tiistai 27. joulukuuta 2022

Työstä on lupa nauttia - Hyvinvoinnin aakkoset

 




Hyvinvointi muodostuu yksilön fyysisestä ja henkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta, yhteisöllisyyden kokemuksesta. Se on tunnetta oman elämän hallinnasta, arvostuksesta ja arvokkuudesta, avun saamisesta ja ongelmiin puuttumisesta. Itsestään huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen sekä toisista välittäminen ja toisen hyvinvoinnin tukeminen auttavat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen hyvinvoinnin toteutumisessa. 

 

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen hyvinvoinnilla on vaikutusta lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Jokainen meistä voi 100-prosenttisesti vaikuttaa vain omaan toimintaansa ja siitä on paras lähteä aina ensin liikkeelle. Martin Seligmanin, positiivisen psykologian ”isän”, PERMA-hyvinvointiteorian viisi hyvinvoinnin elementtiä (P) positiiviset tunteet ja myönteisyys, (E) sitoutuminen ja uppoutuminen, (R)- ihmissuhteet, (M) merkityksellisyys ja (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä päivetyn PERMA+H teorian (H) terveys, antavat paljon elementtejä, joita on hyvä huomioida omassa hyvinvoinnissaan. Listasimme omia hyvinvoinnin aakkosia, joista voi lähteä tarkastelemaan omaa elämäänsä ja hyvinvointia. Jokainen voi myös tehdä oman aakkosluettelonsa oman hyvinvoinnin tukemiseensa.

A - ARVOSTA ITSESÄSI. Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Arvostuksen pohja on kuitenkin meissä itsessämme. Jos et itse arvosta itseäsi, miten saat muut arvostamaan sinua?

B-C-D- VITAMIINIT. Vitamiinit ovat ruoassa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta elimistö voi hyvin ja pysyy terveenä. Joskus ravintovalintamme kaventavat vitamiinien saantia, joten on hyvä muistaa niiden merkitys hyvinvoinnillemme.

E – ENERGIA. Tarvitsemme energiaa toimiaksemme. Energia voi olla fyysistä kuten ruokaa ja liikettä. Se voi olla myös sosiaalista, hyvistä ihmissuhteista saatua energiaa tai kognitiivista älyllistä oivallusta, joka ruokkii meitä eteenpäin.

F – FYYSINEN HYVINVOINTI ja FLOW-TILA. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa liikunta, ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen. Liikunta ehkäisee myös psyykkistä pahoinvointia. Myös flow-tilan löytäminen arjessa tukee hyvinvointia. Toimintaan uppoutuminen ja siitä nauttiminen, jopa niin että ajan taju katoaa, on kokemisen arvoista.

G – GO FOR IT. – Aseta itsellesi viisaita (smart), saavutettavia tavoitteita. SMART-tavoitteita asetettaessa olennaista on, että tavoite on tarkka, mitattavissa ja saavutettavissa oleva, realistinen ja tiettyyn aikaan sidottu. Ole realistinen tavoitteissa. Tee myös saavutukset näkyviksi itsellesi.

H – HENKINEN HYVINVOINTI, HELLI ITSEÄSI. Muista olla hyvä itsellesi. Unohda sisäinen kampittaja, joka kuiskii korvaan asioita, joita et osaa tai joissa et ole hyvä. Muista omat vahvuudet. Anna aikaa itsellesi. Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Löydä itsesi sisältäsi.

I – ILO. – Tee asioita, joiden tekeminen tuottaa sinulle iloa ja inspiraatiota. Omaa hyvinvointiaan voi tukea vahvistamalla positiivisia tunteita muun muassa tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella: mitkä asiat tuottavat minulle iloa, missä asioissa olen onnistunut, mihin asioihin olen tyytyväinen, mitkä asiat ovat elämässäni hyvin. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Varaamalla päivästä aikaa itselle ja mieluisille asioille, tukee sinun hyvinvointiasi.

J – JOKU. Onko elämässäsi se joku? Onko joku se, jolle asiat kaatuvat vai se joka aina auttaa? Oletko sinä se joku omasta halustasi vai muiden ohjaamana? Joku tekee, joku hoitaa. Epämääräisyys ahdistaa ja luo kaaosta. Poistamalla jokun ja nimeämälle sen tarkemmin, elämään saa selkeyttä. Kyseenlaista joku ja hae selkeys siihen, kuka on joku ja mikä hänen roolinsa suhteessa sinuun on.

K – KUUNTELE KEHOASI. Kehon kuuntelu tarkoittaa mielen ja tunteiden kuuntelua. Sisäisen minän kuuntelua. Se on tasapainon löytämistä kehon ja mielen viestien kuuntelemiseen. Kaikki mikä on tutun ja turvallisen ulkopuolella, voi tuntua epämukavalta, jopa pelottavalta, ja kehon tai mielen viestien vastaiselta. Ylisuoritusta voi pitää normaalina. Heikkokuntoinen voi olla epämukavuusalueella rasittaessaan kehoaan fyysisesti. Uupunut ei tunnista tunteitaan. Pysähdy: Mitä kehosi viestii juuri nyt sinulle?

L – LUONTO, LIIKUNTA, LEIKKI, LEPO, LÄHEISYYS, LUOVUUS. – Kerää L-asioita arkeesi. Suomalaisissa L-sanoissa on paljon viisautta hyvinvointiin. Luontoelämykset ja luonnossa liikkuminen rahoittavat. Liikunta aktivoi tai rahoittaa. Leikki, lepo, läheisyys ja luovuus huoltavat mieltämme ja sosiaalisia tarpeitamme.

M – MUISTI. – pidä huolta aivoistasi ja muistisi kapasiteetista. Anna aivoille lepoa ja virikkeitä tasapainoisessa suhteessa. Älä ylikuormita muistiasi ja aivojasi. Aivoterveyteen liittyy ihmisen oma kokemus hyvinvoinnistaan. Kun aivot voivat hyvin, ne suoriutuvat vaativistakin tehtävistään, jolloin ihminen selviytyy oman elämänsä haasteista.

N – NAUTI. Muista nauttia elämästä. Meillä on vain yksi elämä.

O – OLE AKTIIVINEN OMAN ELÄMÄSI TOIMIJA. MUISTA OPTIMISMI. Merkityksellisyys nousee omasta osallisuudesta ja toimijuudesta. Pohdi missä asioissa koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta? Optimismi auttaa elämässä, sillä se on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin myös stressaavia tilanteita. Osaan, pystyn ja teen!

P – PIDÄ TAUKOJA. Mikrotauot, pienet hengähdystauot päivän aikana, palvelevat päivän toiminnoista palautumista. Mikrotauko voi olla nauttimista hiljaisuudesta, silmien sulkemista hetkeksi, tilan aistimista eri aisteilla, kaukaisuuteen ja tyhjyyteen tuijottamista, arjen ajatusten katkaisemista hetkeksi.

Q – QUOTES – Etsi itsellesi sopiva hyvinvoinnin sitaatti tai keksi sellainen itsellesi. Anna luovuuden kukkia.

R – RAKENNA R-RYTMIÄ PÄIVÄÄSI. Mikä aika on rakkaille, mikä erilaisille ryhmille, mikä ruualle, mikä rentoutumiselle? Tarvitsemme riittävän väliä rutiineja arkeemme. Rutiineja, jotka huoltavat hyvinvointiamme säännöllisesti ja päivittäin. Rutiinien ei tarvitse olla liian ohjelmoituja, vaan joustoa on hyvä olla: jos on energiaa teet enemmän, jos energiaa on vähemmän, anna kehon ja mielen levätä. Rutiinit luovat turvaa, mutta liian orjallisina ne toimivat sinua vastaan.

S – SOSIAALINEN HYVINVOINTI. Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia. Tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Tarkastele, keitä kuuluu sinun sosiaaliseen verkkoosi. Voit myös tehdä itsellesi sosiogrammin: keitä sinä arvostat, ketkä arvostavat sinua, kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi, kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa. Sosiaalista hyvinvointia tukee myös hyvä ja ystävällinen vuorovaikutus työssä sekä sosiaalisista suhteista huolehtiminen työn ulkopuolella.

T – TASAPAINO TERVEELLISILLE ELÄMÄNTAVOILLE. Terveys on voimavara, jonka avulla on mahdollista saavuttaa muita hyvinvoinnin osa-alueita. Kokonaisvaltainen tasapaino edellyttää itsetuntemusta ja rehellisyyttä itseä kohtaan. Mitkä asiat ovat tasapainossa? Mitkä eivät? Mitä asioita välttelen elämässäni? Mihin takerrun ja miksi? Uskallanko kohdata tunteeni ja kehoni? Voinko aidosti hyvin? Tuottavatko elämäntapani hyvinvointia?

U – ULKOILU JA USKO ITSEEN. Ulkoilu, liikunta ja raitis ilma tukeva fyysistä hyvinvointia. Hyvä itsetunto tukee psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Omia vaatimustasojaan on hyvä myös tarkastella. Kampitanko itse itseäni omilla tavoitteillani ja itseäni alaspäin vetävillä ajatuksilla vaiko hyvällä ja kannustavalla itsepuheella.

V – VAHVUUKSISTA VALOA ELÄMÄÄN, VOIMAANTUMINEN. Mieti, mitkä ovat sinun vahvuutesi ja missä ne näkyvät. Tee vahvuutesi näkyviksi itsellesi ja muille. Anna auringon valaista ajatuksesi ja nostaa vahvuudet esiin.

W – WATER – Muista juoda vettä. Thl muistuttaa, että aikuisen tulisi saada nestettä 2-3-litraa, josta puolet juodaan. Nesteen tarve on yksilöllinen, mutta arjessa veden juominen saattaa unohtua. Ihmisen kehosta noin kaksi kolmasosaa on vettä. Veden juonti myös tauottaa tekemistä ja virkistää kehoa.

X – X-RASTITUS- Rastita ne asiat pois, jotka eivät sinulle kuulu. Mieti, mikä on tärkeintä juuri nyt. Laita rastit niiden asioiden päälle, jotka vievät sinun energiaasi väärään suuntaan ja vähentävät energisyyttä.

Y – YSTÄVÄT. Omaa hyvinvointiaan voi tukea viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Vietä aikaa sinulle tärkeiden ihmisten kanssa.

Z – ZZZ- MUISTA RIITTÄVÄ UNI – VARAA SILLE AIKAA. Uni ja syvä lepo lataavat kehon ja mielen voimavarat. Ihminen tarvitsee palautuakseen noin 7-9 tuntia laadullista unta. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

Å – ÅKA NÅGONSTANS. Tee pieni retki päivittäin. Se voi olla metsäretki tai retki kirjan seikkailuihin upoten.

Ä – ÄLYLLINEN HYVINVOINTI. Opi jotain uutta päivittäin. Uuden oppiminen virkistää ja vahvistaa meitä.

Ö – ÖRISE. Ota aikaa itsellesi ja örise vaikka ääneen ne asiat pois mielestäsi, jotka siellä luovat pahaa oloa. 

 

 

LÄHTEITÄ:

Aivoliitto. 2022. Aivoterveys rakentuu yhdessä. 29.11.2022. 

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: ATheory of Wellbeing. 06-12-2021. 

Mieli ry. Palauttava uni.

Työturvallisuuskeskus. Työhyvinvoinnin portaat.

Törrönen, S., Hannukkala, M., Ruuskanen, U. & Korhonen, E. 2011: Hyvinvoiva oppilaitos – mielen hyvinvoinnin opetus- ja koulutusaineisto toisen asteen oppilaitoksille. Helsinki, Suomen Mielenterveysseura.

THL. Muista veden juonti, vältä nestehukka.

Syvärinen, K. 2020. ”Kuuntele kehoasi!”, sanotaan – Muttaentä jos keho haluaa vain herkutella? Hidasta elämää. 12.5. 2020.

Varhaista Aikaa - blogi

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Varhaista Aikaa 


 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

*************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Salaisen metsän vahvuusseikkailu - joulukalenterisatu 2022

 


Marraskuu on perinteisesti ollut isänpäivän jälkeen valmistautumista jouluun. Se on omanlainen traditio, mitä on hyvä varhaiskasvatuksessa myös kriittisesti pohtia, vaikka perinteillä on myös paikkansa varhaiskasvatuksessa ja osana sivistystä. Blogin marraskuisista jutuista löytyy 2018 vuodesta lähtien erilaisia joulukalenterivinkkejä, ne kannattaa myös kurkata, jos tämän vuoden juttu ei ole omiin tarpeisiin ei nyt ole paras vaihtoehto. 

Blogin on tämän vuoden joulukalenteri jatkaa viime vuoden Tonttulan tarinasta: ”Tipsu ja 24 hattua  – jouluinen tarina luonteenvahvuuksista” luonteenvahvuusaihetta tällä kertaa metsän eläinten pariin.

Vuoden 2022 joulukalenteri on ”Salaisen metsän vahvuusseikkailu – joulukuinen satuseikkailu”. Tarinassa on 26 luonteenvahvuustarinaa, joissa seikkailee salaisen metsän eläimet joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti.  Joulu tarinassa kulkee ensisijaisesti vain päivien etenemisessä, toki talvista luontoa tarinasta löytyy, mutta perinteinen joulutarina se ei ole. 

 


 

Tarinoissa on mukana Karhu ja 26 muuta salaisen metsän eläintä, joiden luonteenvahvuuksiin pääset tarinoiden kautta kiinni. Jokaisessa tarinassa joku eläimistä on kirjoittanut toiselle eläimelle tämän oman vahvuusrunon ja tarina keskittyykin vahvuuksien lisäksi vahvasti kielten rikkaaseen maailmaan. Tarinan voit lukea kokonaisuutena tai keskittyä vain vahvuusrunoihin. Tarinan lopussa on liitteenä eläinten vahvuusmerkit, joita voi hyödyntää lasten kanssa vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä apuna.

Joulukalenteri löytyy blogin Facebookin materiaalipankista, josta se on saatavilla käyttöön tekijänoikeuden huomioiden. Materiaalipankissa on myös Tipsun tarina viime vuodelta, johon on sisällytetty enemmän oheismateriaalia vahvuuksiin liittyen, joten sekin kannattaa kurkata, jos ei vielä tuttu ollut.

 

Tähän joulukalenteriin toivotamme: Lukemisen riemua, tarina taikaa ja vahvuuksien aikaa. 

 

 Teksti: Varhaista Aikaa - tiimi, Kuvat: Canva -ilmaisversio

 

Seuraamalla blogin Instagramia ja Facebook-sivustoa, saatat löytää vielä lisää vinkkejä.

*************************************

Blogi

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

 

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 2


 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa. Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin.

 

”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tämä osa on jatko-osa aiheeseen työuupumus. 

 

Lyhytaikainen stressi voi olla positiivinen voimavara, joka työntää hyviin suorituksiin ja pelastaa vaaratilanteissa. Stressin on tarkoitus kuitenkin olla lyhytkestoinen, hetkellinen tila. Jos tila pitkittyy, ihmisen elimistö kuormittuu ja väsyy. Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä, joka  syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Alkuun henkilön odotukset, pyrkimykset ja ihanteet voivat olla ristiriidassa arkityön vaatimusten kanssa ja yksilö yrittää parhaansa mukaan ratkaista näitä, löytää keinoja sopeutua ja selviytyä. 

Oman heikkouden ja epäonnistumisen myöntäminen työssä ovat korkeat, siksi myös työuupumuksen kieltäminen on yleinen ilmiö. Kynnys uupumisesta puhumiseen on korkea ja siitä ei välttämättä haluta puhua työkavereille, saati esimiehelle. Oman heikkouden näyttäminen tai puheeksi ottaminen voi aiheuttaa uupuneelle muun muassa häpeää. Voi myös olla, että henkilö ei itsekään huomaa omaa uupumistaan: Uupunut saattaa suorittaa työnsä ja oireet eivät välttämättä näy työssä muille. Yllättävät, pitkät sairauslomat saattavat vasta herättää kollegoiden ja esimiesten kellot.

Työuupumuksessa työntekijä ei välttämättä näe itse työuupumusoireitaan ja tarvitsee ulkopuolisen intervention, jonka työterveys tarjoaa, kun sitä uskaltaa hakea ja ottaa vastaan. 

”Pysäytys tuli, kun työterveyshoitaja kysyi: Mitä sulle kuuluu? Ja kyyneleet alkoivat valua.”

Työntekijät voivat ajatella olevansa immuuneja uupumiselle, kun työ on alun perin ollut mielekästä ja siihen on sitouduttu vahvasti. Moni uupunut on tiedostanut kyllä työtahtinsa olevan kohtuuton, mutta kokenut velvollisuudeksi selvitä niistä perinteisellä suomalaisella sisulla. Moni uupunut saattaa myös todeta kysyttäessä, mikä sinulle on elämässä tärkeintä, että perhe ja terveys, mutta tosiasiassa työ on vallannut nämä molemmat. Moni ajattelee myös olevansa selviytyjä ja suorittavansa uupumuksen pois ja palaavansa nopeasti takaisin töihin. Parantuminen uupumuksesta voidaan myös ottaa suorittamisena: "Kyllä tästä toivutaan nopeasti, enhän minä ole sairas, vaan vähän väsynyt. Kerrotte vaan mitä teen."

Hyvä lääkäri tai terveydenhoitaja kuitenkin pysäyttää uupuneen ja sanoittaa, että toipumiseen menee aikaa ja ei pidä pelästyä sitä, että siihen menee aikaa. Omaa terveyttään ei tarvitse, eikä pidä suorittaa. Omaan hyvinvointiin pitää alkaa kiinnittää huomiota. Ensimmäinen tehtävä saattaa olla ylikierroksilla olevalle lepo ja väsyneelle aktivointi niihin asioihin, joista tulee hyvä mieli ja olo. Keinot, mitkä toimivat kenellekin ja missä vaiheessa, ovat yksilöllisiä. Jollekin voi riittää omaan hyvinvointiin huomion kiinnittäminen ja työn muokkaus yhdessä esimiehen kanssa. Toipumisen kannalta olennaista on kuitenkin se, että työssä tehdään muutoksia. Jos ihminen palaa niihin työtehtäviin, joissa voimat loppuivat, on uupuminen todennäköisesti edessä uudestaan. Joku voi tarvita toipumiseen myös lääkinnällistä apua. Kerran uupuneella on riski uupua uudestaan, siksi ei riitä, että henkilö tekee töitä itsensä kanssa, vaan erityisesti työtä pitää muuttaa.

Työntekijän pitää myös olla itse tarkkana, ettei omalla toiminnallaan ajaudu uupumiseen uudestaan. Omaa työtä pitää jatkuvasti itse rajata ja osata vetää omat rajat. Työstä saa nauttia työpäivän ajan, karrikoidusti kello 8-16 välillä: Työn kuuluu olla vain noin 1/3 ihmisen arjesta ja muu aika kuuluu työntekijälle itselleen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilön on osattava ja uskallettava asettaa itsensä ja hyvinvointinsa ykköseksi. Muu tulee sen jälkeen. Työ pitää ajatella "vain työnä", josta saa nauttia.

”Nyt kun asiaa osaa katsoa jälkikäteen, niin tunnollisuus, pedantti luonne, liika suorittaminen ja vastuun ottaminen työstä ajoivat uupumukseen”

Syitä työuupumuksen taustalta löytyy useita: Liiaksi koettu (tai liian pieneksi (boreout)) koettu työmäärä, epäselvät vastuualueet, jatkuvat muutokset, vajaus henkilöstössä, jatkuvat työn keskeytykset sekä rauhaton työympäristö ovat eräitä kuormittavia tekijöitä. Työ voi olla liian vaativaa, jolloin joutuu ponnistelemaan jatkuvasti omalla äärirajallaan. Myös arvoristiriita tai epäoikeudenmukaisuuden kokemus työssä tai kokemus työyhteisöön kuulumattomuudesta voi altistaa uupumukselle. Työntekijän persoonallinen työote, kuten tunnollisuus ja kiltteys, työn rajaamattomuus, täydellisyyden tavoittelu ja itselle asetettu korkea vaatimustaso voivat kuormittaa. Liiallinen kiltteys voi olla yksi riskitekijä, jos ei uskalla sanoa ei muille. Silti kaikesta tästä huolimatta, kuka tahansa voi uupua. Mukava työkin voi uuvuttaa. Työn imu suojaa osaltaan uupumista, mutta ei täydellisesti.

Uupumuksesta toipuminen ja työhön paluu tarvitsevat lääketieteellisen hoidon lisäksi työhön liittyviä muutoksia. Koska työuupumus johtuu työstä, se ei ole vain työntekijän harteilla. Sekä työntekijän että työnantajan on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tarve muutokselle. Työntekijän syyllistäminen ei muuta tilannetta.

Ennen paluuta työhön työntekijän palautumiskeinoja on vahvistettava. Liikunta edistää rentoutumista. Psyykkinen irrottautuminen työstä ja itselle mielekkäiden asioiden tekeminen virkistävät mieltä. Myös riittävä ja laadukas uni on tärkeää. Uupunut työntekijä tarvitsekin yleensä riittävästi lepoa, elämäntapojen tarkastelua, sekä omaa jaksamista haittaavien tapojen karsimista, mihinkä sairausloma vastaa. 

Työntekijän on hyvä tarkastella ajatustapojaan, arvojaan ja asenteitaan itseään ja työtään kohtaan:

  • Kuinka minä huolehdin itsestäni? 
  • Mitkä asiat tuottavat minulle iloa?
  • Muistanko arvostaa itseäni ja asioita, jotka ovat minulle tärkeitä? 
  • Mihinkä minä panostan aikani ja mitä siitä saan?

Ennen työhön paluuta työtä pitää tarkastella, jotta uupunut ei ole hetken päästä samassa tilanteessa, koska työ ei ole muuttunut. Kuormitusta aiheuttavat tekijät pitääkin tunnistaa. Työhön pitää tehdä konkreettisia muutoksia: työtä ja sen kuormittavuutta on muutettava konkreettisesti, ei vain sanojen tasolla. Liika työ ja epäselvät vastuualueet, muutokset ja vajeet henkilöstössä sekä jatkuvat työn keskeytykset ja rauhaton työympäristö voiva muun muassa olla kuormittavia työtekijöitä. Työtehtäviä pitää tarkastella ja tehdä niihin tarvittavia muutoksia. Työaikaa voidaan lyhentää. Etätyö voi olla avuksi esimerkiksi asiantuntija ja esimiestyössä. Etätyössä voi kuitenkin olla vaaransa ja sitä voivat suosia juurikin kuormittuneet ja uupuneet työntekijät. 

Työhön paluu tarvitsee työntekijän ja esimiehen yhteistyötä ja yhteistä näkemystä työn kuormituksen vähentämiseen. Työntekijän pitää pysähtyä miettimään, mitä haluaa työltä: miltä työn tulisi näyttää – mikä on tavoitetila ja minkä pitää muuttua, että sinne voidaan päästä. Työtä voi muokata monella tapaa. Myös voimavarojen tukeminen on työn muokkausta. Työpaikalla pitää tarkistaa tehtävänkuva, työn vaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit. Uupuneen tulisi tarkastella omaa suhdetta työhönsä: pyrinkö tekemaan sen tunnollisemmin kuin on mahdollista suhteessa työaikaan. Mikäli useampi työyhteisössä on uupunut työterveyshuolto voi ehdottaa työorganisaatioon kohdistuvia muutoksia.

”Itkin matkalla työhön, joskus myös töissä suljetun oven takana”

Uupuneen työntekijän on hyvä pohtia mitä haluaa työssään, mitä kohti haluaa työssään mennä, mitkä ovat työn voimavaroja sekä millaista työn pitäisi olla, jotta siinä jaksaisi ja mitä työssä pitää muuttaa, jotta nämä halutut asiat toteutuvat. 

Omia voimavaroja pystyy lisäämään kiinnittämällä huomiota:

  • riittävään ja hyvälaatuiseen uneen
  • terveellisen ravintoon
  • työn tauottamiseen
  • työpäivän rajaamiseen (”kahdeksaan tuntiin”)
  • työn ja vapaa-ajan erottamiseen toisistaan
  • henkisen tasapainon etsimiseen
  • ajan antamisella läheisille
  • lomasuunnitteluun

Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä alun perin motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolosuhteet. Pitkittyneestä tilanteesta on kuitenkin kehittynyt työuupumus, koska ristiriitoihin työssä ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi. Työuupumus kehittyy siis työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi siihen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. 

Yleensä uupumuksen aiheuttaa pitkään jatkunut työtilanne, joka ylittää työntekijän voimavarat. Työuupumuksessa kyse on aina työstä, mutta sille voi altistaa myös persoonallisuustekijät. Uupumukseen johtavat tekijät ovatkin yksilökohtaisia. 

Työolosuhteet uupumisessa ovat työntekijälle kuormittavia. Työntekijä voi asettaa itselleen ja työsuoritukselleen kohtuuttoman suuret vaatimukset. Kuormitus voi johtua velvollisuuden tunteesta, tunnollisuudesta ja tarpeesta tehdä työ hyvin, jolloin töitä voidaan tehdä iltaisin ja viikonloppuisin, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään. Työntekijä voi laiminlyödä taukojaan tai venyttää työpäiviään oma-aloitteisesti jatkuvasti. 

Kuormitus voi liittyä työhön asetettuihin asenteisiin, työn ja työyhteisön ominaisuuksiin kuten työpaineeseen, kiireeseen, johtamiseen, asiakassuhteisiin, palautteeseen, arvoihin, päätöksentekoon, autonomiaan, ristiriitoihin ja epäselvyyksiin. Työtehtäviä voi olla liikaa. Työtehtävät voidaan kokea liian vaativina tai tavoitteet ovat epäselvät tai epärealistiset. Henkiset työolosuhteet kuten ilmapiiriongelmat tai organisaatiomuutokset voivat altistaa myös uupumiselle. Pitkään jatkunut epävarmuus ja ennakoimattomuus työssä ovat myös yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.

Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina sekä työntekijän työkuormituksen kartoitusta että työn muokkaamista. Työturvallisuuslaki (25§) ohjeistaa työnantajaa selvittämään kuormituksen syitä. Kuormitustekijöiden poistaminen ja voimavarojen vahvistaminen ovat tärkeitä paluun kannalta. On muistettava, että työuupumus on työperäistä ja siksi työoloja pitää muuttaa, jotta työntekijä ei uupuisi uudestaan.

On tärkeää, että työntekijä on rehellinen itselleen, työterveyteen sekä omalle esimiehelleen. Tilanteen muuttaminen vaatii yhteistä keskustelua, joka voidaan järjestää työterveydessä työterveysneuvottelussa, johon osallistuu työterveyslääkäri, esimies ja työntekijä. Neuvottelun tarkoituksena on löytää yhdessä terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevia ratkaisuja. Tällaisia keinoja voivat olla väliaikaiset työjärjestelyt, kuten työn keventäminen tai työajan lyhentäminen. Tärkeää on, että työntekijää kuunnellaan: kuullaan, mitä hän asiasta kertoo ja mitä mieltä on omasta tilanteestaan! Tilannetta pitää myös seurata, jotta ei päädytä uudestaan samaan tilanteeseen. Pinttyneiden tapojen ja työtahdin muuttaminen voi olla vaikeaa, vaikka siihen olisi tietoisesti pyrkinyt.

Työuupumus on yleistä. Se on yleisempää kuin masennus, joten työhön paluuta ei pidä pelätä. Todennäköisesti joku töissä tai työkavereiden lähipiirissä on kokenut työuupumusta myös. Avoimuus asiasta voi auttaa koko työyhteisöä muuttamaan toimintaansa ja omalta osaltaan ehkäisemään jokaisen työntekijän uupumista. Työterveyspalvelut ovat sitä varten, että niitä käytetään. Työnantajalta edellytetään kuormittavuuteen vaikuttavien asioiden muuttamista. Tärkeää on uskoa itseensä! Sinä osaat! Elämässä on myös paljon muutakin kuin työ ja niistä on lupa nauttia!


 

Lähteet:

Duodecim. Terveyskirjasto.

Haapala, V. MTV3. 2022. Huolestuttava havainto etätyötä suosivista – tärkeä viesti johtajille: "Työelämä on muuttunut pysyvästi".  25.5.2022

Ilmarinen. Työn muokkaus mielenterveyshäiriöissä. 

Iltasanomat. 2013. Testaa 10 paljastavalla kysymyksellä:Uhkaako sinua burn out?

Lieto, M. Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla –tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tullayllätyksenä” 5.1.2022.

Moilanen, J-M. Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinäänsairausloma-ajan palkkaan? Julkaistu: 30.11.2021

Terveystalo. Työuupumus- eli burn-out.

Työelämän mielenterveysohjelma. 

Työtervesylaitos. Stressi ja työuupumus. 

Yle. Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin. Paula Tiessalo. 22.8.2021. 


Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Varhaista Aikaa

Sitaatit on kerätty työuupumusta kokeneilta henkilöiltä. 

 

**************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Hyvinvoinnin aakkoset: A - arvosta itseäsi

Päätimme vuoden 2022 tekstiin hyvinvoinnin aakkosista , jossa aakkosten ensimmäiseksi valittiin A – arvosta itseäsi. Mitä arvostus ja itsear...