Hyvinvoinnin aakkoset: A - arvosta itseäsi

Päätimme vuoden 2022 tekstiin hyvinvoinnin aakkosista, jossa aakkosten ensimmäiseksi valittiin A – arvosta itseäsi. Mitä arvostus ja itsearvostus oikeastaan tarkoittavatkaan?

Arvostus on tunne, joka välittyy tekojen kautta ja osana vuorovaikutusta. Arvostuksen mittarina voidaan pitää erilaisia asioita kuten palkkaa, työolosuhteita tai asiantuntijuuden tunnustamista. Arvostuksen kokeminen on edellytys itsetunnon kehittymiselle ja säilymiselle. Sosiaalisina ja emotionaalisina olentoina haluamme kokea kuuluvamme johonkin, olevamme tärkeä osa jotain ja saada tunnustusta niiltä ihmisiltä, joita arvostamme. Toisten ihailu ja ihailun kohteena oleminen on osa inhimillistä olemista.

Tieto siitä, että minua ja tekemisiäni arvostetaan, vahvistaa jokaisen itsetuntoa. Itsetunto rakentuukin suhteessa toisiin ihmisiin: olenko tärkeä, arvostettu, tarpeellinen. Jokaisella meistä on tarve tuntea itsensä tunnustetuksi ja arvostetuksi läheisten ihmisten silmissä, myös työssä. Muilta saatu arvostus vahvistaa meidän itsetuntoamme ja hyvinvointiamme.

Arvostuksen tarve on löydettävissä Maslown tarvehierarkiasta. Mallin perusajatus on, että käyttäytymisemme perustuu tarpeiden tyydyttämiseen. Arvostuksen tarve on Maslown hierarkiassa toiseksi korkein tarve ja se voidaan jakaa alempaan, toisilta ihmisiltä saatuun sosiaaliseen arvostukseen, sekä ylempään, itsearvostukseen. Varmasti jokainen meistä voi kokea elämänsä aikana tilanteita, joissa kokee aliarvostusta muiden seurassa. Nämä hetket ovat hyviä pysähtymisen paikkoja. Silloin katse pitää kääntää ylempään arvostukseen: itsearvostukseen. Joskus odotamme muiden arvostavan meitä, mutta emme itse arvosta itseämme, eli ensin on hyvä nostaa oma arvo itselle näkyviin, jotta se voi vuorovaikutuksessa myös näkyä muille. 

Arvostuksessa on hyvä lähteä itsestä liikkeelle: Ole itsellesi hyvä ja muista tarkistaa oma arvosi, itsetuntosi. Jokaisella on oikeus kokea kunnioitusta ja arvostusta ja jokainen meistä voi aloittaa itsestään. Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Arvostuksen pohja on kuitenkin meissä itsessämme. Jos et itse arvosta itseäsi, miten saat muut arvostamaan sinua?

Arvostuksen tunne sisältää kognitiivisia ja emotionaalisia elementtejä. Aivomme ovat ohjelmoituja vertailemaan itseämme sosiaalisissa tilanteissa, mikä voi tuottaa kokemusta siitä, ettemme ole samanarvoisia toisten kanssa. Aivot tarvitsevatkin ulkoista vahvistusta omasta hyvyydestä osana sosiaalisia ryhmiä. Myönteiset eleet, ystävällisyyden osoitukset ovat aivoille kuin dopamiiniruiskeita, palkintoja, jotka voivat vahvistaa meitä. Tarvitsemme niitä kokeaksemme itsemme hyviksi ja arvostetuiksi sosiaalisessa ympäristössämme. Arvostetuksi tuleminen on tunne ja sosiaalinen perustarve. Siihen liittyy tarve kuulua joukkoon ja kokea olevansa merkityksellinen osa joukkoa. Se on näin myös yhteisöllisyyden perusta.

Ammatillinen itsetunto rakentuu sekä oman työn arvostamiseen että muilta saatuun arvostukseen. Jos koemme itsemme vähätellyiksi tai aliarvostetuiksi hyvinvointimme kärsii. Aliarvostus erityisesti työssä johtaa alhaiseen motivaatioon, stressiin ja yleiseen epämukavuuteen. Arvostuksen kokeminen työssä liittyy muun muassa siihen, miten tarpeelliseksi osaksi yksilö kokee itsensä osana työtä ja työyhteisöä: tarvitaanko minua, osaanko työni. Arvostus on työssäkin kuulluksi ja nähdyksi tulemista osana yhteisöä. 

Työntekijä, joka arvostaa omaa työtään, kykenee myös arvostamaan toisen työtä. Onko sinulla aikaa kuunnella toisia ja kysyä muiden mielipiteitään? Samalla kun kaipaamme muiden arvostusta, voimme myös itse antaa panoksemme arvostavan kulttuurin luomiselle omissa kohtaamisissa. Arjessa arvostusta voi osoittaa pienillä sanoilla ja teoilla:

• Kysy lähimmiltäsi / työkavereiltasi aidosti: ”Mitä sinulle kuuluu?”
• Kohtele muita edessäpäin yhtä hyvin kuin takanapäin. Puhu takana päin vain hyvää.
• Ole vilpitön sanoissasi. Anna positiivista kohdennettua palautetta ja kehuja. Jokainen tarvitsee kannustusta asemasta riippumatta.
• Kohtele muita arvostavasti: Kuuntele, ota mukaan, anna vaikuttaa. 

Arvosta itseäsi: Anna arvostuksen näkyä itsessäsi ja anna hyvän kiertää jakamalla arvostusta myös muille.
 

 

Lähteet:

Friman, T. 2010. Elämä omiin käsiin. Hyvä terveys 26.7.2010.

Sabater, V. 2021. En tunne, että minua arvostetaan tarpeeksi – mitä minun pitäisi tehdä? Mielen ihmeet.

Salonen, A. 2021. Työyhteisötaidot. Arvostatko työkavereitasi? Yksinkertainen testi paljastaa, miten hyvin kohtelet muita. Duunitori 18.3.2021. 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Canva

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

*************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

Työstä on lupa nauttia - Hyvinvoinnin aakkoset

 

Hyvinvointi muodostuu yksilön fyysisestä ja henkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta, yhteisöllisyyden kokemuksesta. Se on tunnetta oman elämän hallinnasta, arvostuksesta ja arvokkuudesta, avun saamisesta ja ongelmiin puuttumisesta. Itsestään huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen sekä toisista välittäminen ja toisen hyvinvoinnin tukeminen auttavat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen hyvinvoinnin toteutumisessa. 

 

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen hyvinvoinnilla on vaikutusta lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Jokainen meistä voi 100-prosenttisesti vaikuttaa vain omaan toimintaansa ja siitä on paras lähteä aina ensin liikkeelle. Martin Seligmanin, positiivisen psykologian ”isän”, PERMA-hyvinvointiteorian viisi hyvinvoinnin elementtiä (P) positiiviset tunteet ja myönteisyys, (E) sitoutuminen ja uppoutuminen, (R)- ihmissuhteet, (M) merkityksellisyys ja (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä päivetyn PERMA+H teorian (H) terveys, antavat paljon elementtejä, joita on hyvä huomioida omassa hyvinvoinnissaan. Listasimme omia hyvinvoinnin aakkosia, joista voi lähteä tarkastelemaan omaa elämäänsä ja hyvinvointia. Jokainen voi myös tehdä oman aakkosluettelonsa oman hyvinvoinnin tukemiseensa.

A - ARVOSTA ITSESÄSI. Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Arvostuksen pohja on kuitenkin meissä itsessämme. Jos et itse arvosta itseäsi, miten saat muut arvostamaan sinua?

B-C-D- VITAMIINIT. Vitamiinit ovat ruoassa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta elimistö voi hyvin ja pysyy terveenä. Joskus ravintovalintamme kaventavat vitamiinien saantia, joten on hyvä muistaa niiden merkitys hyvinvoinnillemme.

E – ENERGIA. Tarvitsemme energiaa toimiaksemme. Energia voi olla fyysistä kuten ruokaa ja liikettä. Se voi olla myös sosiaalista, hyvistä ihmissuhteista saatua energiaa tai kognitiivista älyllistä oivallusta, joka ruokkii meitä eteenpäin.

F – FYYSINEN HYVINVOINTI ja FLOW-TILA. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa liikunta, ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen. Liikunta ehkäisee myös psyykkistä pahoinvointia. Myös flow-tilan löytäminen arjessa tukee hyvinvointia. Toimintaan uppoutuminen ja siitä nauttiminen, jopa niin että ajan taju katoaa, on kokemisen arvoista.

G – GO FOR IT. – Aseta itsellesi viisaita (smart), saavutettavia tavoitteita. SMART-tavoitteita asetettaessa olennaista on, että tavoite on tarkka, mitattavissa ja saavutettavissa oleva, realistinen ja tiettyyn aikaan sidottu. Ole realistinen tavoitteissa. Tee myös saavutukset näkyviksi itsellesi.

H – HENKINEN HYVINVOINTI, HELLI ITSEÄSI. Muista olla hyvä itsellesi. Unohda sisäinen kampittaja, joka kuiskii korvaan asioita, joita et osaa tai joissa et ole hyvä. Muista omat vahvuudet. Anna aikaa itsellesi. Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Löydä itsesi sisältäsi.

I – ILO. – Tee asioita, joiden tekeminen tuottaa sinulle iloa ja inspiraatiota. Omaa hyvinvointiaan voi tukea vahvistamalla positiivisia tunteita muun muassa tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella: mitkä asiat tuottavat minulle iloa, missä asioissa olen onnistunut, mihin asioihin olen tyytyväinen, mitkä asiat ovat elämässäni hyvin. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Varaamalla päivästä aikaa itselle ja mieluisille asioille, tukee sinun hyvinvointiasi.

J – JOKU. Onko elämässäsi se joku? Onko joku se, jolle asiat kaatuvat vai se joka aina auttaa? Oletko sinä se joku omasta halustasi vai muiden ohjaamana? Joku tekee, joku hoitaa. Epämääräisyys ahdistaa ja luo kaaosta. Poistamalla jokun ja nimeämälle sen tarkemmin, elämään saa selkeyttä. Kyseenlaista joku ja hae selkeys siihen, kuka on joku ja mikä hänen roolinsa suhteessa sinuun on.

K – KUUNTELE KEHOASI. Kehon kuuntelu tarkoittaa mielen ja tunteiden kuuntelua. Sisäisen minän kuuntelua. Se on tasapainon löytämistä kehon ja mielen viestien kuuntelemiseen. Kaikki mikä on tutun ja turvallisen ulkopuolella, voi tuntua epämukavalta, jopa pelottavalta, ja kehon tai mielen viestien vastaiselta. Ylisuoritusta voi pitää normaalina. Heikkokuntoinen voi olla epämukavuusalueella rasittaessaan kehoaan fyysisesti. Uupunut ei tunnista tunteitaan. Pysähdy: Mitä kehosi viestii juuri nyt sinulle?

L – LUONTO, LIIKUNTA, LEIKKI, LEPO, LÄHEISYYS, LUOVUUS. – Kerää L-asioita arkeesi. Suomalaisissa L-sanoissa on paljon viisautta hyvinvointiin. Luontoelämykset ja luonnossa liikkuminen rahoittavat. Liikunta aktivoi tai rahoittaa. Leikki, lepo, läheisyys ja luovuus huoltavat mieltämme ja sosiaalisia tarpeitamme.

M – MUISTI. – pidä huolta aivoistasi ja muistisi kapasiteetista. Anna aivoille lepoa ja virikkeitä tasapainoisessa suhteessa. Älä ylikuormita muistiasi ja aivojasi. Aivoterveyteen liittyy ihmisen oma kokemus hyvinvoinnistaan. Kun aivot voivat hyvin, ne suoriutuvat vaativistakin tehtävistään, jolloin ihminen selviytyy oman elämänsä haasteista.

N – NAUTI. Muista nauttia elämästä. Meillä on vain yksi elämä.

O – OLE AKTIIVINEN OMAN ELÄMÄSI TOIMIJA. MUISTA OPTIMISMI. Merkityksellisyys nousee omasta osallisuudesta ja toimijuudesta. Pohdi missä asioissa koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta? Optimismi auttaa elämässä, sillä se on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin myös stressaavia tilanteita. Osaan, pystyn ja teen!

P – PIDÄ TAUKOJA. Mikrotauot, pienet hengähdystauot päivän aikana, palvelevat päivän toiminnoista palautumista. Mikrotauko voi olla nauttimista hiljaisuudesta, silmien sulkemista hetkeksi, tilan aistimista eri aisteilla, kaukaisuuteen ja tyhjyyteen tuijottamista, arjen ajatusten katkaisemista hetkeksi.

Q – QUOTES – Etsi itsellesi sopiva hyvinvoinnin sitaatti tai keksi sellainen itsellesi. Anna luovuuden kukkia.

R – RAKENNA R-RYTMIÄ PÄIVÄÄSI. Mikä aika on rakkaille, mikä erilaisille ryhmille, mikä ruualle, mikä rentoutumiselle? Tarvitsemme riittävän väliä rutiineja arkeemme. Rutiineja, jotka huoltavat hyvinvointiamme säännöllisesti ja päivittäin. Rutiinien ei tarvitse olla liian ohjelmoituja, vaan joustoa on hyvä olla: jos on energiaa teet enemmän, jos energiaa on vähemmän, anna kehon ja mielen levätä. Rutiinit luovat turvaa, mutta liian orjallisina ne toimivat sinua vastaan.

S – SOSIAALINEN HYVINVOINTI. Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia. Tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Tarkastele, keitä kuuluu sinun sosiaaliseen verkkoosi. Voit myös tehdä itsellesi sosiogrammin: keitä sinä arvostat, ketkä arvostavat sinua, kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi, kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa. Sosiaalista hyvinvointia tukee myös hyvä ja ystävällinen vuorovaikutus työssä sekä sosiaalisista suhteista huolehtiminen työn ulkopuolella.

T – TASAPAINO TERVEELLISILLE ELÄMÄNTAVOILLE. Terveys on voimavara, jonka avulla on mahdollista saavuttaa muita hyvinvoinnin osa-alueita. Kokonaisvaltainen tasapaino edellyttää itsetuntemusta ja rehellisyyttä itseä kohtaan. Mitkä asiat ovat tasapainossa? Mitkä eivät? Mitä asioita välttelen elämässäni? Mihin takerrun ja miksi? Uskallanko kohdata tunteeni ja kehoni? Voinko aidosti hyvin? Tuottavatko elämäntapani hyvinvointia?

U – ULKOILU JA USKO ITSEEN. Ulkoilu, liikunta ja raitis ilma tukeva fyysistä hyvinvointia. Hyvä itsetunto tukee psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Omia vaatimustasojaan on hyvä myös tarkastella. Kampitanko itse itseäni omilla tavoitteillani ja itseäni alaspäin vetävillä ajatuksilla vaiko hyvällä ja kannustavalla itsepuheella.

V – VAHVUUKSISTA VALOA ELÄMÄÄN, VOIMAANTUMINEN. Mieti, mitkä ovat sinun vahvuutesi ja missä ne näkyvät. Tee vahvuutesi näkyviksi itsellesi ja muille. Anna auringon valaista ajatuksesi ja nostaa vahvuudet esiin.

W – WATER – Muista juoda vettä. Thl muistuttaa, että aikuisen tulisi saada nestettä 2-3-litraa, josta puolet juodaan. Nesteen tarve on yksilöllinen, mutta arjessa veden juominen saattaa unohtua. Ihmisen kehosta noin kaksi kolmasosaa on vettä. Veden juonti myös tauottaa tekemistä ja virkistää kehoa.

X – X-RASTITUS- Rastita ne asiat pois, jotka eivät sinulle kuulu. Mieti, mikä on tärkeintä juuri nyt. Laita rastit niiden asioiden päälle, jotka vievät sinun energiaasi väärään suuntaan ja vähentävät energisyyttä.

Y – YSTÄVÄT. Omaa hyvinvointiaan voi tukea viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Vietä aikaa sinulle tärkeiden ihmisten kanssa.

Z – ZZZ- MUISTA RIITTÄVÄ UNI – VARAA SILLE AIKAA. Uni ja syvä lepo lataavat kehon ja mielen voimavarat. Ihminen tarvitsee palautuakseen noin 7-9 tuntia laadullista unta. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

Å – ÅKA NÅGONSTANS. Tee pieni retki päivittäin. Se voi olla metsäretki tai retki kirjan seikkailuihin upoten.

Ä – ÄLYLLINEN HYVINVOINTI. Opi jotain uutta päivittäin. Uuden oppiminen virkistää ja vahvistaa meitä.

Ö – ÖRISE. Ota aikaa itsellesi ja örise vaikka ääneen ne asiat pois mielestäsi, jotka siellä luovat pahaa oloa. 

 

 

LÄHTEITÄ:

Aivoliitto. 2022. Aivoterveys rakentuu yhdessä. 29.11.2022. 

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: ATheory of Wellbeing. 06-12-2021. 

Mieli ry. Palauttava uni.

Työturvallisuuskeskus. Työhyvinvoinnin portaat.

Törrönen, S., Hannukkala, M., Ruuskanen, U. & Korhonen, E. 2011: Hyvinvoiva oppilaitos – mielen hyvinvoinnin opetus- ja koulutusaineisto toisen asteen oppilaitoksille. Helsinki, Suomen Mielenterveysseura.

THL. Muista veden juonti, vältä nestehukka.

Syvärinen, K. 2020. ”Kuuntele kehoasi!”, sanotaan – Muttaentä jos keho haluaa vain herkutella? Hidasta elämää. 12.5. 2020.

Varhaista Aikaa - blogi

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Varhaista Aikaa 

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

*************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

Salaisen metsän vahvuusseikkailu - joulukalenterisatu 2022

 

Marraskuu on perinteisesti ollut isänpäivän jälkeen valmistautumista jouluun. Se on omanlainen traditio, mitä on hyvä varhaiskasvatuksessa myös kriittisesti pohtia, vaikka perinteillä on myös paikkansa varhaiskasvatuksessa ja osana sivistystä. Blogin marraskuisista jutuista löytyy 2018 vuodesta lähtien erilaisia joulukalenterivinkkejä, ne kannattaa myös kurkata, jos tämän vuoden juttu ei ole omiin tarpeisiin ei nyt ole paras vaihtoehto. 

Blogin on tämän vuoden joulukalenteri jatkaa viime vuoden Tonttulan tarinasta: ”Tipsu ja 24 hattua  – jouluinen tarina luonteenvahvuuksista” luonteenvahvuusaihetta tällä kertaa metsän eläinten pariin.

Vuoden 2022 joulukalenteri on ”Salaisen metsän vahvuusseikkailu – joulukuinen satuseikkailu”. Tarinassa on 26 luonteenvahvuustarinaa, joissa seikkailee salaisen metsän eläimet joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti.  Joulu tarinassa kulkee ensisijaisesti vain päivien etenemisessä, toki talvista luontoa tarinasta löytyy, mutta perinteinen joulutarina se ei ole. 

 

 

Tarinoissa on mukana Karhu ja 26 muuta salaisen metsän eläintä, joiden luonteenvahvuuksiin pääset tarinoiden kautta kiinni. Jokaisessa tarinassa joku eläimistä on kirjoittanut toiselle eläimelle tämän oman vahvuusrunon ja tarina keskittyykin vahvuuksien lisäksi vahvasti kielten rikkaaseen maailmaan. Tarinan voit lukea kokonaisuutena tai keskittyä vain vahvuusrunoihin. Tarinan lopussa on liitteenä eläinten vahvuusmerkit, joita voi hyödyntää lasten kanssa vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä apuna.

Joulukalenteri löytyy blogin Facebookin materiaalipankista, josta se on saatavilla käyttöön tekijänoikeuden huomioiden. Materiaalipankissa on myös Tipsun tarina viime vuodelta, johon on sisällytetty enemmän oheismateriaalia vahvuuksiin liittyen, joten sekin kannattaa kurkata, jos ei vielä tuttu ollut.

 

Tähän joulukalenteriin toivotamme: Lukemisen riemua, tarina taikaa ja vahvuuksien aikaa. 

 

 Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi, Kuvat: Canva -ilmaisversio

 

Seuraamalla blogin Instagramia ja Facebook-sivustoa, saatat löytää vielä lisää vinkkejä.

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************