysyäkseen ajan hermolla. Asiantuntijana päiväkodin johtajan tehtävä on tuoda näitä asioita myös työyhteisön tietoon sekä yhteiseen keskusteluun.

Pedagogiikan lähtökohta on henkilöstön vastuuttaminen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Se on myös osaamisen johtamista sekä työyhteisön johtamista. Ammattilaisten saama peruskoulutus luo pohjan ammatilliselle kehittymiselle, joka jatkaa kehittymistä arjen työssä. Luottamus henkilöstön kykyihin ja taitoihin on osa osallisuutta ja tätä 2000-luvun johtajien pitäisi toteuttaa. Johtajilla ei ole taikasauvoja ongelmien poistamiseen, mutta yhdessä henkilöstön kanssa asioille voi löytyä keinoja, jotka helpottavat elleivät kokonaan voi poistaa ongelmia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöstä huolehtiminen vaatii aitoa kiinnostusta heistä, hyvää vuorovaikutusta, arvostuksen esille tuomista, luottamuksen osoittamista, innostamista sekä jokaisen vahvuuksien hyödyntämistä.

Palveluorganisaation johtamisen voi varmasti tulkita monin, mutta pedagogisesta näkökulmasta katsottuna sen voi nähdä asiakkaiden johtamisena suhteessa pedagogiikkaan eli käytännössä esimerkiksi pedagogiikan avaamista asiakasperheille, lapsen edun ensisijaisuuden esillä pitämistä työyhteisössä ja asiakastilanteissa. 


Girl, Confident, Portrait, Cartoon

Päiväkodin johtajan työpäivään mahtuu myös vaihteleva määrä asioiden johtamista. Johtajalla on arjen toimintavastuu työn sujumisesta, käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa työvuorojen laatimista ja sijaisten järjestämistä. Se on aikatauluttamista mutta myös työn tavoitteiden kirkkaana pitämistä. Johtaja joutuu toimimaan hänelle annetun budjetin raameissa, joten asioiden johtamiseen liittyy myös talouden tasapainossa pitämistä budjetin osalta. Johtaminen on myös valitun organisaatiostrategian mukaan johtamista ja sen kirkastamista myös työyhteisöön. Arjen toimintavastuuseen kuuluvat myös turvallisuusasiat, joihin kuuluu muun muassa asiakirjojen päivittämistä, turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, rakennusten vika-asioiden eteenpäin viemistä.

Johtajan pitää myös pystyä tänä päivänä muutosten hallintaan ja olla muutosjohtaja. Johtajan pitää olla taitava vuorovaikuttaja ja viestijä. Hänen pitää pystyä määrittelemään kehittämistavoitteita ja avaamaan niitä työyhteisössä. Johtajan pitää ymmärtää muutosvastarintaa ja siihen liittyviä tunteita ja olla valmis kohtaamaan niitä työssään. Muutosvastarinnassa asioiden johtaminen vaatiikin myös ihmisten johtamista.

Joskus asioiden johtaminen on myös ihmisten johtamista. Johtajan pitää olla kiinnostunut ihmisistä. On tilanteita, joissa johtajan on puututtava työntekijän toimintaan, otettava puheeksi asioita, jotta työn tavoitteet voidaan taata sekä tukea työntekijän työkykyä. Ihmisistä huolehtiminen asioiden johtamisena tarkoittaa esimerkiksi sopimusten laatimista työsopimuksista lähtien, palkkojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta, poissaolojen tarkastelua ja hyväksymistä, lomien sekä muiden poissaolojen ajoittamista ja hyväksymistä sekä yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja työterveyden kanssa.

Johtaakseen hyvin työyhteisöä päiväkodin johtajan pitää pystyä myös itsensä johtamiseen. Se tarkoittaa omasta hyvinvoinnista huolehtimista, omien kehittymisalueiden tunnistamista, valmiutta jatkuvaan oppimiseen, ajankäytön hallintaa, suunniteltua yhteistyötä kollegoiden kanssa sekä tarvittaessa tuen ja avun hakemista muilta. Usein johtajat tekevät kaikkensa työyhteisön eteen. Tämä pitäisi kuitenkin olla kaksisuuntainen tie. Eli ei vain mitä johtaja voi sinun eteesi tehdä, vaan mitä myös sinä voit tehdä johtajasi eteen. 

People, Cartoon, Social Distance

Harva meistä kirjaa omaa työpäiväänsä ja siihen kuuluvia tehtäviä ylös. Moni yllättyisi varmasti myös niistä tehtävistä, joita listalle tulisi. Suuri osa päiväkodin johtajista on ollut osa henkilöstöä aikanaan ja tietää, mitä henkilöstön tehtäviin kuuluu. Toki henkilöstö voi tehdä paljon asioita, jotka ehkä voisi hoitaa joku muu, jos ne kirjattaisiin näkyviin ja käytäisiin niistä keskustelua työyhteisössä. Toisaalta aina henkilöstökään ei tiedä, mitä kaikkea oma esimies tekee päivän aikana (tai jopa työpäivän päätyttyä), että arki sujuisi ja voisi tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta. Toisen kengissä kulkeminen avartaa usein maailmaa ja siksi on myös esimiehiä, jotka käyvät ryhmissä katsomassa mitä sinne kuuluu ja tarvittaessa auttavat tiukoissa tilanteissa. Johtajan paikalle pääseminen edes sijaisena on harvinaisempaa ja moni siihen ei edes halua, sillä vaatimuksia on lait ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteetkin täynnä ja monen johtajan työtaakka on todella suuri lukuisten yksiköiden ja suuren henkilöstömäärän vuoksi.

Johtajan paikka ei ole kiitollinen paikka. Moni on siihen työhön vain ajatunut uransa varrella. Huonoista johtajista löytyy varmasti pitkä lista ja kokemus huonoista johtajista voi johtaa jopa alan vaihtoon, sillä toisen tekemä huono työ vähintäänkin turhauttaa. Hyviäkin johtajia varhaiskasvatuksessa on, uskon, että suurin osa meistä on heitäkin urapolullaan kohdannut ja jos ei, niin toivottavasti tulee kohtaamaan. Ja jos johtajan tehtävä on tehdä varhaiskasvatuksesta laadukasta ja hyvää, niin toisaalta eikö työyhteisön tehtävä ole ohjata johtajaa laadukkaaseen työhön. Joskus esimerkiksi ihan yksinkertainenkin kysymys ”Mitä sinulle kuuluu” saattaa kääntää kelkkaa ja työyhteisön vuorovaikutusta positiivisempaan suuntaan, sillä jokainen meistä haluaa tulla huomatuksi ja kokea olevansa tärkeä osa työyhteisöä, niin työntekijät kuin johtajatkin.

 T

Lähteitä: 

Päiväkodin johtaja on monitaituri. 2004. Lastentarhanopettajaliitto.

Työturvallisuuden perusteet. Työturvallisuuskeskus. nd.

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018.


teksti: Outi Moilanen, kuvat: Pixabay

**********************************************


Teksti kuuluu blogin sarjaan "Johtotyö", jossa käsitellään varhaiskasvatuksen johtamiseen liittyviä teemoja.

Kirjoittaja on muun muassa kasvatustieteen maisteri, ammatillinen opettaja, varhaiskasvatusyksikön johtaja.






*************************************

 

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan 


***************************************

sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Varhaiskasvatuksen ilmoitusvelvollisuus 1.8.2021

Rules, Board, Circle, Font, Wont

 Varhaiskasvatuslaki päivittyy 1.8.2021. Lakiin on lisätty muun muassa pykälä 57 a § (4.6.2021/453), henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus. Jos laki on jäänyt jostain syystä lukematta, nyt on hyvä aika päivittää oma tietämys.

Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta tulee voimaan 1.8.2021. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa henkilöstön keinoja puuttua varhaiskasvatuksessa havaittuihin epäkohtiin tai niiden uhkiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Tieto ilmoitusvelvollisuuspykälän lisäämisestä tuli kesäkuun alussa ja ohjeistus sen osalta on vielä kuntia, opetushallitusta ja avia myöten vielä vaiheessa ja pykälän voimaan astuessa moni yksikkö joutuu toimimaan parhaansa mukaan ilman konkreettisia ohjeita. Mutta, kun ohjeistusta saadaan, niin jokaiseen yksikköön pitää laatia lain mukaisesti ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet kirjallisesti ja ne on pidettävä julkisesti nähtävillä.

Mitä laki edellyttää?

Laki edellyttää, että henkilöstö toimii varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla ja jos henkilöstö huomaa tehtävissään epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, on sen ilmoitettava siitä viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, eli käytännössä varhaiskasvatusyksikön johtajalle, joka ilmoittaa siitä varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle, joka usein on varhaiskasvatuspäällikkö. Varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan on ilmoitettava asiasta edelleen aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, jos epäkohtaa tai sen ilmeistä uhkaa ei toimenpiteistä huolimatta poisteta. Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä

Miten ilmoitus tehdään?

Ilmoitus tehdään aina kirjallisesti. Ilmoituksen saa tehdä salassapitovelvollisuuden estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen johdosta. Lisäksi ilmoituksen tehneellä henkilöllä kohtuullisen ajan kuluessa oikeus saada tietää mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain epäkohtia, jotka henkilöstö on itse havainnut työssään ja pystyy ne todentamaan. Ilmoituksen tulee sisältää vain epäkohdan tai sen uhan poistamista tarpeellisia tietoja. Ilmoitukseen tulee merkitä ilmoituksen tekijä, joka voi olla myös työyhteisö. Siihen kirjataan yksikkö, jota ilmoitus koskee ja mitä asiaa ilmoitus koskee, eli selostus epäkohdasta. Ilmoitukseen kirjataan myös vastaanottajan nimi, eli yksikön johtaja. Ilmoitukset säilytetään ilmoituksen tehdyn vuoden ja sitä seuraavan vuoden loppuun. Ilmoitukseen tulee tästä syystä merkitä ilmoituksen tekemisen päivämäärä.

Legal, Illegal, Choose, Choice, Antonym

Johtajien tehtävät

Varhaiskasvatusyksiköiden johtajien tulee ilman aiheetonta viivytystä käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi ja jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei pystytä itsenäisesti poistamaan varhaiskasvatuksen toimipaikassa, on varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan annettava asiassa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Näistä toimista johtajien on syytä laatia muistio tai muu kirjallinen dokumentti, johon kirjataan päivämäärät, milloin johtaja on saanut tiedon epäkohdista ja milloin hän on aloittanut tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi sekä mitä toimenpiteitä on tehty. Siihen on syytä kirjata, onko epäkohta tai sen uhka poistunut ja perustelut, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä. Muistioon kirjataan myös, kenelle ilmoituksesta on kerrottu ja koska. Huomion arvoista on, että jos epäkohdalla ja siihen liittyvillä toimilla on erityistä merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, on varhaiskasvatustoiminnan muutoksesta ilmoitettava muutoksen kohteena olevan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

Mistä ilmoituksen voisi tehdä?(esimerkkejä)

  • tilanteesta, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteet (varhaiskasvatuslain 3 §) eivät toteudu
  • varhaiskasvatuksen laadussa ilmenevistä puutteista
  • lapsen epäasiallisesta tai sopimattomasta kohtelusta
  • tilanteet, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä ja mitoituksesta poiketaan lainvastaisesti

 

Lähteet: Varhaiskasvatuslaki. 540/2018. Finlex. 

 

teksti: Varhaista Aikaa - tiimi, kuvat: Pixabay

 *************************************

 

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan 


***************************************

perjantai 2. heinäkuuta 2021

Tutkitusti - Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksessa




Tervetuloa lukemaan ”Tutkitusti” – miniblogi - sarjaa. Sarjassa esitellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaisia töitä ja tutkimuksia. 

 

 

 

 

 

 

Katri Mäki-Kivistö kiinnostui työssään ilmiöpohjaisesta oppimisesta ja päätti selvittää sitä varhaiskasvatustieteen proseminaarityössään ”Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana”. Tutkimuksensa ilmiöpohjaisesta oppimisesta Katri toteutti laadullisen kyselyn avulla. Tutkimuskysymyksinään hänellä oli: miten varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamisen sekä mitkä asiat varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee onnistuneina tai haasteellisina ilmiöpohjaista oppimista toteutettaessa. 

 Mitä on ilmiöpohjainen oppiminen

Ilmiöpohjainen oppiminen pohjautuu lasten aiempiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä lasten aktiivisuuteen, osallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen oppimisprosessiin (Lonka 2018; Bobrowsky 2018; Mäki-Kivistö 2021).

Ilmiöoppimisessa on kyse siitä, että lapset pääsevät osallisiksi toimintaan, jossa heillä on mahdollisuus lapsilähtöiseen, omista mielenkiinnon kohteista lähtevään tiedon etsimiseen, jota he toteuttavat yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, tarkentaa Katri Mäki-Kivistö.

Mäki-Kivistön tutkimuksen tulosten mukaan ilmiöpohjainen oppiminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa laaja-alaisuus, oppimisen alueet ja kokonaisvaltaisuus usein toteutuvat kuin itsestään. Tärkeässä osassa ovat lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus sekä yhdessä toimiminen, kuitenkin jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen tehtävänä on toimia mahdollistajana, tukijana ja ohjaajana.

Vuorovaikutuksen merkitys

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa korostuu myös vuorovaikutuksen merkitys. Katri Mäki-Kivistö (2021) nostaa esiin, että Bobrowsky (2018), Zhang, Parker, Ebenhardt ja Passalacqua (2011) sekä Lonka (2018) ovat todenneet, että perinteinen, opettajajohtoinen ja ainekeskeinen opetus, jossa lapset kuuntelevat opettajan ohjeet ja sen jälkeen istuvat hiljaa paikallaan tekemässä tehtäviä, ei takaa sitä, että lapset oppivat ja muistavat kuulemansa asiat, vaan he ovat kiinnostuneempia ikätovereidensa ajatuksista. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa tärkeää on, että uusia oivalluksia jaetaan ja eteen tulleita ongelmia ratkotaan yhdessä, jolloin syntyy niin yksilöllistä, kuin jaettua ymmärrystä asiasta.

Mitkä asiat kuvaavat arjessa onnistunutta ilmiöpohjaista oppimista?

Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat ilmiöpohjaisen oppimisen onnistuneen silloin, kun aihe ja toimintaa lähtee lapsista, lapset ovat motivoituneita, toimivat yhteistyössä ja huomaavat oppineensa jotain sekä silloin, kun varhaiskasvatuksen ammattilaiset näkevät lasten ilon ja innostuksen.

Mikä haastaa ilmiöpohjaista oppimista varhaiskasvatuksen arjessa?

Haasteelliseksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset nostivat Mäki-Kivistön mukaan erityisesti resurssien puutteet kuten henkilöstö, tilat tai materiaalien saatavuus, kasvatustiimin innostamisen ilmiöpohjaiseen oppimiseen, aikuislähtöinen toiminta sekä lasten erilaiset mielenkiinnon kohteet. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että osa ammattilaisista koki raskaaksi toiminnan suunnittelemattomuuden, jatkuvan joustavuuden sekä nopeasti muuttuvat tilanteet myös lasten valmiudet ilmiöoppimiselle saattoivat olla erilaisia.

Lasten aktivisuus, toimijuus, osallisuus

Tutkimuksen ideologia pohjautui ilmiöpohjaiseen oppimisen, tutkivaan oppimiseen projektioppimiseen sekä Reggio Emilian pedagogiikkaan, ja saamiensa tulosten pohjalta Mäki-Kivistö toteaa, että hänen näkemyksensä näiden pedagogisten suuntausten samankaltaisuudesta vahvistui, sillä päällimmäisiksi asioiksi tutkimuksessa nousi lasten aloitteet, mielenkiinnon kohteet sekä osallisuus. Mäki-Kivistön mukaan lasten aktiivinen toimijuus on tärkeimpiä asioita lapsilähtöisyyden ja laaja-alaisuuden jälkeen ilmiöpohjaista oppimista toteutettaessa.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen rooli

Mäki-Kivistön tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisen rooli ilmiöpohjaista oppimista toteuttaessa on olla mahdollistaja, joka uskaltaa heittäytyä mukaan lasten ideoihin ja ajatuksiin sekä tukija, joka ohjaa ja neuvoo haastavissa tilanteissa. Ilmiöpohjaisen oppimisen kulmakiviä ovat lapsilähtöisyys, aktiivinen toimijuus, yksilöinä yhdessä toimiminen, oppimisen ilo, kokonaisvaltaisuus sekä ammattilaisen rooli. Mitä pienemmän ryhmän kanssa varhaiskasvatuksen ammattilainen pääsee toimimaan, sen paremmin hän voi panostaa yksilöllisyyteen myös ilmiöpohjaisessa oppimisessa.

Toteuttaessaan ilmiöpohjaista oppimista Katri Mäki-Kivistö korostaa, että ammattialisen on uskallettava tarttua hetkeen selä löysättävä vähän ohjaksia, kuitenkaan täysin niistä irti päästämättä, vaan hellästi ohjaten vasun mukaisesti.

 

Lähde: Mäki-Kivistö,Katri. 2021. Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana. Jyväskylän yliopisto, avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen proseminaarityö. 

 

************

Blogin löydät myös Facebookista Varhaista Aikaa-Varhaiskasvatuksen Aikaa

sekä Instagramista @varhaista.aikaa

- Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan -

************

Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

  2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi viel...