keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Ystävät ja ystävällisyys

 


Ystävänpäivän lähestyessä, ystävyys ja ystävällisyys kulkevat teemoina melko luonnollisesti. Ystävällisyys on yksi 24 luonteenvahvuudesta ja sen käsittely sopii ympärivuotisestikin. Ystävällisyys on positiivinen tunne, joka leviää helposti ympärille vahvistaen hyvinvointia ympärillämme.

Ystävyydestä on paljon lauluja ja loruja. Moni lauluista on toiminnallisia laululeikkejä, joilla voidaan vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta kuten ”Liina laulu” (Kierrän, kuljen näin, mis on ystäväin…), ”Tule ystäväksi näin” (Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin, meillä hauskempaa on käsikkäin). Myös muita leikkejä ystävyyden ja ystävällisyyden vahvistamiseen on. Leikinlailla -sivustolle Instagramiin on Hanna Niemi, muun muassa koostanut näistä ison laululaukun sisällön.

Ystävänpäivänä voidaan myös toimia toisin kuin muina päivinä ystävyysteman pohjalta. Leikin valinta voi tapahtua vaikkapa yllätyksellisesti pareittain siten, että lorupussista nostetaan sydämen puolikkaita, joissa näkyy osa leikistä ja pariksi leikkiin tulee se, joka saa sydämeen sopivan palan. Päivänä tehtävänä voi olla vaikkapa hyvien tekojen tekeminen ja sovitun ajan jälkeen jokainen saa kertoa, mitä hyviä tekoja on päivän aikana tehnyt. Listasta voi tulla hyvinkin monipuolinen. Ehkä joku on avannut oven toiselle, hymyillyt, kiittänyt... Näistä on hyvä käydä keskustelua lasten kanssa ja kannustaa jatkamaan niitä muinakin päivinä.

Tässä muita ajatuksia ja vinkkejä toiminnan toteuttamiseen.

Sanallisia harjoitteita ystävyyteen:

Minun ystäväni on – jatketaan lausetta ja perustellaan sitä. Idean pohja laulussa ”Minun ystäväni on kuin villasukka” (joka talvella lämmittää). Annetaan lasten leikissä keksiä vertauksia ystävälle ja autetaan tarpeen mukaan perusteluiden keksimisessä. Esimerkiksi: ”Ystäväni on kuin kaunis kukka, joka… ilahduttaa aina, kun hänet näkee.

Ystävät – sananselityspeli – tähän voi käyttää sekä kuvia että sanoja tukena. Kuviksi voi ottaa vaikkapa lasten suosikkihahmoja esimerkiksi Ryhmä Haun koirat. Sanan selityspelissä lapset vuorotellen kuvaavat hahmoa hyvien ominaisuuksien pohjalta. Esimerkiksi ”Ystäväni osaa lentää. Hänellä on kaunis vaaleapunainen asu. Hänellä on iloinen ääni” (Ystäväni on Kaja).

Kerro, kerro peili -harjoitteessa tuolilla istuu yksi lapsista ja hän kääntää peilin itsestään muihin lapsiin päin ja muut lapset kertovat, mitä hyviä asioita näkevät tuolilla istuvassa lapsessa (peili on siis tässä rekvisiitta, jota oikeasti ei käytetä, vaan kuvainnollisesti kertoo sitä, mitä hyviä asioita muut toisessa näkevät).

Kokoryhmän (pienryhmän) kanssa pelattavaksi sopii Värinauttien kaveritaitopeli. Pelin avulla voidaan monipuolisesti keskustella toiminnallisesti yhdessä ystävistä ja ystävyydestä. 

Ystävyydenverkko - leikissä, tarvitaan lankakerä. Leikkijöiden kanssa ollaan piirissä. Leikinohjaaja aloittaa leikin sanomalla yhden piirissä olevan lapsen nimen ja heittää lankakerän tälle pitäen itse kiinni langan päästä. Lankakerän saanut lapsi ottaa lankasta kiinni ja sanoo jonkun muun nimen ja heittää kerän pitäen omasta kohtaa lankaa kiinni. Lanka kiertää kerran jokaisen luo ja lopulta langasta muodostuu iso ystävyyden verkko, joka voidaan laskea alas maahan /lattialle yhteiseen ihailuun.

 

Ystävyyspelejä ilman sanoja:

Ystävyyteen liittyviä pelejä voidaan leikkiä myös ilman sanoja.

Ystävä-miimit pelissä voidaan käyttää lasten ystävinä esimerkiksi eläimiä. Lapset vuorollaan esittävät toisilleen kuka heidän ystävänsä on eläimistä ilman ääntä. Ennen esittämistä lapselle näytetään kuva eläimestä, jota yrittää matkia parhaansa mukaan ensin ilman ääntä ja tarvittaessa äänen kanssa. Muut yrittävät arvata, mikä eläin on kyseessä. 

Vaihda paikkaa ystävän kanssa - leikissä, olla piirissä. Paikkaa vaihdetaan sanomatta sanaakaan. Paikan saa kuitenkin vaihtaa vasta, kun on ottanut katsekontaktin toiseen lapseen ja tämä toinen on ottanut katsekontaktin takaisin, jolloin molemmat tietävät vaihtavansa toistensa kanssa paikka ja lähetävät yhtäaikaisesti liikkeelle vaihtaakseen paikat. Leikki on myös hyvä keskittymisharjoitus. 

Hyvän tuulen levitys - leikissä tilaan on kiinnitety positiivisia ystävällisyyteen liittyviä kuvauksia kuten "hyväntahtoinen, sydämellinen, ymmärtäväinen, lämpöinen, kiltti, armollinen, huomaavainen, hienotunteinen, auttavainen" leikissä sanat käydään ensin läpi. Leikin idea on löytää oikean sanan luoksen sovitulla tavalla liikkuen eli leikin vetäjä sanoo (kuiskaa, huutaa, puhuu tavallisella äänellä, robotti-äänellä, tavuilla... eli sanontatapaakin voi vaihdella) minkä sanan luokse liikutaan ja miten. Näin leikissä tulee sanoitettua äänen positiivisia sanoja paljon leikin aikana.

 



Kädentaitoja:

Kädentaidoista ja ystävyydestä tulee monille varmasti mieleen sydämet, mikä toimii monestikin hyvänä symbolina teemalle. Sydämiä voidaan leikata, maalata, piirtää, muovailla... Oman käden maalaaminen ja siihen hyvien asioiden liittäminen on myös itsetuntoa vahvistaa, sillä jokaisessa meissä on hyvää ja tunnistamalla hyvän itsessämme, on myös helpompi jakaa hyvyttää itsestä ulospäin. Kahdesta kädestä saa myös sydämen muodostettu ja koko ryhmän painettujen kädenjälkien yhteenliittämisellä voidaan luoda hieno taideteos seinälle, joka kuvastaa jokaisen merkitystä ja tärkeyttä ryhmässä. 


Miten teillä vahvistetaan ystävyyttä ja ystävällisyyttä ryhmässä?


muita vinkkejä:

Trogen, T. 2017. Pieni kirja luonteenvahvuuksista. https://positiivinenkasvatus.com/wp-content/uploads/2017/11/pieni-kirja-luonteenvahvuuksista-2018.pdf

Ryhmärengin sivuilla on myös erilaisia ystävyysvinkkejä https://ryhmarenki.fi/ystavanpaiva/

 Värinauttien ystävyys-teema

 

*******************************************

"Ystävän päivä voi olla joka päivä"

 

*******************************************

Blogin löydät myös Facebookista - Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

sekä Instagramista - @varhaista.aikaa

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Tutkitusti - Millainen on hyvä tiedeprojekti?

 

 

 

 

 

Tervetuloa lukemaan ”Tutkitusti” – miniblogi - sarjaa. Sarjassa esitellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaisia töitä ja tutkimuksia. 

 

 

 

 

 

 Kirsi Rehunen on varhaiskasvatuksen opettaja ja kirjailija Taipalsaarelta. Työssään hän heittäytyy rohkeasti tiedemaailmaan lasten kysymysten kautta. Kirsi on kirjoittanut myös kirjan ”Tiedeleikkejä pikkututkijoille” (Rehunen, K. 2017. Tiedeleikkejä pikkututkijoille. Jyväskylä: PS-kustannus). Kirja on käännetty viroksi ja ilmestyy keväällä 2021 latviaksi. Kirjan kirjoittaminen ja varhaiskasvatuksen opettajan työ on vienyt Kirsin 2019 Kiinaan Chongqingiin ja Chengduun opettamaan opettajia sekä lapsia sekä Science on Stage yhteistyön myötä Berliiniin, jossa hän oli tekemässä ”Language skills through experiments" -kirjaa ”Lilu´s house”. 

 

Luupin läpi - Kuva: Kirsi Rehunen

Mistä hyvät tiedeprojektit on tehty?

 

”Hyvä tiedeprojektin aloitus on, että keräämme lapsilta kysymyksiä yhdessä heidän vanhempiensa kanssa”, kertoo Kirsi.

”Kysymykset lajitellaan lasten kanssa eri värisille lapuille aihealueiden mukaan ja pohditaan yhdessä mistä aiheesta saapui eniten kysymyksiä, mikä kiinnostaa ja lopuksi äänestetään lasten kanssa laittamalla palikka kiinnostavimman aiheen kohdalle. Pian lapset ja aikuiset etsivät yhdessä vastauksia lasten kysymyksiin.”

”Voiko kävellä sukkasillaan, jos ollaan sukkatutkijoita? Miten metsästä löytynyt pallokivi syntyi? Onko vaarallista, kun sydän jyskyttää? Jokaisen vuoden projekti on ollut erilainen, niin kuin myös joka vuoden innostuneet tutkijat ovat erilaisia. Käveltyämme sukkasillamme lammen rannalla ja metsässä, tutkimme kasvaako sukkiin jotain. Naapuriryhmien lapset kävivät laskemassa, monessa sukassa on vihreää ja yksi sienikin löytyi. Viereisen koulun opettaja auttoi selvittämään miten pienikin vesipisara kuivan kauden jälkeen saa kasvin osan toimimaan kuin katapultti. Ja seuraavaksi piti tietenkin rakentaa katapultteja.” (Tätä tarinaa pääsette katsomaan tarkemmin projektista tehdyltä videolta.)

Kirsi Rehunen korostaa, että ”tärkeää on uteliaisuuden herättäminen ja yhdessä tekeminen. Toimintamme on leikinomaista, jokaista lasta kuunnellaan ja onnistumisista ja oivalluksista tiedotetaan vanhemmille. Itse tekemällä lapselle kertyy muistoja, joita tallennetaan valokuviin ja lasten omiin elokuviin. Kannustan dokumentoimaan lasten näköisesti, niin että lasten ajattelu saadaan näkyville.”

”Projekteissamme tärkeää on yhdessäolo, jokaisen ryhmän lapsen ottaminen mukaan omana itsenään, leikki, mielikuvitus, luonto, vuorovaikutustaidot, taide, ilmiöiden ihmettely kaikin aistein yhdessä kotiväen kanssa ja uteliaisuus! Teemme yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun kanssa.”

”Kirjassani Tiedeleikkejä Pikkututkijoille tutkimuksemme on esitelty selkeästi toteutettaviksi: tarvikkeet, ennakkovalmistelut, virittäytyminen, toiminta ja lopetus, voit siis toteuttaa projektin kuin me Taipalsaarella tai etsiä kirjasta ideoita”, vinkkaa Kirsi.

 

Jäälinna talvella - Kuva: Kirsi Rehunen

 

”Projektissa, joka voi olla viikon mittainen tai jopa vuoden mittainen:

·       lähdetään liikkeelle lasten kysymyksistä: Kirjoitetaan ideointivaiheessa jokainen kysymyksen esittäjä ja kysymys talteen. Näin tutkiminen etenee kuin polulla kulkeminen, keksitään kysymyksiä ja etsitään niihin vastauksia.

·       kerrotaan projekteista huoltajille: Vanhemmat tietävät mitä tutkimme, ehkä joku isovanhemmista voi olla asiantuntijana tai vanhemman työpaikalla voi vierailla

·       tarinat ja roolileikit voivat ovat osa elämyksellistä oppimista: Ainakin meille syntyy projektin kuluessa oma tarina

·       tutkiminen kohdistetaan ymmärryksen kannalta keskeisiin ideoihin

·       tietoa rakennetaan yhteisöllisesti ja asiantuntemus jaetaan vaikka naapuriryhmän kanssa: Lasten kanssa tehtäviä tutkimuksia kannattaa pohtia vertaisihmettelijöiden kanssa, joihin yhteys saadaan Teamsilla, Meetillä tai Skypellä. Tämä antaa lapsille mahdollisuuden jakaa ryhmänsä toimintaa ja reflektoida kokemuksia. Jos ryhmän käytössä on videotykki tai älyTV, näkevät kaikki hyvin toisensa videoyhteyden kautta. Jos yhteys pätkii, voi turvautua pikaviestittelyyn. Me esittelimme tänä vuonna katapulttia Tanskan Aalborgin koululaisille ja muutama vuosi sitten juttelimme 3 v matotutkijoiden kanssa Ylämaan päiväkotiin. ”

 

Tutkimuksia - Kuva: Kirsi Rehunen

Projektipäivinä Kirsi suosittelen pienryhmätoimintaa. ”Timetimer kello - näyttää jäljellä olevan ajan. Jokaisella ryhmän aikuisella on oma pienryhmä ja eri tehtävä valitun aihealueen piiristä. 15 min ja ryhmä siirtyy toisen tehtävän pariin. Jokainen aikuinen on aktiivinen ja kun toiminta on esim. 5 pikkuryhmällä samanlainen lasten eri tavat ajatella ja havainnoida tulevat esiin.”

”Lasten selvittäessä kysymyksiä valokuvaa havainnot, kokeilut, hypoteesit, oivallukset, epäonnistumiset. Aina silloin kun jotain odottamatonta tapahtuu, syntyy kiinnostavia havaintoja. Tavoitteena projekteissa on, että lapsi on toimija ja aikuinen mahdollistaa esim. medialaitteiden avulla lapsen tuotosten ja ideoiden jakamisen. Medialaitteiden käyttö tuo lapsen oman äänen näkyväksi ja kirjoitustaidoton pystyy äänittämään tarinansa elokuvaan tai kirjan sivuille” toteaa Kirsi.

”Etsikää mahdollisuuksia esitellä lasten ajattelua ja tiedeprojekteja laajemmallekin yleisölle (vanhempainilta, LUMA-viikko päiväkodissa LUMA-festivaalit ym. Kilpailut jne.)” kehottaa Kirsi.

 

Tutkimisintoa lukijoille,

toivottaa Kirsi Rehunen Taipalsaarelta

 

Lisää Kirsin upeita tarinoita ja vinkkejä löydätte ekarjalan blogista. Kannattaa käydä kurkkaamassa :)



sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Tutkitusti - Monilukutaitoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille

 



Tervetuloa lukemaan ”Tutkitusti” – miniblogi - sarjaa. Sarjassa esitellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaisia töitä ja tutkimuksia. 

 

 

 

 

Tiina Haapanen on laatinut monilukutaidosta oppaan osana Laurea ammattikorkeakoululle laatimaansa opinnäytetyötä ”Monilukutaitoa varhaiskasvattajille”. Oppaan tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 19) on viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta: 1. ajattelu ja oppiminen, 2. kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä 5. osallistuminen ja vaikuttaminen. 

Monilukutaidolla viitataan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja, joiden perustana on laajatekstikäsitys. Tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 21.)

Haapanen tarttui opinnäytetyötään tehdessään Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (2018) esille tuomaan havaintoon, että monilukutaito ei pedagogisena toimintana ole vielä vakiintunut osaksi varhaiskasvatusta.

”Toiveeni on, että ´Monilukutaitoa varhaiskasvattajille´ - opas johdattaisi varhaiskasvatuksen ammattilaiset ymmärrykseen siitä, miksi monilukutaitoa tarvitaan", toteaa Haapanen. 

"Ajatuksena on, että ehkä vaikeaksi koettu termi ´monilukutaito´ osattaisiin hahmottaan vuorovaikutustaidoiksi, joita jokainen tarvitsee."

"Monilukutaito on läsnä aivan kaikissa varhaiskasvatuksessa tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa, oli kyse sitten tervehtimisestä aamulla, sadutuksesta, laulamisesta tai pihaleikistä. Kysymys on ennen kaikkea ammattilaisen tietoisuudesta, jolloin monilukutaitoa voi tietoisesti edistää”, korostaa Haapanen.

 


Tässä muutama Tiina Haapasen vinkki monilukutaidon toteuttamiseen varhaiskasvatuksen arjessa:
  • Valokuvatarinat: Valokuvatkaa ympäristöänne ja keksikää ottamienne kuvien pohjalta tarina. Vaihtoehtoisesti voitte ensin keksiä sadun ja sitten lähteä kameran kanssa etsimään siihen sopivaa kuvitusta.
  • Esineet tarinoinnin tukena: Kertokaa tarina käyttäen apunanne tarinanoppia, leluja tai mitä tahansa pieniä esineitä. Tarinan voi piirtää, näytellä tai tehdä siitä ”elokuvan”.
  • Runokirja: Tutustukaa runojen maailmaan ja keksikää omia loruja ja runoja. Runot voi myös kuvittaa, äänittää tai koota ne ryhmän runokirjaksi esimerkiksi Papunetin Papuri -työkalun avulla.
  • Monta tapaa viestiä: Tutustukaa erilaisiin tapoihin viestiä ja miettikää, miten saman viestin voisi kertoa kuvilla, äänillä, esineillä tai vaihtoehtoisesti pelkkää elekieltä käyttäen. Tutustukaa viittomakieleen ja siihen millaisia erilaisia eleitä on sekä mitä niillä viestitään. Peittäkää silmät tai korvat ja keskustelkaa, miten kokemus ympäristöstä muuttuu.
  • Tutkitaan ilmeitä: Harjoitelkaa tunnistamaan erilaisia ilmeitä. Lapset voivat näytellä ilmeitä itse, tai niitä voidaan etsiä lehdistä ja kirjoista. Lapset voivat myös ”rakentaa” ilmeitä yhdistelemällä erilaisia esim. lehdestä leikattuja kasvonosia toisiinsa. Miten ilme muuttuu, jos tilalle vaihtaa surullisen suun?
  • Satuhakkerointi: Millaiseksi tuttu satu muuttuukaan, kun hakkerit pääsevät muokkaamaan sitä uuteen uskoon? Mitäs jos Ruusunen ei olisikaan saanut pistosta rukista tai jos Tuhkimo ei olisi päässyt tanssiaisiin?

”Muistakaa, että monilukutaito on läsnä varhaiskasvatuksen arjessa. Tehdään se näkyväksi myös itselle”, rohkaisee Haapanen. 

 

 *******************************************************************************

Tiivistelmän Tiinan työstä löydät Theseuksesta Haapanen,Tiina-Annukka. (2020). Monilukutaitoa varhaiskasvattajille.  https://www.theseus.fi/handle/10024/354449

Tiina Haapasen Monilukutaitoa varhaiskasvattajille - Opas löytyy blogin Facebookin materiaalipankista

 ******************************************************************************

”Tutkitusti”- mini-blogisarjaan otetaan mukaan uusia innokkaita kirjoittajia pitkin vuotta, joten jos haluat vinkata omasta hyvästä opinnäytetyöstäsi, tutkimuksestasi, projektityöstäsi, tai muusta vastaavasta, niin laitathan blogin sähköpostiin varhaista.aikaa@blogspot.com vinkkiä, niin tiimi ottaa sinuun yhteyttä.

******************************************************************************

Blogin löydät myös:

Facebookista: Varhaista Aikaa - varhaiskasvatuksen aikaa 

Instagramista: @varhaista.aikaa

Tervetuloa seuraamaan <3

*******************************************************************************

 

Ulkoinen puhe varhaiskasvatuksen työotteena

  kuva: Pixabay Psykologi Lev Vygotskin mukaan yksilön sisäinen puhe perustuu kolmeen eri puhetapaan: ulkoiseen, itsekeskeiseen ja sisäiseen...