tiistai 26. heinäkuuta 2022

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 2


 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa. Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin.

 

”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tämä osa on jatko-osa aiheeseen työuupumus. 

 

Lyhytaikainen stressi voi olla positiivinen voimavara, joka työntää hyviin suorituksiin ja pelastaa vaaratilanteissa. Stressin on tarkoitus kuitenkin olla lyhytkestoinen, hetkellinen tila. Jos tila pitkittyy, ihmisen elimistö kuormittuu ja väsyy. Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä, joka  syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Alkuun henkilön odotukset, pyrkimykset ja ihanteet voivat olla ristiriidassa arkityön vaatimusten kanssa ja yksilö yrittää parhaansa mukaan ratkaista näitä, löytää keinoja sopeutua ja selviytyä. 

Oman heikkouden ja epäonnistumisen myöntäminen työssä ovat korkeat, siksi myös työuupumuksen kieltäminen on yleinen ilmiö. Kynnys uupumisesta puhumiseen on korkea ja siitä ei välttämättä haluta puhua työkavereille, saati esimiehelle. Oman heikkouden näyttäminen tai puheeksi ottaminen voi aiheuttaa uupuneelle muun muassa häpeää. Voi myös olla, että henkilö ei itsekään huomaa omaa uupumistaan: Uupunut saattaa suorittaa työnsä ja oireet eivät välttämättä näy työssä muille. Yllättävät, pitkät sairauslomat saattavat vasta herättää kollegoiden ja esimiesten kellot.

Työuupumuksessa työntekijä ei välttämättä näe itse työuupumusoireitaan ja tarvitsee ulkopuolisen intervention, jonka työterveys tarjoaa, kun sitä uskaltaa hakea ja ottaa vastaan. 

”Pysäytys tuli, kun työterveyshoitaja kysyi: Mitä sulle kuuluu? Ja kyyneleet alkoivat valua.”

Työntekijät voivat ajatella olevansa immuuneja uupumiselle, kun työ on alun perin ollut mielekästä ja siihen on sitouduttu vahvasti. Moni uupunut on tiedostanut kyllä työtahtinsa olevan kohtuuton, mutta kokenut velvollisuudeksi selvitä niistä perinteisellä suomalaisella sisulla. Moni uupunut saattaa myös todeta kysyttäessä, mikä sinulle on elämässä tärkeintä, että perhe ja terveys, mutta tosiasiassa työ on vallannut nämä molemmat. Moni ajattelee myös olevansa selviytyjä ja suorittavansa uupumuksen pois ja palaavansa nopeasti takaisin töihin. Parantuminen uupumuksesta voidaan myös ottaa suorittamisena: "Kyllä tästä toivutaan nopeasti, enhän minä ole sairas, vaan vähän väsynyt. Kerrotte vaan mitä teen."

Hyvä lääkäri tai terveydenhoitaja kuitenkin pysäyttää uupuneen ja sanoittaa, että toipumiseen menee aikaa ja ei pidä pelästyä sitä, että siihen menee aikaa. Omaa terveyttään ei tarvitse, eikä pidä suorittaa. Omaan hyvinvointiin pitää alkaa kiinnittää huomiota. Ensimmäinen tehtävä saattaa olla ylikierroksilla olevalle lepo ja väsyneelle aktivointi niihin asioihin, joista tulee hyvä mieli ja olo. Keinot, mitkä toimivat kenellekin ja missä vaiheessa, ovat yksilöllisiä. Jollekin voi riittää omaan hyvinvointiin huomion kiinnittäminen ja työn muokkaus yhdessä esimiehen kanssa. Toipumisen kannalta olennaista on kuitenkin se, että työssä tehdään muutoksia. Jos ihminen palaa niihin työtehtäviin, joissa voimat loppuivat, on uupuminen todennäköisesti edessä uudestaan. Joku voi tarvita toipumiseen myös lääkinnällistä apua. Kerran uupuneella on riski uupua uudestaan, siksi ei riitä, että henkilö tekee töitä itsensä kanssa, vaan erityisesti työtä pitää muuttaa.

Työntekijän pitää myös olla itse tarkkana, ettei omalla toiminnallaan ajaudu uupumiseen uudestaan. Omaa työtä pitää jatkuvasti itse rajata ja osata vetää omat rajat. Työstä saa nauttia työpäivän ajan, karrikoidusti kello 8-16 välillä: Työn kuuluu olla vain noin 1/3 ihmisen arjesta ja muu aika kuuluu työntekijälle itselleen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilön on osattava ja uskallettava asettaa itsensä ja hyvinvointinsa ykköseksi. Muu tulee sen jälkeen. Työ pitää ajatella "vain työnä", josta saa nauttia.

”Nyt kun asiaa osaa katsoa jälkikäteen, niin tunnollisuus, pedantti luonne, liika suorittaminen ja vastuun ottaminen työstä ajoivat uupumukseen”

Syitä työuupumuksen taustalta löytyy useita: Liiaksi koettu (tai liian pieneksi (boreout)) koettu työmäärä, epäselvät vastuualueet, jatkuvat muutokset, vajaus henkilöstössä, jatkuvat työn keskeytykset sekä rauhaton työympäristö ovat eräitä kuormittavia tekijöitä. Työ voi olla liian vaativaa, jolloin joutuu ponnistelemaan jatkuvasti omalla äärirajallaan. Myös arvoristiriita tai epäoikeudenmukaisuuden kokemus työssä tai kokemus työyhteisöön kuulumattomuudesta voi altistaa uupumukselle. Työntekijän persoonallinen työote, kuten tunnollisuus ja kiltteys, työn rajaamattomuus, täydellisyyden tavoittelu ja itselle asetettu korkea vaatimustaso voivat kuormittaa. Liiallinen kiltteys voi olla yksi riskitekijä, jos ei uskalla sanoa ei muille. Silti kaikesta tästä huolimatta, kuka tahansa voi uupua. Mukava työkin voi uuvuttaa. Työn imu suojaa osaltaan uupumista, mutta ei täydellisesti.

Uupumuksesta toipuminen ja työhön paluu tarvitsevat lääketieteellisen hoidon lisäksi työhön liittyviä muutoksia. Koska työuupumus johtuu työstä, se ei ole vain työntekijän harteilla. Sekä työntekijän että työnantajan on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tarve muutokselle. Työntekijän syyllistäminen ei muuta tilannetta.

Ennen paluuta työhön työntekijän palautumiskeinoja on vahvistettava. Liikunta edistää rentoutumista. Psyykkinen irrottautuminen työstä ja itselle mielekkäiden asioiden tekeminen virkistävät mieltä. Myös riittävä ja laadukas uni on tärkeää. Uupunut työntekijä tarvitsekin yleensä riittävästi lepoa, elämäntapojen tarkastelua, sekä omaa jaksamista haittaavien tapojen karsimista, mihinkä sairausloma vastaa. 

Työntekijän on hyvä tarkastella ajatustapojaan, arvojaan ja asenteitaan itseään ja työtään kohtaan:

  • Kuinka minä huolehdin itsestäni? 
  • Mitkä asiat tuottavat minulle iloa?
  • Muistanko arvostaa itseäni ja asioita, jotka ovat minulle tärkeitä? 
  • Mihinkä minä panostan aikani ja mitä siitä saan?

Ennen työhön paluuta työtä pitää tarkastella, jotta uupunut ei ole hetken päästä samassa tilanteessa, koska työ ei ole muuttunut. Kuormitusta aiheuttavat tekijät pitääkin tunnistaa. Työhön pitää tehdä konkreettisia muutoksia: työtä ja sen kuormittavuutta on muutettava konkreettisesti, ei vain sanojen tasolla. Liika työ ja epäselvät vastuualueet, muutokset ja vajeet henkilöstössä sekä jatkuvat työn keskeytykset ja rauhaton työympäristö voiva muun muassa olla kuormittavia työtekijöitä. Työtehtäviä pitää tarkastella ja tehdä niihin tarvittavia muutoksia. Työaikaa voidaan lyhentää. Etätyö voi olla avuksi esimerkiksi asiantuntija ja esimiestyössä. Etätyössä voi kuitenkin olla vaaransa ja sitä voivat suosia juurikin kuormittuneet ja uupuneet työntekijät. 

Työhön paluu tarvitsee työntekijän ja esimiehen yhteistyötä ja yhteistä näkemystä työn kuormituksen vähentämiseen. Työntekijän pitää pysähtyä miettimään, mitä haluaa työltä: miltä työn tulisi näyttää – mikä on tavoitetila ja minkä pitää muuttua, että sinne voidaan päästä. Työtä voi muokata monella tapaa. Myös voimavarojen tukeminen on työn muokkausta. Työpaikalla pitää tarkistaa tehtävänkuva, työn vaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit. Uupuneen tulisi tarkastella omaa suhdetta työhönsä: pyrinkö tekemaan sen tunnollisemmin kuin on mahdollista suhteessa työaikaan. Mikäli useampi työyhteisössä on uupunut työterveyshuolto voi ehdottaa työorganisaatioon kohdistuvia muutoksia.

”Itkin matkalla työhön, joskus myös töissä suljetun oven takana”

Uupuneen työntekijän on hyvä pohtia mitä haluaa työssään, mitä kohti haluaa työssään mennä, mitkä ovat työn voimavaroja sekä millaista työn pitäisi olla, jotta siinä jaksaisi ja mitä työssä pitää muuttaa, jotta nämä halutut asiat toteutuvat. 

Omia voimavaroja pystyy lisäämään kiinnittämällä huomiota:

  • riittävään ja hyvälaatuiseen uneen
  • terveellisen ravintoon
  • työn tauottamiseen
  • työpäivän rajaamiseen (”kahdeksaan tuntiin”)
  • työn ja vapaa-ajan erottamiseen toisistaan
  • henkisen tasapainon etsimiseen
  • ajan antamisella läheisille
  • lomasuunnitteluun

Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä alun perin motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolosuhteet. Pitkittyneestä tilanteesta on kuitenkin kehittynyt työuupumus, koska ristiriitoihin työssä ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi. Työuupumus kehittyy siis työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi siihen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. 

Yleensä uupumuksen aiheuttaa pitkään jatkunut työtilanne, joka ylittää työntekijän voimavarat. Työuupumuksessa kyse on aina työstä, mutta sille voi altistaa myös persoonallisuustekijät. Uupumukseen johtavat tekijät ovatkin yksilökohtaisia. 

Työolosuhteet uupumisessa ovat työntekijälle kuormittavia. Työntekijä voi asettaa itselleen ja työsuoritukselleen kohtuuttoman suuret vaatimukset. Kuormitus voi johtua velvollisuuden tunteesta, tunnollisuudesta ja tarpeesta tehdä työ hyvin, jolloin töitä voidaan tehdä iltaisin ja viikonloppuisin, vaikka työnantaja ei sitä edellyttäisikään. Työntekijä voi laiminlyödä taukojaan tai venyttää työpäiviään oma-aloitteisesti jatkuvasti. 

Kuormitus voi liittyä työhön asetettuihin asenteisiin, työn ja työyhteisön ominaisuuksiin kuten työpaineeseen, kiireeseen, johtamiseen, asiakassuhteisiin, palautteeseen, arvoihin, päätöksentekoon, autonomiaan, ristiriitoihin ja epäselvyyksiin. Työtehtäviä voi olla liikaa. Työtehtävät voidaan kokea liian vaativina tai tavoitteet ovat epäselvät tai epärealistiset. Henkiset työolosuhteet kuten ilmapiiriongelmat tai organisaatiomuutokset voivat altistaa myös uupumiselle. Pitkään jatkunut epävarmuus ja ennakoimattomuus työssä ovat myös yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen.

Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina sekä työntekijän työkuormituksen kartoitusta että työn muokkaamista. Työturvallisuuslaki (25§) ohjeistaa työnantajaa selvittämään kuormituksen syitä. Kuormitustekijöiden poistaminen ja voimavarojen vahvistaminen ovat tärkeitä paluun kannalta. On muistettava, että työuupumus on työperäistä ja siksi työoloja pitää muuttaa, jotta työntekijä ei uupuisi uudestaan.

On tärkeää, että työntekijä on rehellinen itselleen, työterveyteen sekä omalle esimiehelleen. Tilanteen muuttaminen vaatii yhteistä keskustelua, joka voidaan järjestää työterveydessä työterveysneuvottelussa, johon osallistuu työterveyslääkäri, esimies ja työntekijä. Neuvottelun tarkoituksena on löytää yhdessä terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevia ratkaisuja. Tällaisia keinoja voivat olla väliaikaiset työjärjestelyt, kuten työn keventäminen tai työajan lyhentäminen. Tärkeää on, että työntekijää kuunnellaan: kuullaan, mitä hän asiasta kertoo ja mitä mieltä on omasta tilanteestaan! Tilannetta pitää myös seurata, jotta ei päädytä uudestaan samaan tilanteeseen. Pinttyneiden tapojen ja työtahdin muuttaminen voi olla vaikeaa, vaikka siihen olisi tietoisesti pyrkinyt.

Työuupumus on yleistä. Se on yleisempää kuin masennus, joten työhön paluuta ei pidä pelätä. Todennäköisesti joku töissä tai työkavereiden lähipiirissä on kokenut työuupumusta myös. Avoimuus asiasta voi auttaa koko työyhteisöä muuttamaan toimintaansa ja omalta osaltaan ehkäisemään jokaisen työntekijän uupumista. Työterveyspalvelut ovat sitä varten, että niitä käytetään. Työnantajalta edellytetään kuormittavuuteen vaikuttavien asioiden muuttamista. Tärkeää on uskoa itseensä! Sinä osaat! Elämässä on myös paljon muutakin kuin työ ja niistä on lupa nauttia!


 

Lähteet:

Duodecim. Terveyskirjasto.

Haapala, V. MTV3. 2022. Huolestuttava havainto etätyötä suosivista – tärkeä viesti johtajille: "Työelämä on muuttunut pysyvästi".  25.5.2022

Ilmarinen. Työn muokkaus mielenterveyshäiriöissä. 

Iltasanomat. 2013. Testaa 10 paljastavalla kysymyksellä:Uhkaako sinua burn out?

Lieto, M. Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla –tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tullayllätyksenä” 5.1.2022.

Moilanen, J-M. Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinäänsairausloma-ajan palkkaan? Julkaistu: 30.11.2021

Terveystalo. Työuupumus- eli burn-out.

Työelämän mielenterveysohjelma. 

Työtervesylaitos. Stressi ja työuupumus. 

Yle. Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin. Paula Tiessalo. 22.8.2021. 


Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Varhaista Aikaa

Sitaatit on kerätty työuupumusta kokeneilta henkilöiltä. 

 

**************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 2

 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa. Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. ...