torstai 21. heinäkuuta 2022

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 1

 

 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa.

 Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. 

 Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään laadukkaasti. On jokaisen etu, että työyhteisössä työn tekeminen sujuu, siellä keskitytään oikeisiin asioihin ja jokainen pystyy palautumaan työstään. Työssä voidaan myös huonosti, joten työhyvinvointiin perehtyminen on tärkeää, jotta sitä voidaan yhdessä lisätä työyhteisöihin. 

 

”Työstä on lupa nauttia” miniblogi-sarjan tässä osassa käsitellään työuupumusta.  

Työhyvinvointiin liitetään käsitteet työn imu,työtyytyväisyys, työriippuvaisuus, työuupumus sekä työssä tylsistyminen. Näistä positiivisia vaikutuksia työhön tuovat työnimu sekä työtyytyväisyys. Työriippuvuus, työuupumus sekä työssä tylsistymisellä on puolestaan negatiivisia vaikutuksia työhön, työssä suoriutumiseen sekä yksilön omaan hyvinvointiin.

Suomessa työuupumuksen oireita kokee noin joka neljännes työikäinen jossain vaiheessa elämäänsä. Työuupuminen voi olla pitkään kestäneen tilanteen lopputila, jossa voimavarat ovat ehtyneet tai se voi olla vuosia kestävää eriasteista työuupumusoireilua, jolloin työntekijä kykenee työhön ja saattaa yrittää ponnistella entistä enemmän saavuttaakseen työnsä tavoitteet. 

Uupumus on yksi tapa kokea ahdistusta. Sitä voi kuvata myös piilomasennukseksi. Ihminen voi olla masentunut, vaikka nousee aamuvarhaisella töihin, huolehtii itsestään ja tapaa ystäviään. Niin kutsuttua korkean toimintakyvyn masennusta sairastava suoriutuu kyllä arjesta, mutta asiat eivät enää tuo iloa. Korkean toimintakyvyn masennuksessa diagnoosi voi tulla henkilölle yllätyksenä, koska hän voi saada aikaan paljon, mutta omien tarpeiden, tunteiden ja rajojen tunnistaminen voi olla hankalaa. Suorittamista ruokkii tehokkuuteen ja itsensä kehittämiseen korostava aika. Työtä voi suorittaa sisältä tyhjänä hyvinkin pitkään. Ahdistus, pelko, jännitys siirretään syrjään ja tilalla on mykkä uupumus. Uupumuksen hoito vaatii aikaa ja kuulluksi tulemista. Aikaa käsitellä uupumukseen johtanutta polkua, jotta sitä voidaan muuttaa.

Moni sinnittelee liian pitkään uupumuksensa kanssa. Varhaiskasvatuksenkin työkulttuuriin kuuluu pärjääminen. ”Kyllä me pärjätään” ja samalla purraan hammasta yhteen ja puurretaan väkipakolla. Tämä juurruttaa työhön ja työyhteisöihin vääränlaista asennetta. Tilalle tulee ”sitku”: tehdään asioita sitten kun on riittävästi työntekijöitä, aikaa, muita resursseja…Sama sitku siirtyy töistä kotiin: lepään sitten kun loma tulee. Tekemisestä niin työssä kuin kotona katoaa sielu, merkitys.

Kuulostaako tutulta?

On hyvä hahmottaa, että työuupumuksen taustalla on yleensä pitkäkestoinen stressitila, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat ovat ehtyneet. Se voi aiheutua muun muassa töiden paljoudesta, korkeista tavoitteista, heikoista mahdollisuuksista hallita työtä tai tuen puute työssä. Se on tila, johon liittyy usein kolme tieteellisesti tunnistettua oiretta: uupumisasteinen väsymys, kyynistyminen sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. 

 ”Pidin päivittäin yllä kulissia. Hymyilin. Hoidin tehtäväni. Sisälläni oli tyhjyys, väsymys ja päivät menivät itkua pidätellen.”

 Burnout tai loppuun palaminen kuvaavat kokonaisvaltaisen väsymyksen tunnetta, joka on tyypillinen oire. Uupumusasteista väsymystä kuvaa tila, johon lepääminen ei auta ja aamulla väsyttää yhtä paljon kuin illalla, ja viikonlopun jälkeen yhtä paljon kuin perjantaina työpäivän jälkeen. Työntekijän väsymys on kokonaisvaltaista ja hänen emotionaaliset voimavaransa ovat lopussa: ei ole mitään antaa työhön, omat voimavarat eivät riitä enää työstä selviytymiseen. Väsymys voi kertyä pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä.

Kyynistyminen on puolestaan suojamekanismi, jolla otetaan etäisyyttä työhön, jolloin työhön liittyvät tunteet heikkenevät, työnilo katoaa ja asenne työtä kohtaan muuttuu. Motivaatio laskee ja työ turhauttaa. Työ voidaan esineellistä, asenteet voivat kovettua, työtä voidaan tehdä välinpitämättömästi ja mekaanisesti. On hyvä tunnistaa, että kyynistyminen ei ole tahdonalainen tila. 

"Tein kyllä työtä, mutta työn iloa ei enää ollut. Työ oli jotain, mitä vain piti tehdä."

Ammatillisen itsetunnon heikkenemisessä ominaista on kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä, eikä työllä ole merkitystä. Se voi tuottaa myös ajatuksia, että työntekijä on huono työntekijä ja vika on hänessä, kun ei selviä työstään, jossa on voinut olla todella hyvä aiemmin: Tunne, että ei hallitse omaa työtä valtaa ajatuksia ja oman työn merkityksellisyys katoaa. Työuupumuksesta kärsivä saattaa myös eristäytyä työyhteisöstä. 

Työssään uupuneella esiintyy yleensä muita yleisiä stressioireita. Työuupumuksen hälytysmerkkejä ovat myös:

  • unihäiriöt (nukahtamisen vaikeus, heräily)
  • tunteiden säätelyn vaikeudet: ärsyyntyneisyys, hermostuneisuus, kiukkuisuus, itkuisuus
  • ahdistus ja kyynisyys (työn tuntuu toivottomalta ja epämiellyttävältä, työhön ei huvita mennä, työhön meneminen ahdistaa) tunne
  • työasiat pyörivät mielessä - ylivirittyneisyys
  • jaksamattomuus, palautumisen vaikeus, väsymys joka ei lähde nukkumalla, työn teon hidastuminen
  • sosiaalisten tilanteiden ja kohtaamisten välttely
  • negatiivinen ajattelu
  • huono omatunto tekemättömistä töistä
  • kognitiiviset häiriöt: muistamisen ongelmat, tarkkaavaisuus heikkenee, keskittyminen heikkenee
  • toistuva päänsärky, hikoilu, palelu, suolisto-oireet, lihaskireys, rintakipu ja hengenahdistus
  • työn merkityksen katoaminen
  • stressaantuneisuus

Mitä aikaisemmin liiallinen kuormitus tunnistaan, sitä paremmin työuupumusta voidaan ehkäistä. Olennaista on tunnistaa kuormitukseen vaikuttavat tekijät ja puuttua niihin. Kova paina ja hetkellinen stressi eivät ole haitallisia, kun niistä pystyy palautumaan riittävästi ja tilanne ei jatku pitkään. Työuupumusta voidaan muun muassa ehkäistä arvioimalla ja kehittämällä säännöllisesti työolosuhteita. Toimivista käytänteistä ja epäkohtien puheeksi ottaminen työyhteisössä tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Ratkaisut löytyvät yleensä parhaiten sieltä, missä ongelmat ovat kehittyneet. Työhön voidaan tehdä joustoja ja tarkastella työntekijän autonomiaa työssään. Työuupumusta ei pidä vähätellä, eikä syyllistää työntekijää. Pitkittyessään ja hoitamattomana työuupumus voi johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Kattava työterveyshuolto on tärkeä keino myös: Jos olet huolissasi omasta jaksamisestasi, hakeudu työterveyteen. Jos olet huolissasi työkaverisi voinnista, ota asia rohkeasti puheeksi. Joskus pelkkä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” voi viedä asioita eteenpäin.

Työterveydessä työterveyslääkäri arvioi työntekijän tilanteen ja siihen tarvittavan lääketieteellisen avun. Se voi olla sairauslomaa, ohjausta psykologille tai lääkinnällistä tukea. Akuutti työuupumus on usein omanlainen kehon ”sulkutila”, jonka purkamiseen tarvitaan lepoa ja sairaslomaa. Pelkkä sairausloma ei kuitenkaan poista työuupumusta ja siihen johtaneita tekijöitä. Työuupumusta epäiltäessä kartoitetaan yleensä myös muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa tilaan kuten kilpirauhasen toiminta, uniapnea, anemia, masennus tai liiallinen alkoholin käyttö. Kartoituksella voidaan poissulkea tekijöitä tai hoitaa niitä asianmukaisesti.

Työterveys määrittää uupuneelle usein sairauslomaa, jotta tilanne saadaan katkaistua. On hyvä tietää, että työuupumus itsessään ei ole peruste sairauspäivärahaan oikeuttavaan sairauslomaan, joten työuupunut saa lääkäristä usein oireiden pohjalta diagnoosin kuten unettomuus, masennus tai ahdistusdiagnoosin, vaikka työuupumus tunnistettaisiinkin. 

 

Uupumuksen ehkäisy:

  • muuta työtyyliä
  • tauota työt
  • rajaa työtä ja työpäivien pituutta – uskalla sanoa Ei
  • huolehdi elämän tasapainosta: 8- töitä -8 vapaata -8 unta = 24 h
  • irrota itsesi työstä sieltä lähtiessä – liiku, tee mindfulharjoituksia, tee jotain ihan muuta kuin töissä…
  • tee paljon asioita, joista tulee hyvä mieli (liiku luonnossa, tapaa ystäviä, kuuntele musiikkia, lue kirjoja…)
  • liiku itselle mieleisellä tavalla
  • syö terveellisesti ja säännöllisesti
  • luovu vaatimuksista – ei tarvitse olla täysi kymppi - 7 tai 8 on ihan hyvä
  • tarkastelu ajattelumalleja – ole armollinen itsellesi ja pidä itsesi puolia
  • arvioi omia voimavaroja säännöllisesti kouluasteikolla
  • mieti, mikä elämässäsi on tärkeää, ja panosta siihen.

 

Pikatesti työuupumuksen uhasta:

  • Oletko väsynyt jatkuvasti ja sinusta tuntuu, ettet jaksaisi tehdä mitää?
  • Onko työmotivaatio hukassa? Mikään ei kiinnosta tai innosta. Töihin on vaikea lähteä.
  • Tunnetko turhautuneisuutta tai kyynisyyttä? 
  • Valtaako ajattelun negatiivisuus? Onko asioilla mitään väliä työssä?
  • Unohteletko asioita? Onko vaikea keskittyä työn tekemiseen?
  • Onko työtehosi laskenut?
  • Tuleeko riitaa muiden ihmisten kanssa? 
  • Vältteletkö muita ihmisiä?
  • Muistatko pitää huolta itsestäsi?
  • Pohditko työasioita vapaalla?
  • Tunnetko tyytymättömyyttä työhön tai muuhun elämään?
  • Tunnistatko fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, vatsaoireita, sydänoireita?

 

Voit tehdä myös työuupumus- ja stressitestit:

Uhkaako työuupumus? 

Kuinka stressaantunut olet?

 

Tunnistatko sinä työuupumuksen? 

 

Lähteet:

Duodecim. Terveyskirjasto.

Haapala, V. MTV3. 2022. Huolestuttava havainto etätyötä suosivista – tärkeä viesti johtajille: "Työelämä on muuttunut pysyvästi".  25.5.2022

Ilmarinen. Työn muokkaus mielenterveyshäiriöissä. 

Iltasanomat. 2013. Testaa 10 paljastavalla kysymyksellä:Uhkaako sinua burn out?

Lieto, M. Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla –tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tullayllätyksenä” 5.1.2022.

Moilanen, J-M. Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinäänsairausloma-ajan palkkaan? Julkaistu: 30.11.2021

Terveystalo. Työuupumus- eli burn-out.

Työelämän mielenterveysohjelma. 

Työtervesylaitos. Stressi ja työuupumus. 

Yle. Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin. Paula Tiessalo. 22.8.2021. 


Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Varhaista Aikaa

Sitaatit on kerätty työuupumusta kokeneilta henkilöiltä. 

 

**************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Työstä on lupa nauttia – Työuupumus osa 2

 ”Työstä on lupa nauttia” on miniblogi - sarjaa. Sarjassa tarkastellaan työhyvinvointia ja siihen liittyviä asioita varhaiskasvatuksessa. ...