Varhaiskasvatuspuheessa elää vahvasti viskari-käsite, millä viitataan viisivuotiaisiin, jotka ovat usein päiväkodin vanhin ikäluokka, mikäli esikoululaiset ovat siirtyneet koulun tiloihin. Varhaiskasvatuksen vanhimmalle ikäluokalle on nostettu ehkä enemmän painoarvoa kuin muille ikäluokille, mikä on ymmärrettävää tavoitteellisuuden näkökulmasta. Samoin kuin yhden vuoden lähestyä aletaan kyselemään, joko lapsi kävelee tai joko teidän lapsi puhuu. Nämä taidot nähdään tärkeinä saavuttaa ja niitä odotetaan ja niihin asetetaan odotuksia. Samoin viisivuotiaat, jotka ovat viimeinen ikäluokka varhaiskasvatuksessa, saavat osakseen odotuksia suhteessa esikouluun siirtymiseen. (Sama voi näkyä myös esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirtymisessä.) Viskareille, viisivuotiaille, ei kuitenkaan ole määritettynä erikseen toimintaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kuten ei muillekaan ikäluokille.
Viskari-toiminta on oikeammin myytti, jota ylläpidetään viisivuotiaiden toiminnasta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen kuuluu olla laadukasta toimintaa läpi varhaiskasvatusiän, nollasta kuuteen vuoteen. Mihin sitten viskari-toiminnalla tai viskari-tehtävillä useimmiten viitataan? Useimmiten ja erittäin pelkistäen kyse on kynä-paperi-tehtävistä eli hienomotoriikan hiomisesta, jotka liittyvät tulevaisuuden tarpeisiin, eli piirtämiseen ja kirjoittamiseen esikoulussa ja koulussa.
Hienomotorisia taitoja kuitenkin harjoitellaan jo vähintään tiedostamattomasti 0-1-vuotiaista lähtien. Pinsettiote, jolla lapsi harjoittelee esimerkiksi sormiruokailua on hienomotorinen taito, joka vie myös kohti lusikalla itse syömistä. Noin 15-18 kuukauden iässä lapsi kynän saadessaan ottaa sen nyrkkiotteeseen ja riimustelemalla paperiin kynästä jälkeä tutkii syytä ja seurausta kynän ja paperiin piirtyvän merkin välillä. Liikuttamalla kynää lapsi seuraa liikettä ja nauttii paperiin saamastaan aikaansaannoksestaan. 0-1-vuotiaiden hienomotorisia taitoja on harjoitettu pitkin vauvan matkaa kohti taaperon elämään muun muassa kurottelemalla ja tarttumalla leluihin molemmin käsin, vaihtamalla lelua kädestä toiseen ja viemällä leluja suuhun. Myös esineiden heiluttelu, pudottelu, heittely ja yhteen lyöminen ovat hienomotorisia taitoja. Hakka-lelulla leikkiminen, esineiden lajittelut muotolaatikoihin ja yleinen esineiden käsittely leikeissä tukevat hienomotoriikan kehittymistä.
Iän karttuessa, 1-2- vuotias lapsi harjoittaa hienomotoriikkaa leikeissään esittelemällä esineitä etusormellaan, availemalla ja sulkemalla laatikoita, tekemällä pieniä palapelejä, kääntämällä kirjan sivuja ja rakentamalla muutaman palikan torneja. Kynäote nyrkissä saattaa kääntyä pystyasennosta peukalo alaspäin asentoon, jolla lapsi piirtää viivoja pystyyn ja vaakaan ja saa aikaan useita viivoja, jotka voivat muodoltaan näyttää kirjaimiltakin. Kynän lisäksi pensselillä maalaaminen, vedellä tai väreillä, harjaannuttaa hienomotoriikkaa. Muovailuvahalla muotoilu makkaraan, matoon ja palloon tukevat hienomotorisia taitoja. Litistämällä muovailtuja palloja vahvistaa sormien motoriikkaa. Hienomotorisissa taidoissa pitää muistaa, että pääsääntöisesti liikutaan isoista liikkeistä pieniin. Isot maalauspaperit antavat taidoille mahdollisuuden harjaantua. Omat maalaukset saattavat myös mennä kaverin paperiin, jos taiteilut ovat kovin vierekkäin. Paperien rutistaminen ja repiminen ovat myös alkeisharjoitteita saksiharjoittelulle.
2-3-vuotias rakentelee leikeissään torneja ja rakentaa palapelejä, remonttileikeissään ruuvaa ja hakkaa leikeissään työkaluilla. Kynäote paranee ja lapsi ottaa kynästä melko keskeltä kiinni, joten lyhyet kynät ja pensselit voivat tukea oikean otteen nopeampaa oppimista. Lasten piirtelyyn ilmestyy ympyröitä. Suurien muotojen värittäminen onnistuu, mutta rajojen sisällä ei välttämättä pysytä. Saksien käytön harjoittelu alkaa saksien otteen harjoittelulla ja 2 ½ vuotiaan kanssa voidaan onnistua saamaan saksilla pientä parin sentin silppua. Hapsuttamalla paperia reunasta saadaan hyvää saksiharjoittelua. Saksiharjoittelussa olennaista on harjoitella oikeaa saksiotetta, jossa peukalo pysyy ylhäällä, ei käänny sivulla, ja leikkaus etenee itsestä suoraan poispäin. Koko kämmenellä puristettavat harjoittelusakset ovat hyvä tapa myös tukea saksiharjoittelua.
3-4-vuotias pitää kynästä kiinni kolmisormiotteella ja
pystyy piirtämään esimerkiksi ristin mallista. Piirroksista voi hahmottaa
ympyröitä, neliöitä, ristejä, pisteitä sekä muotoja, jotka muistuttavat kirjaimia
T, V ja H. Ensimmäiset pääjalkaset, 1-3- osalla, ilmestyvät lasten
piirroksiin. Lapset myös pystyvät kertomaan mitä piirrokset esittävät, mutta
eivät ala piirtämään suunnitelmallisesti. Kuvien värit ja väritykset eivät ole
realistisia ja lapset voivat suosivat yhtä väriä. Saksien käyttö vahvistuu ja lapsi voi leikata ensin pidempää
suoraa viivaa ja sitten lähempänä neljää vuotta kurvikkaita viivoja läheltä leikkausviivaa.
Saksien käyttöä voidaan myös harjoitella leikkaamalla saksilla muovailuvahaa.
Muovailuvahan avulla voidaan myös harjoitella haarukan ja veitsen käyttöä ja
leikata muovailuvahamakkaroita ruokailuvälineillä (hygieniasyistä leikkiin toki omat välineet). Leikeissä muun muassa pihtien, pinsettien, pipettien, pyykkipoikien käyttö, ruuvien käyttö tukevat
hienomotoriikan vahvistumista. Laululeikit, joissa on sormileikkejä mukana
tukevat myös sormien hienomotorista harjoittelu (esimerkiksi laulu Missä on peukalo?).
4-5- vuotiaana kolmisormiote kynästä
vakiintuu ja lapset voivat piirtää mallista muotoja kuten neliön. Ihmishahmoon
tulee lisää osia (4–7 osaa), erityisesti silmät, koska katsekontakti on tärkeä lapselle. Myös muita kuin ihmishahmoja tulee piirustuksiin esimerkiksi aurinko tai
talo. Lapset piirtävät sitä, mitä tietävät, ei mitä näkevät. Yksityiskohtia
piirustuksiin tulee sitä mukaan, kun ne tulevat lapsille tärkeiksi.
Tarkoituksellisuus piirtämisessä lisääntyy ja voivat päättää ennen piirtämistä
mitä aikovat piirtää. Piirtämisen mallit saadaan usein aikuisilta esimerkiksi
yhdistämällä suorakulmion ja puoliympyrän saa aikaan hatun. Saksilla neliöiden
ja kolmioiden leikkaaminen onnistuu ja lapsi alkaa käyttää kahta kättä
leikkaamisessa – toinen avustaa paperia ja toinen leikkaa saksilla. Pienien
helmien pujottelu onnistuu myös nauhaan ja lapsi tekee usean palan palapelejä. Lautapeleissä lapsi pystyy muun muassa siirtämään omaa nappulaa ja heittämään noppaa.
5-6-vuotias piirtää kolmion mallista ja ihmis-piirroksesta löytyy noin 8–11 osaa. Yksityiskohdista voi löytyä hiukset, kädet, sormet, jalat, vartalo. Lapsi myös voi piirtää lisäksi eläimiä, taloja, ajoneuvoja, puita, kasveja, kukkia ja sateenkaaria. Piirustuksissa näkyy mielenkiinnon kohteet ja niihin tulee enemmän yksityiskohtia kuten taloon ovi, ikkunat, katto, savupiippu. Viivojen sisällä värittäminen voi onnistua, mutta värinkäyttö voi olla epärealistista. Lähempänä kuuden vuoden ikää värien käytöstä alkaa tulla realistisia. Ihmiset ja esineet saattavat leijua ilmassa kuvissa. Lapsi asettaa itsensä usein piirustuksen keskelle itsekeskeisyyden vuoksi (näkevät itsensä maailman keskipisteenä). Lapset harjoittelevat kirjoittamaan kirjaimia ja numeroita sekä omaa nimeään, jonka saattavat kirjoittaa pelikirjoituksena. Saksilla leikkaaminen vahvistuu ja tarkentuu.
Pelkän kynä-paperi-työskentelyn sijaan lasten hienomotorisia taitoja ja silmä-käsiyhteistyötä vahvistavat myös:
- perushoitotilanteet ja siirtymät: pukeminen, riisuminen, vetoketjun vetäminen, napittaminen, tarrojen avaaminen ja sulkeminen, käsien ja kasvojen peseytyminen, hiusten harjaaminen, pöydän kattaminen, pölyjen pyyhkiminen, leipominen, vihannesten ja hedelmien peseminen ja pilkkominen, tiskaaminen, purkkien ja rasioiden avaaminen ja sulkeminen, järjestely ja paikoilleen laittaminen, lattian lakaiseminen, siivoaminen, vaatteiden ripustaminen, viikkaaminen, pihatyöt, kuten haravointi ja lapiointi.
- liikunnalliset radat, maila- ja pallopelit, heittopelit
- soittimien käsittely: rummut, rytmikapulat, rytmimunat
- laulu-, rytmi- ja taputusleikit
- pihaleikit: hiekkaleikit, majan rakennus
- nukkeleikit: pukeminen ja riisuminen
- helmien pujottelu
- rakentelu: legot, rakennuspalikat, rakennussarjat, huojuva torni
- pienillä leluilla leikkiminen
- työkaluleikit
- palapelit, lautapelit, noppa- ja nappulapelit, Kimble, pelikorttien jakaminen ja sekoittaminen
- muovailu ja leipominen myös työvälineillä (kaulimet, muotit, veitset)
- pensselillä ja sormilla maalaaminen
- askartelu (paperin taittelu/repiminen/rypistely. saksilla leikkaaminen, liimaaminen, teippaaminen, leimasimilla leimaaminen)
- siirtotarrakirjat
- tunnusteluleikit (tunnustelupussit)
- käsityöt: pistelytehtävät, pujottelutehtävät, langan pujotus neulaan, narujen solmiminen, ompelukuvat, puutyöt
Piirtämistä voidaan tukea:
- järjestelmällisellä piirtämisellä alkeisriimustelusta viivojen kautta muotoihin
- yhteispiirtelyllä
- ohjatulla piirtämisellä (laulupiirtämisellä)
- piirtäminen eri tasoissa (pystysuoraan – jalkakontakti maahan, pöydän alla kädet ylöspäin, kaltevalle piirustustasolle piirtäminen, lattialla tai maahan piirtäminen, pöytäpinnalla piirtäminen)
- erilaisilla välineillä piirtäminen (eri paksuiset kynät ja pensselit, lyijykynä, puuväri, vahaliitu, katuliitu)
- piirretyn viivan päälle piirtämisellä (liitutaululta vedellä piirretyn viivan puhdistamisella päälle maalaamalla)
- värityskuvien värityksellä
- puuha- ja tehtäväkirjoilla (kujat, labyrintit, apuviivat, yhdistä parit, pisteestä pisteeseen)
- aarrekarttojen piirtämisellä
- paperin läpi piirtämisellä (kuvan kopiomisella)
- painokuvan paperin läpi värittämisellä
Lähteitä:
Hyttinen, A., Keskitalo, E. & Peltomäki, L. 2023. Materiaalipaketti
5–6-vuotiaiden lasten hienomotoristen taitojen edistämisestä toimintaterapiassa
Lucas, C.B.
& Smet, N. 2020. Occupational Therapy View of Child Development. Teoksessa
Kuhaneck, Heather & O’Brien, Jane. Case-Smith’s. Occupational Therapy for
Children and Adolescents. 18. painos. St. Louis: Elsevier.
Natanson, J.
1997. Learning through play: a parent´s guide to the first five years. Ward
Lock.
Pieterse, M.
2007. Language and school readiness. Paperback.
Raision kaupunki. Kuntoutuspalvelut / Toimintaterapia. Vinkkejä hienomotoriikan ja silmä-käsi -yhteistyön vahvistamiseksi.
