Toiminnallinen oppiminen ja toiminnalliset työtavat varhaiskasvatuksessa

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022, 24) mukaan varhaiskasvatuksessa työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Lapsille luontevia oppimisen tapoja ovat toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022, 11-12) pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Varhaiskasvatuksessa oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa.

Toiminnalliset menetelmät ovat osa konstruktivistista oppimiskäsitystä, johon varhaiskasvatustoiminta pohjautuu. Se korostaa lasten aktiivista ja osallistavaa oppimista. Toiminnallinen oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, jonka taustalta löytyy muun muassa John Dewey ja learning by doing – ajatus. Toiminnallisen oppimisen taustalta voidaan löytää myös muiden teoreettikkojen kuten Kurt Lewin, Jacob Levy Moreno, David Kolb, Jack Mezirow, Maria Montessori, Jean Piaget, Johann Heinrich Pestalozzin ajatuksia.

Toiminnallinen oppiminen on yksi keino opetella uusia asioita itse tehden, mutta aikuisen tukemana. Kalliala (2012, 203-204) on todennut, että asiat, joita lapsi haluaa tehdä itse, ja mitä lapsi kokonaisuutta katsoen tarvitsee kokonaisvaltaiseen kasvuunsa ja kehitykseensa, voivat erota toisistaan. Lapset siis tarvitsevat ammattilaisia tukemaan heidän monipuolista kasvuaan sekä varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisen toiminnan toteuttamiseen.

Toiminnallinen oppiminen on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyy sekä uuden tiedon oppiminen että yksilönä kehittyminen. Oppijoita aktivoidaan omaan oppimiseensa. Siihen liittyy vahvasti kokemuksellisuus sekä uuden tiedon konsturointi suhteessa vanhaan tietoon ja tiedon merkityksellisyys suhteessa aiempiin tietoihin.

Toiminnalliset työtavat tai toiminnallinen oppiminen saatetaan liittää arkiajattelussa vain fyysiseen toimintaan ja liikkeeseen. Toiminnallisuus on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, jossa oppija on monipuolisesti aktiivinen toimija ja rakentaa omaa oppimistaan ja osaamistaan yksin ja yhdessä muiden kanssa

Fyysisyyttä toiminnalliseen oppimiseen tuovat:

pelit, leikit, liikkuminen, kehollinen ilmaisu, taide, musiikkiliikunta, askartelu, käsin tekeminen ja kokeileminen, draama, kirjoittaminen, piirtäminen, näkeminen, kuuleminen, koskeminen, haistaminen, maistaminen

Kognitiivista puolta toiminnalliseen oppimiseen asettavat:

ajattelu, aistien monikanavainen käyttö, ongelmanratkaisu, oivallukset, kokeilut, toiminnan suunnittelu, pohdinta, keskustelu, ympäristön ja toiminnan havainnointi, seuraaminen, tarkkailu, toiminnan reflektointi yhdessä ja yksin sekä mielikuvituksen käyttö

Sosiaalista- ja emotionaalista puolta toiminnalliseen oppimiseen tuovat:

tunteet, tuntemukset, vuorovaikutus, kokemukset, mahdollisuus valita, oman toiminnan säätely  ja itsesäätelytaitojen kehittyminen, palautteen antaminen, neuvottelu, palautteen vastaanottaminen

 

Toiminnallisessa oppimisessa hyödynnetään eri aisteja ja sosiaalista vuorovaikutusta ryhmässä. Oppimisprosessissa oppija on aktiivinen oppija, joka suunnittelee, asettaa tavoitteita ja ratkaisee ongelmia. Prosessissa on mukana tekemistä, ajattelua, suunnittelu, tutkimista, reflektointia ja arviointia. Motivaatiolla on iso roolinsa toiminnallisessa oppimisessa: tahto ja halu toimi ja oppia yksin ja erityisesti muiden kanssa.

Toiminnallisella oppimisella on yhteyksiä mm. yhteistoiminnallisuuteen (co-operative learning, collaborative learning), tehtäväperustaiseen oppimiseen, projektioppimiseen, kokemukselliseen oppimiseen. Näitä elementtejä voi olla mukana toiminnassa samanaikaisestikin. Perusideana pohjalla on, että oppiminen etenee toimimalla ja reflektoimalla, omaa oppimistaan ja ajattelua kehittämällä. 

  

Ammattilaisten tehtävät toiminnallisessa oppimisessa

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävänä toiminnallisessa oppimisessa on luoda mielenkiintoinen ja turvallinen oppimisympäristö, suunnitella toiminnalle selkeä rakenne (alku-loppu), jolloin oppijat tietävät, mitä heiltä odotetaan ja osaavat toimia sen mukaisesti sekä tarjota erilaisia resursseja, joilla ohjataan toimintaa ja sen kehittymistä. Ammattilaisten tehtävänä on olla kartturi, punaisen langan kuljettaja ja ohjata lapsilähtöisesti lasten oppimista aktiiviseen suuntaan, jolloin he voivat harjoitella vastuun ottamista omasta oppimisestaan. Kun lapsi saa vapautta ja autonomiaa tuottaa omaa oppimistapahtumaansa myös hänen itsetuntonsa ja pätevyyden tunne vahvistuu.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävänä toiminnallisessa oppimisessa on aktivoida oppimistilanteita ja oppimisympäristöjä, sekä auttaa oppijaa kyseenalaistamaan, pohtimaan, reflektoimaan aikaisempia tietojansa, asenteitansa ja käsityksiään asioista. 

Millaisia toiminnallisia työtapoja teillä käytetään ja missä tilanteissa?

Lähteet:

Kalliala, M. 2012. Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Helsinki: Gaudeamus

Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet2022.

Öystilä, Satu. 2003. Toiminnallisen opetuksen perustanrakentajia - John Dewey, Kurt Lewin, Jacob Levy Moreno, David Kolb ja Jack Mezirow. Teoksessa Poikela, Esa; Öystilä, Satu (toim.) Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä - kokeiluja ja kokemuksia. Tampereen yliopisto: Tampere University Press.

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Pixabay 

**********************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

 

 

 

Kestävä tulevaisuus

 

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Kun maailman turvallisuustasapaino huojuu, on tärkeä muistaa oman työn merkitys tasapainon palautumisen jälkeiseen elämään. Varhaiskasvatuslain mukaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteena on ohjata lapsia vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen sekä yhteiskunnan jäsenyyteen.

On tärkeää muistaa, että osallisuuden kokemuksilla on merkitystä demokratialle. Varhaiskasvatuksessa ohjataan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu­ ja toimintatapoja sekä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla. Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämä edellyttää myös ammattilaisilta sensitiivistä kykyä luoda lapsille turvallinen oppimisympäristö, jossa yksilöt kokevat olevansa turvassa ja he kokevat merkityksellisyyttä juuri tälle yhteisölle, johon ovat varhaiskasvatuksessa päässeet.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.Ammattilaisten vastuullisena tehtävänä on ohjata lapsia kohti hyvää ja kestävää elämäntapaa.

Meidän työllä on väliä.

Sinulla varhaiskasvatuksen työntekijä on väliä. 

 

Lähteet:

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 

 

 

Teksti: Varhaista Aikaa 

Kuva: Pixabay

 

**********************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

PERMA+H - hyvinvoinninteoria tukemassa varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia

 

Positiivinen psykologia ammentaa näkemyksensä ihmisen hyvinvoinnista ja on toiminut psykologisten suuntausten kääntäjänä negatiivisesta pahoinvointi-teemasta kohti positiivista hyvinvoinnin näkemystä. Positiivisen psykologian ”isänä” pidetään Martin Selgmania ja hänen PERMA-hyvinvointiteoriaa. Teorialla viitaan viiteen hyvinvoinnin elementtiin: Positive emotions (P)– positiivisiin tunteisiin ja myönteisyyteen, Engagement (E) – sitoutumiseen ja uppoutumiseen, Relationships (R)- ihmissuhteisiin, Meaning (M) – merkityksellisyyteen sekä Accomplishment (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen. Päivitetty versio teoriasta ottaa näiden lisäksi myös huomioon terveyden, (health) PERMA+H teoriassa. PERMA-teoria toimii positiivisen pedagogiikan ja kasvatuksen taustalla. Teoria tarjoaa työntekijöille tavan, työkalun, tarkastella omaa hyvinvointiaan. Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset tarvitsevat hyvinvoivia ammattilaisia saadakseen laadukasta varhaiskasvatusta. Moniin resursseihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät pääse suoraan vaikuttamaan, mutta itseensä jokainen voi vaikuttaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen taustalla on hyvinvoiva ammattilainen ja siksi myös PERMA+H-hyvinvointiteoriaan tutustuminen on suositeltavaa jokaiselle alalla toimivalle.

 

P – positive emotions, positiiviset tunteet

Positiivisia, myönteisiä, tunteita ovat muun muassa toivo, kiinnostus, ilo, rakkaus, myötätunto, ylpeys ja kiitollisuus. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Positiivisiin tunteisiin liittyy myönteinen näkemys nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ja ajatuksia ohjaa ratkaisukeskeisyys.

Positiivisia tunteita voi vahvistaa mm:

• tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella:

1. mieti, missä kolmessa asiassa olet onnistunut (tänään, tällä viikolla, tässä kuussa)
2. mihin asioihin olet tyytyväinen itsessäsi, muissa, työssä…
3. mitkä asiat ovat elämässä hyvin

• viettämällä aikaa itselle mieluisten toimintojen parissa
• viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa
  

 

E- engagement – sitoutuminen ja uppoutuminen

Sitoutumiseen liittyy läheisesti flow-tila. Flow-tilaa voidaan määritellä toimintaan uppoutumisella, jolloin jopa ajantaju voi kadota. Tällöin henkilö keskittyy täysin siihen toimintaan, jota on tekemässä.  Sitoutuminen pohjaa pitkälti vahvuuksien varassa toimimiseen sekä flow-tilan saavuttamiseen.

Sitoutumista voi lisätä mm.

• Pohtimalla mihin asioihin sitoudut ja miksi
• Pohtimalla, milloin olet uppoutunut johonkin, niin että unohdat ajan tajun
• Osallistumalla toimintoihin, joista todella pidät, ja menetät ajantajun, kun teet niitä
• Harjoittelemalla hetkessä elämistä ja siihen uppoutumista
• Tunnistamalla omat vahvuudet ja käyttämällä niitä eri tilanteissa
• Viettämällä aikaa luonnossa

 

R- myönteiset ihmissuhteet

Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja tarveteorioidenkin mukaan tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Myönteiset ihmissuhteet tukevat hyvinvointia. Ihmiset kaipaavat aitoa ja merkityksellistä suhdetta ja yhteyttä muihin.

Myönteisiä ihmissuhteita voi tukea:

• Tarkastelemalla omaa sosiaalista verkostoa: 

1. keitä sinä arvostat
2. ketkä arvostavat sinua
3. kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi
4. kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa

• Ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita olemalla itse myös aktiivinen

 

M- merkityksellisyys

Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Merkityksellisyyden tunnetta ohjaavat arvot. Haluamme kokea elävämme merkityksellistä ja omien arvojen mukaista elämää.

Tapoja kokea merkityksellisyyttä:

• Hahmottele, mitkä ovat oma arvosi ja milloin pystyt toimimaan niiden mukaisesti
• Pohdi omaa osallisuuttasi ja toimijuuttasi
• Millaisissa yhteisöissä koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta?

 

A - saavutukset

Tunne saavutuksista on tulosta saavutetuista tavoitteista. Se on työskentelyä kohti tavoitteita ja päämääriä. Se vaatii omaa motivaatiota,sinnikkyyttä. Tunnetta saavutuksista antaa erilaiset onnistumisen kokemukset etkä positiivisen palautteen saaminen muilta.

Tapoja kokea onnistumisia saavutusten suhteen:

• Aseta SMART-tavoitteet (tarkat, mitattavissa olevat, saavutettavissa olevat, realistiset ja aikasidotut tavoitteet)
• Tee aiemmat omat saavutukset näkyväksi itsellesi
• Pohdi milloin olet saanut positiivista palautetta: 
  

1. Keneltä olet saanut positiivista palautetta?
2. Keneltä haluaisit saada positiivista palautetta?

• Anna myös itse positiivista palautetta ympärillesi – se mitä kylvät, todennäköisesti myös kasvaa

 

+H – terveys

PERMA-teorian päivitetty versio huomioi myös terveyden laaja-alaisesti. Teoriassa psyykkinen hyvinvointi korostaa muun muassa optimismia. Optimismi on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin stressaavia tilanteita. Fyysinen hyvinvointi nostaa esille liikunnan, levon sekä ravinnon. Näistä liikunta lisää fyysistä hyvinvointia. Sen on todettu myös ehkäisevät psyykkistä pahoinvointia. Se voi lisätä myös sosiaalista hyvinvointia yhdessä tehtynä. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen.

 

Mitä PERMA+H -teorian hyvinvoinnin aluetta sinun pitäisi tarkastella lähemmin tukeaksesi ja vahvistaakseni omaa hyvinvointiasi?

 

 

LÄHTEET:

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: A Theory of Wellbeing. . 06-12-2021. https://positivepsychology.com/perma-model/

Leskisenoja, Eliisa. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaanpohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Akateeminenväitöskirja, Lapin yliopisto.

 

 

 Teksti: Outi Moilanen, Kuva:Pixabay

 

**********************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************