perjantai 2. heinäkuuta 2021

Tutkitusti - Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksessa




Tervetuloa lukemaan ”Tutkitusti” – miniblogi - sarjaa. Sarjassa esitellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaisia töitä ja tutkimuksia. 

 

 

 

 

 

 

Katri Mäki-Kivistö kiinnostui työssään ilmiöpohjaisesta oppimisesta ja päätti selvittää sitä varhaiskasvatustieteen proseminaarityössään ”Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana”. Tutkimuksensa ilmiöpohjaisesta oppimisesta Katri toteutti laadullisen kyselyn avulla. Tutkimuskysymyksinään hänellä oli: miten varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamisen sekä mitkä asiat varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee onnistuneina tai haasteellisina ilmiöpohjaista oppimista toteutettaessa. 

 Mitä on ilmiöpohjainen oppiminen

Ilmiöpohjainen oppiminen pohjautuu lasten aiempiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä lasten aktiivisuuteen, osallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen oppimisprosessiin (Lonka 2018; Bobrowsky 2018; Mäki-Kivistö 2021).

Ilmiöoppimisessa on kyse siitä, että lapset pääsevät osallisiksi toimintaan, jossa heillä on mahdollisuus lapsilähtöiseen, omista mielenkiinnon kohteista lähtevään tiedon etsimiseen, jota he toteuttavat yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, tarkentaa Katri Mäki-Kivistö.

Mäki-Kivistön tutkimuksen tulosten mukaan ilmiöpohjainen oppiminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa laaja-alaisuus, oppimisen alueet ja kokonaisvaltaisuus usein toteutuvat kuin itsestään. Tärkeässä osassa ovat lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus sekä yhdessä toimiminen, kuitenkin jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen tehtävänä on toimia mahdollistajana, tukijana ja ohjaajana.

Vuorovaikutuksen merkitys

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa korostuu myös vuorovaikutuksen merkitys. Katri Mäki-Kivistö (2021) nostaa esiin, että Bobrowsky (2018), Zhang, Parker, Ebenhardt ja Passalacqua (2011) sekä Lonka (2018) ovat todenneet, että perinteinen, opettajajohtoinen ja ainekeskeinen opetus, jossa lapset kuuntelevat opettajan ohjeet ja sen jälkeen istuvat hiljaa paikallaan tekemässä tehtäviä, ei takaa sitä, että lapset oppivat ja muistavat kuulemansa asiat, vaan he ovat kiinnostuneempia ikätovereidensa ajatuksista. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa tärkeää on, että uusia oivalluksia jaetaan ja eteen tulleita ongelmia ratkotaan yhdessä, jolloin syntyy niin yksilöllistä, kuin jaettua ymmärrystä asiasta.

Mitkä asiat kuvaavat arjessa onnistunutta ilmiöpohjaista oppimista?

Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat ilmiöpohjaisen oppimisen onnistuneen silloin, kun aihe ja toimintaa lähtee lapsista, lapset ovat motivoituneita, toimivat yhteistyössä ja huomaavat oppineensa jotain sekä silloin, kun varhaiskasvatuksen ammattilaiset näkevät lasten ilon ja innostuksen.

Mikä haastaa ilmiöpohjaista oppimista varhaiskasvatuksen arjessa?

Haasteelliseksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset nostivat Mäki-Kivistön mukaan erityisesti resurssien puutteet kuten henkilöstö, tilat tai materiaalien saatavuus, kasvatustiimin innostamisen ilmiöpohjaiseen oppimiseen, aikuislähtöinen toiminta sekä lasten erilaiset mielenkiinnon kohteet. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että osa ammattilaisista koki raskaaksi toiminnan suunnittelemattomuuden, jatkuvan joustavuuden sekä nopeasti muuttuvat tilanteet myös lasten valmiudet ilmiöoppimiselle saattoivat olla erilaisia.

Lasten aktivisuus, toimijuus, osallisuus

Tutkimuksen ideologia pohjautui ilmiöpohjaiseen oppimisen, tutkivaan oppimiseen projektioppimiseen sekä Reggio Emilian pedagogiikkaan, ja saamiensa tulosten pohjalta Mäki-Kivistö toteaa, että hänen näkemyksensä näiden pedagogisten suuntausten samankaltaisuudesta vahvistui, sillä päällimmäisiksi asioiksi tutkimuksessa nousi lasten aloitteet, mielenkiinnon kohteet sekä osallisuus. Mäki-Kivistön mukaan lasten aktiivinen toimijuus on tärkeimpiä asioita lapsilähtöisyyden ja laaja-alaisuuden jälkeen ilmiöpohjaista oppimista toteutettaessa.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen rooli

Mäki-Kivistön tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisen rooli ilmiöpohjaista oppimista toteuttaessa on olla mahdollistaja, joka uskaltaa heittäytyä mukaan lasten ideoihin ja ajatuksiin sekä tukija, joka ohjaa ja neuvoo haastavissa tilanteissa. Ilmiöpohjaisen oppimisen kulmakiviä ovat lapsilähtöisyys, aktiivinen toimijuus, yksilöinä yhdessä toimiminen, oppimisen ilo, kokonaisvaltaisuus sekä ammattilaisen rooli. Mitä pienemmän ryhmän kanssa varhaiskasvatuksen ammattilainen pääsee toimimaan, sen paremmin hän voi panostaa yksilöllisyyteen myös ilmiöpohjaisessa oppimisessa.

Toteuttaessaan ilmiöpohjaista oppimista Katri Mäki-Kivistö korostaa, että ammattialisen on uskallettava tarttua hetkeen selä löysättävä vähän ohjaksia, kuitenkaan täysin niistä irti päästämättä, vaan hellästi ohjaten vasun mukaisesti.

 

Lähde: Mäki-Kivistö,Katri. 2021. Ilmiöpohjainen oppiminen varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana. Jyväskylän yliopisto, avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen proseminaarityö. 

 

************

Blogin löydät myös Facebookista Varhaista Aikaa-Varhaiskasvatuksen Aikaa

sekä Instagramista @varhaista.aikaa

- Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan -

************

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Kiitos vuodesta 2021

  Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021. Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä va...