maanantai 11. lokakuuta 2021

OOODI – I niin kuin ideointi, innovointi, innostaminen

 


Suunnittelun ideointi, innovointi ja oppimiseen innostaminen kokoaa yhteen sen mistä lähteä toiminnan sisällöistä liikkeelle. Sisällöllisesti paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lapsiryhmän toiminnan sisällön suunnittelun lähtökohdat. Lasten motivaatio oppia on myös olennaista.

Varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Niiden tarkoitus on ohjata ammattilaisia, yhdessä lasten kanssa, monipuoliseen ja eheytettyyn pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista, joka muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Oppimisen alueiden sisältöjä valittaessa tule huomioida lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet eli oppija profiilit. Tässä auttavat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat, joihin nämä on kirjattu sekä tavoitteet ammattilaisten pedagogiselle toiminnalle.

Ideoinnin ja innovoinnin ajatuksena on haastaa oppijat oppimiseen. Tämä vaatii tietoa oppijoista. Haastamisen toteuttaminen tarkoittaa myös oppimisen viemistä Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeelle (Zone of Proximal Development, ZPD). Lähikehityksen vyöhyke on toiminnan alue, jossa oppija pystyy toimimaan tuettuna ja hänen potentiaalinen oppimisensa on tällä alueella. Lähikehityksen vyöhykkeen ajatus on, että oppijoille annetaan apua, joilla heitä tuetaan etenemään omassa oppimisessa seuraavalle tasolle. Ajatuksena, että se mitä oppijaa osaa tänään tuetusti, hän osaa myöhemmin itsenäisesti. Tukea on tarkoitus antaa oppimisen sisältöjen lisäksi oppimaan oppimisen taitoihin, siihen miten oppija pystyy oppimaan itsenäisestikin asioita. Tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien oppiminen ja laajentaa oppijoiden kapasiteettia. Vygotskyn mukaisesti opetuksen pitäisi suuntautua lähikehityksen vyöhykkeelle ja opetuksen olisi pyrittävä laajentamaan sitä. Opetuksessa ammattilaisten tarkoituksena on luoda rakennustelineitä (scaffolding), joiden avulla haastetaan oppijoita kiipeämään hieman heidän nykyistä taitotasoaan korkeammalle tasolle tarjoamalla heille sopivasti haastavia tehtäviä ja toimintaa. Kun haasteet ovat sopivassa suhteessa oppijoiden kykyihin, he oppivat paremmin kuin jos tehtävät olisivat taitotason alapuolella tai liian paljon taitotaso yläpuolella

Ideointi, innovointi ja oppimiseen innostaminen tarvitsee toteutuakseen tuekseen vasujen sisällöt ja sieltä toiminnan valitsemisen: mitä tehdään. Miten valittuja asioita tehdään, vaatii puolestaan lähikehityksen vyöhykkeen pohtimista. Miten opetus toteutetaan: onko se aikuiselta lapselle suuntautuvaa vai kenties vertaisoppimista, missä toinen lapsi opettaa toista lasta. Toteutetaanko opetus sanallistamisella? Pyritäänkö jotain asiaa selkeyttämään ja lisäämään ymmärrystä aiheesta? Kokeillaanko yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua? Millaisia oppimisstrategioita tarvitaan? Toimitaanko yhdessä vai tarvitaanko itsenäistä työskentely? Miten lasten vahvuudet huomioidaan toiminnassa? Miten lasten ideat ja aloitteellisuus pääsevät esille? Miten lasten mielenkiinnon kohteet on huomioitu. Miten lasten aktiivisuutta ja toimijuutta tuetaan toiminnassa?

Suunnitteluun kuuluu aina mitä ja miten kysymysten lisäksi miksi-kysymys. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, joille varhaiskasvatussuunnitelman perusteet antaa pedagogisen vastuun, on osattava perustella valittua ja toteutettua toimintaan: miksi tehdään ja toimintaan valitulla tavalla. Miksi kysymyksen vastaukset pitää löytää ohjaavista asiakirjoista, vasuista. Yksi peruskysymys, johon omia valintoja on hyvä aina peilata on, miten suunniteltu toiminta palvelee lapsen etua?

Kootusti suunnittelusta: Miten teillä tuetaan jokaista lasta omalle lähikehityksen vyöhykkeelle vasun sisällöt huomioiden, siten, että lapsen etu toteutuu? Onko toiminnan suunnittelu linjassa OOODI:n kanssa? Onko suunnittelun pohjalla riittävästi tietoa oppijoista? Miten osallisuus mahdollistuu? Miten oppimisympäristöjä suunnitellaan? Miten toimintaa dokumentoidaan ja reflektoidaan? Miten toiminnan sisällöt suunnitellaan lapsen oppimisen näkökulmasta? 

 

LÄHTEET:

Alanen, R. 2000. Vygotsky, van Lier ja kielenoppiminen: sosiokulttuurinen viitekehys kielellisen tietoisuuden ja vieraan kielen oppimisen tutkimuksessa. Teoksessa Kalaja, P . & L. Nieminen (toim.) 2000. Kielikoulussa kieli koulussa. A F i n L A n vuosikirja 2000. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisu ja no. 58. Jyväskylä. s. 95–120. 

Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila-Haapakoski, S. & Nivala, V. 1998. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus 90 Oy. Jyväskylä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

 

Teksti: Outi Moilanen, kuvat: Varhaista Aikaa

 


Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös blogin aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa. 

Toivomme, että OOODI-sarja on avannut varhaiskasvatuksen suunnittelua riittävän monipuolisesti ja toivottavasti sen antaa ymmärrystä myös varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu, arviointi ja kehittämisajan tarpeellisuudesta. 

 

*************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

OOODI – D niin kuin dokumentointi

 


Pedagoginen dokumentointi on havainnointiin perustuva työmenetelmä, mutta myös ajattelutapa. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoituksena on tehdä varhaiskasvatusta näkyväksi ja tuoda tietoisuuteen niin lasten kuin ammattilaistenkin toimintaa ja toimintakulttuurin vuorovaikutusta. Pedagogisen dokumentoinnin kautta suunnittelun perusta, lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, tulee näkyväksi. Sen tarkoitus on auttaa toteuttamaan varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti.

Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. On hyvä myös muistaa vasun velvoite, että lasten leikkiä tulee havainnoida ja dokumentoida, joten ammattilainen ei voi ulkoistaa itseään lasten leikeistä. Kun leikkiä havainnoidaan, voidaan saada näkyviin lapselle merkitykselliset asiat ja lapset voivat tulla paremmin nähdyiksi ja kuulluiksi kuin muissa toiminnoissa. Leikin havainnointi myös lisää ammattilaisten ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan.

Erityisen tärkeää dokumentoinnissa on keskittyä olennaisiin dokumentteihin ja dokumentointiin. Tämä vaatii ajoittain pysähtymistä ja dokumentoinnin tarkastelua kuten, millaista dokumentointia ryhmässä käytetään ja miksi. Miten dokumentointi tukee lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen tukemista varhaiskasvatuksessa? Taltioidaanko arjesta tuotoksia vai pedagogiikkaa?

 

Arvioitavaksi:

  • Mitä arjessa dokumentoidaan ja miten?
  • Miksi olemme valinneet nämä dokumentointi tavat? Tukevatko ne meidän työtämme ja miten?
  • Mikä on toiminnan kannalta olennaista dokumentointia?
  • Millaisia meidän lasten vasut ovat?
  • Millaisia dokumentteja meillä on vasujen kirjaamisen tueksi?
  • Mitä lasten vasuihin on kirjattu? Miten kirjaukset toteutuvat arjessa?
  • Miten dokumentointi tukee vasujen toteutumisen arviointia?
  • Miten dokumentointi linkittyy vasuihin, sisältöihin, tavoitteisiin?
  • Kuinka suunnitelmallista ja toistuvaa dokumentointi on?
  • Miten dokumenteissa näkyy lasten oppiminen prosessissa?
  • Kuka toteuttaa dokumentointia ja miksi?

 

On hyvä muistaa, että pedagoginen dokumentointi on prosessi, joka koostuu havainnoinnista, dokumentoinnista, tulkinnasta (reflektoinnista) sekä toiminnan muokkaamisesta. Dokumentointi liittyy kiinteästi myös ammattilaisten reflektointiin. Dokumentointia tarvitaan, jotta meillä olisi aineistoa, jonka avulla voidaan omaa muistia luotettavammin reflektoida toimintaa. On silti hyvä muistaa, että dokumentointi on aina tulkintaa kuten myös reflektointi. Dokumenttien ja reflektoinnin avulla voidaan muodostaa ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta, sillä reflektointi on toimintaa, jolla pyritään jäsentämään ja oppimaan tapahtuneesta, mahdollisesti löytämään uusia näkökulmia asiaan.

Reflektointi mahdollistaa suunnittelun, yhteistoiminnan ja pitkän aikavälin tavoitteet. Usein reflektio on miksi-kysymysten äärellä toimimista: miksi joku tai jonkin asia toimii siten kuin toimii. Kognitiivinen käyttäytymistiede nostaa esille ajattelun kolmion: ajatus, tunne, toiminta. Me emme tee jotain, ellei mielemme niin ohjaa, eli toiminnassa ensin tulee ajatus, sitten tunne ja kolmanneksi toiminta. Tästä syystä reflektiota tarvitaan. Meidän pitää olla tietoisia siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme ja pystyttävä ammattilaisina perustelemaan toimintamme teoria-käytäntö - akselilla. Ammattilaisina meidän pitää pystyä seisomaan tekojemme takana ja siihen tarvitaan pedagogista reflektointia arjen toiminnoissa ja toiminnoista. Syy-seuraussuhteinen ymmärtäminen toiminnan ja siinä nähtyjen tulosten välillä mahdollistaa toiminnan suunnan kohdentamisen haluttuun suuntaa. Oman ajattelun, tunteiden ja toiminnan tarkastelu lisää itsetuntemusta sekä ymmärrystä omista vahvuuksista ja kehittämisen alueista.


Reflektoitavaksi tiimissä (ja minä muodossa myös henkilökohtaisesti):

  • Missä me olemme tiiminä onnistuneet?
  • Missä olisimme voineet onnistua vielä paremmin?
  • Mikä meitä juuri nyt mietityttää arjessa?
  • Millaisia tunteita lapsiryhmä meissä herättää ja miksi?
  • Miksi toimimme lapsiryhmän kanssa siten kuin toimimme?
  • Mitä positiivisia asioita ryhmässämme on juuri nyt havaittavissa?
  • Mitkä ovat niitä onnistumisia ja hyviä asioita, joita meidän pitäisi jatkaa ja vahvistaa entisestään?

 

LÄHTEET:

Ahteenmäki-Pelkonen, L., Lehto, L. & Mezirow, J. 1995. Uudistava oppiminen – kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerus.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

 

teksti: Outi Moilanen, kuvat:Varhaista Aikaa

 


Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös blogin aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa. 

 

*************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

  

lauantai 2. lokakuuta 2021

OOODI - O niin kuin osallisuus

Reading, Bed, Flashlight, Book, Read, Learn, Page

Osallisuus käsitteenä ja toimintana voi ymmärtää monin tavoin. Käsitteenä osallisuus on nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä asioihin vaikuttamista. Osallisuus perustuu neuvotteluihin, vapaaehtoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen. Se voi näyttäytyä arjessa kapea-alaisesti, yksittäisinä käytänteinä kuten lastenkokouksina, mielipidekyselyinä, yksittäisinä valinnan mahdollisuuksina. Osallisuus ei kuitenkaan ole vain toiveiden toteuttamista tai lasten yksin jättämistä toimimaan mielenkiintojen kohteidensa kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, vasu, (2018) nostaa osallisuuden osaksi toimintakulttuuria: miten lapsia kuullaan, miten heidät kohdataan, miten he saavat osallistua suunnitteluun, toimintaan, arviointiin ja kehittämiseen. Vasun (2018, 22) mukaan vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeinen asia.

Osallisuus edellyttää lapselta valintojen tekoa ja päätöksiin osallistumista, tietynlaista vastuun ottamista, joten osallisuus on myös vastuuseen kasvamista. Oman mielipiteen kertomista pitää harjoitella, omien valintojen tekemistä, oma-aloitteisuutta pitää harjoitella yhdessä aikuisen kanssa ja tukemana. Aito osallisuus tarkoittaa aitoa vaikuttamisen mahdollisuutta yhteiseen toimintaan, kuulluksi tulemista ja osallistumista päätöksentekoon. Päätöksen teko tuo mukanaan myös valintojen seuraukset, joita arjessa havainnoidaan, tutkitaan ja mietitään yhdessä.

Osallisuus vaatii pedagogista riskin ottamista ja rohkeutta tarttua tilanteisiin, joiden lopputulos on avoin, kuitenkin punaista vasun tavoitteiden lankaa mukana kuljettaen. Osallisuus ei ole vapaata kasvatusta tai rajattomuutta. Se on tasapainoilua aikuisjohtoisuuden ja lapsijohtoisuuden välillä. Lapsijohtoisuudella tarkoitetaan sallivaa, lapsen tarpeita toteuttavaa ja lapsen hallitsemaan tilaa. Äärimmillään se on lapsen tien silottelua, josta ns. curling- vanhemmuus kertoo. Osallisuudella ei pyritä lapsijohtoisuuteen, sillä että aikuisjohtoisuutta lievennetään, vaan sillä haetaan lapsilähtöisyyden ja lapsikeskeisyyden ajatusta, jossa jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja aktiivista toimijuutta kunnioitetaan. Sillä pyritään tukemaan lapsen kasvun prosessia, jossa kiinnostuksen kohteet ja tarpeet suuntaavat toimintaa. Varhaiskasvatuksessa osallisuus on arvo ja toimintaperiaate, joka ohjaa toimintaa ja luo yksiköiden toimintakulttuuria. Lapsen mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, toimia omien mielenkiinnonkohteiden mukaan lisää toiminnan merkityksellisyyttä lapsen näkökulmasta katsottuna.

School, Learning, Graphic, Design, Girl, Child

Aito osallisuus tuottaa lapselle merkityksellisyyden tunteen: olen tärkeä, minulla on merkitystä tässä yhteisössä, minua arvostetaan. Osallisuus kumpuaa perustarpeista: lapsi haluaa olla kiinnostava, tulla ymmärretyksi, tulla kohdelluksi reilusti, kokemus hallinnan tunteesta, tunne edistymisestä ja siitä nouseva oppimisen riemu, toiminnan mielekkyys ja siitä nouseva motivaatio. Osallisuus ei tarkoitakaan suoraan osallistumista: Lapsella on oikeus osallistua mutta myös oikeus kieltäytyä osallistumisesta. Joku lapsi voi tarvita aikaa toiminnan tarkkailuun aktiivisen osallistumisen sijaan. Joku lapsista voi olla aina äänessä ja joku toinen voi tarvita paljonkin aikuisen tukea ja apua tullakseen kuulluksi.

Ammattilaisen rooli on pitää vasujen tavoitteet kirkkaana mielessään, kuunnella lasten ajatuksia ja auttaa heitä kehittämään ideoitaan sekä mahdollistaa niitä tavoitteiden mukaisesti. Ammattilainen on se, joka lopulta päättää ja kantaa pedagogisen vastuun. Lapset kuitenkin tarvitsevat ammattilaiselta mahdollisuuksia valita omaa osallistumistaan, saada tietoa tilanteesta, vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, ilmaista näkemyksensä ja ajatuksensa, saada tukea ja apua osallistumiseen sekä mahdollisuuksia itsenäisiin päätöksiin oman ikätasonsa mukaan. 

Teaching, Child, World, Geography, Children Learning

Vinkkejä osallisuuden huomioiminen suunnittelussa:

  • Osallisuus mind map -kartan piirtäminen – missä tilanteissa osallisuus meillä näkyy?
  • Lasten osallisuuskartta – kuka lapsista pääsee ääneen, kuka jää hiljaiseksi - Millaisia tapoja ja malleja meillä on kuulla jokaista lasta aidosti?
  • Vaikuttamisen paikat – missä tilanteissa arjessa lapsilla on mahdollisuus kokea osallisuutta? (saapuminen ja lähteminen, pukeminen ja riisuminen, ulkoilu, ruokailu, lepääminen, ryhmätoiminta, leikki, siirtymätilanteet)
  • Arjen osallisuus: miten lasten mielipiteitä ja toiveita selvitetään, missä tilanteissa ja kuinka usein?
  • Leikin huomioiminen: Mitä lapset leikkivät? Millä tavoin leikit jaetaan? Missä lapset leikkivät? Mikä on aikuisen rooli leikeissä?
  • Vuorovaikutuksen tavat: Miten kohtaamme lapset arjessa? Kuinka sensitiivistä on ammattilaisten vuorovaikutus lasten kanssa? Miten jokaisen lapsen vuorovaikutusta tuetaan arjessa? Onko kaikille keinoja ilmaista itseään, vaikka sanoja ei olisi tai niitä olisi vähän?
  • Lasten osallistuminen toimintaan: Miten lapset osallistuvat aikuisten valmiiksi suunnittelemiin toimintoihin? Miten valmiiksi suunniteltu toiminta tukee lapsen aktiivisuutta ja uteliaisuutta?
  • Säännöt ja toimintatavat: Millaisia sääntöjä ja toimintatapoja meillä on miksi? Miten lapsen osallisuus toteutuu niissä?
  • Ammatillinen ote: Kuinka hyvin vasun sisältö on aikuisilla hallussa? Kuinka selkää on ryhmän toimintastrategia, suuntaviivat toiminnalle? Ovatko aikuiset aidosti mukana lasten toiminnoissa eri tilanteissa päivän aikana? Missä tilanteissa aikuinen on lasten toiminnassa mukana, joko aktiivisesti osallistuen tai havainnoiden? Missä tilanteissa lapset ovat keskenään? Mihin lasten tilanteisiin aikuinen ei ole tervetullut?

 

Lähteet:

Leskisenoja, Eliisa. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Toteuta käytännössä. PS-kustannus: Jyväskylä.

Pulkkinen, Lea. 2017. Yhteinen lapsikäsitys johtamisen perustana. Jatkuuko lasten hyvinvoinnin menestystarina? –konferenssi. Helsinki 28.3.2017.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

 

teksti: Outi Moilanen, kuvat:Pixabay



Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös blogin aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa.  

 

**************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

OOODI – I niin kuin ideointi, innovointi, innostaminen

  Suunnittelun ideointi, innovointi ja oppimiseen innostaminen kokoaa yhteen sen mistä lähteä toiminnan sisällöistä liikkeelle. Sisällöl...