Lähiyhteisön menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

Pohtimalla lähiyhteisön menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnataan lasten mielenkiintoa historiaan sekä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Eri aikakausien tarkastelun avulla on mahdollista vahvistaa lasten aikakäsityksiä: ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Tarkastelun avulla voidaan päästä käsiksi myös syy- ja seuraussuhteisiin. Esimerkiksi kun tarvitaan taloja perheille, ympäristö voi muuttua metsämaisemasta asuinyhteisöksi. 

Tarkastelemalla lasten lähiympäristöä, kasvuympäristöä, kiinnitetään huomiota ympäristöjen moninaisuuteen. Lapset voivat tulla hyvin moninaisista kulttuurisista taustoista ja heidän kotiympäristönsä voi olla hyvinkin erilainen. Yhden perheeseen kuuluu vain lapsi ja yksi vanhempi, toisen perheessä voi olla useita sisaruksia, kolmannella on etä- ja lähivanhempia. Yksi asuu kerrostalossa, toinen omakotitalossa. Variaatioita lapsien lähiympäristöistä löytyy useita.

Lähiyhteisön menneisyys

Tarkastelemalla menneisyyttä, lapsille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Lasten oma historia vauvasta tähän päivään ja tästä tulevaisuuteen tuo jokaiselle oman henkilökohtaisen historiaperspektiivin aiheeseen.

Perheiden tarkastelu tekee perhehistoriaa ja kulttuuria näkyväksi lapselle ja lapsiryhmälle. 

Esineitä tarkastelemalla voidaan selvittää, onko nykyisyydestä löytyviä vastaavia esineitä ollut ennen ja mitä ne voisivat olla tulevaisuudessa. Esimerkiksi lasten leluja voidaan tarkastella historia perspektiivistä. Löytyykö lasten kotoa vanhoja leluja? Miten ne eroavat nykyisistä? Entä millaisia lapset luulevat lelujen olevan tulevaisuudessa?

Lähiympäristön historiaa voidaan tutkia kartoista ja vanhoista valokuvista. Miltä varhaiskasvatuspaikka on näyttänyt viisi, kymmenen tai 50 vuotta sitten? Kuinka vanhoissa taloissa lapset asuvat ja mitä niiden tilalla on ennen ollut? 

Huoltajia voidaan haastatella esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla ja selvittää, mikä heille on ollut tärkeää lapsuudessa? Lastenkulttuurissa voi olla yhtenäisyyksiä nykypäiväänkin. Näin voidaan saada yksinkertaisin keinoin selville huoltajien kulttuuriperintöä. 

Lapsien isovanhemmat ovat myös oiva tiedon lähde. Yksiköissä voidaan viettää Isovanhempien päivää. Päivän aikana voidaan tutustua isovanhempien lapsuuden leikkeihin ja musiikkiin ja jakaa vastavuoroisesti isovanhemmille tämän päivän lastenkulttuuria leikkien ja musiikin kautta.

Lähiyhteisön nykyisyys

Nykyisyyden tarkastelulla kiinnitetään lasten huomiota heitä mietityttäviin ja kiinnostaviin ajankohtaisiin asioihin. Tarkastelemalla omaa lapsiryhmää vahvistetaan lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja opetetaan lapsia hyväksymään ihmisten moninaisuutta ja erilaisuutta. Nykyisyyden tarkasteluun voidaan ottaa se, missä jokainen on hyvä nyt ja kirjata jokaisen tämän hetkinen vahvuus ryhmän vahvuustauluun esille. Vahvuuksien kautta lapsia voidaan opettaa ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia ja jokaisella on joku vahvuus. Jokainen ryhmässä on ainutlaatuinen ja tärkeä, näyttivätpä he miltä tahansa tai oli heidän perheensä millainen tahansa.

Jokaisen perheen tarkastelu ja arvostaminen on myös yksi keino tutkia nykyisyyttä: Ketä sinun perheeseesi kuuluu?

Nykyisyyttä voidaan tarkastella lapsihaastatteluilla, joihin kirjataan lasten kirjaushetken ajatuksia esimerkiksi siitä, mitkä asiat ovat kivoimpia varhaiskasvatuksessa, mistä leikeistä he pitävät tai mitkä ovat heidän suosikkilastensarjoja. Nykyisyyden kirjauksiin voidaan palata tulevaisuudessa esimerkiksi varhaiskasvatustoimintavuoden päättyessä ja tarkastella millaisia lasten vastaukset silloin ovat ja vertailla vastauksia keskenään. 

”Ikkunapiirustukset” ovat yksikeino tutkia miltä lähiyhteisö näyttää nyt. Lapsille annetaan kehys, jonka he laittavat esimerkiksi ryhmän ikkunaan ja piirtävät erilliselle paperille, mitä näkevät kehyksen läpi. Tehtävän voi tehdä siten, että piirretään mitä näkyy ryhmän ikkunan ulkopuolella tai ryhmän sisällä. Ryhmän ulkopuolen ja sisäpuolen kuvista on hyvä käydä keskustelua. Mitä ikkunasta on näkynyt? Näkevätkö kaikki saman?

Lähiyhteisön tulevaisuus

Tulevaisuuden pohtiminen ja sen, miten voimme vaikuttaa suotuisan tulevaisuuden toteutumiseen on tärkeää. Lähtökohtaisesti jo pelkän tulevaisuus käsitteen pohtiminen lasten kanssa on tärkeää. Nykypäivän hektinen elämän tapa näkyy osassa lapsia ja ”kaikki mulle heti nyt” – mentaliteetin kanssa tulevaisuus voi olla käsillä jo seuraavan viiden minuutin päästä, ei huomenna tai saati kuukauden päästä.

Aikakäsitteitä menneisyys – nykyisyys –tulevaisuus voidaan koota ryhmän omaan tauluun, jolloin käsitteisiin voidaan yhdessä palata ja vahvistaa ajantajua. 

Suotuisaa tulevaisuutta voidaan lasten kanssa pohtia kestävän kehityksen ja kierrätyksen näkökulmasta. Lasten kanssa voidaan kasvattaa kukkia ja kasveja ja tutkia miten ne kasvavat ja tehdä ennusteita tästä. Maatumiskokeiden avulla voidaan havainnollistaa lapsille kierrätystä – mikä maatuu – mikä ei. 

Rakentamalla lasten kanssa aikakone voidaan leikin ja draaman kautta matkustaa menneeseen tai tulevaisuuteen. Leikissä voidaan kehittää kohde, mihin tehdään aikamatka ja mitä siellä voidaan ehkä kohdata. 

Tulevaisuuskaupunkien suunnittelu ja rakentaminen yhdessä lasten kanssa tuo esille heidän omaa ajatteluaan. Mitä tulevaisuuskaupungissa on? Miksi?

Lasten omat valokuvat vauva-ajalta ja nykyisyydestä auttavat hahmottamaan ajan kulkua ja lasten kanssa voidaan pohtia millaiselta he näyttävät tulevaisuudessa. Tulevaisuuden omakuvia voidaan toteuttaa muun muassa kuvallisen ilmaisun keinoin. Tulevaisuuden minä aiheeseen voidaan myös yhdistää pohdinnat tulevaisuuden ammateista ja mitä lapsista tulee isona. 

Lähitulevaisuutta voidaan tutkia ympäristön muutoksien kautta. Lasten leikkipaikkoja voidaan kuvata syksyllä, talvella ja keväällä. Ensimmäisellä kuvakerralla tehdään arvioita, miltä paikka näyttää esimerkiksi kahden kuukauden päästä, jolloin seuraava kuva otetaan samasta paikasta. Toisen kuvan jälkeen tarkastellaan miltä paikka näytti. Osuiko arvio kohdalleen ja miksi näin kävi?

Koko ryhmän leikiksi voidaan ottaa ”kaupunki ennen vanhaan”, jolloin ryhmänä leikitään sitä, mitä ajatellaan kaupungissa ennen olleen, millaisia rooleja lapset ja aikuiset saavat. Toisena isona vastaleikkinä tälle ”tulevaisuus kaupunki” mitä ajatellaan kaupungissa olevan, millaisia rooleja lapset ja aikuiset saavat.

Seuraamalla blogia Facebookissa ja liittymällä materiaalipankkiin saat aina ajantasaista tietoa uusimmista kirjoituksista ja lisäyksistä.