Kesätekemistä

Kesä - Ei mitään tekemistä? Toisaalta se on hyvä, että ei ole tekemistä. Tylsyyskin on tärkeää. Tosin kesällä on vaikka mitä tekemistä. Pedagogisesti katsottuna oleellisinta varhaiskasvatuksessa ei toki ole mitä tehdään, vaan ensin pitää olla selvillä miksi jotain asioita tehdään ja miten niitä lähdetään käsittelemään tai harjoittelemaan, vasta sitten päästään kohtaan mitä tehdään.

Joskus se, miksi tehdään voi lähteä puhtaasti lapsen osallisuudesta ja antaa projektipolun alkaa kukoistaa sitä kautta. Helpoin tapa päästä kiinni lapsen osallisuuteen on olla läsnä arjen puuhissa ja leikeissä ja toiminnan edetessä rikastuttaa sitä vasun muilla elementeillä.

Kesätoimintaa käsittelevässä tekstissä nostettiin ylös muutamia kesätekemisiä kuten metsäretket, vesileikit, saippuakuplat ja maalaaminen. Tässä muutamia lisävinkkejä arjen toimintojen rikastuttamiseen kesällä.

Vesileikit

• aarteen etsintää kahluualtaasta / ämpäristä käsin/lapiolla/sihdeillä
• ”kullan huuhdontaa” kivillä vesialtaasta
• nukkejen, astioiden, kivien yms. pesua altaissa
• pienen altaan tekeminen hiekkalaatikkoon upotettuun astiaan / ämpäriin (keskustelua: miksi vesi ei pysy, jos sitä vain kaataa altaaseen?)
• ”suikupullo”-hippa – aikuinen on suihkuttaja joka jahtaa lapsia ja yrittää kastella heitä (tarinaa voi keksiä leikkiin omaan mielen mukaan, miksi näin tapahtuu, jos halutaan) – kun leikki on tuttu, suihkutettu pääsee suihkuttajaksi
• ”kuka ampuu pisimmälle” – vesipyssy leikki, jossa mitataan kuinka pitkälle vesisuihku lentää
• kuralätäkköleikkejäkään ei pidä unohtaa – ”mutakakku” sopii hyvin jälkiruuaksi tai myytäväksi kesäkioskista

Saippuakuplat

• saippuakuplien puhaltelu ja puhkaiseminen – vapaasti tai kahden joukkueen kilpailuna – saadaanko kuplat rikottua ennen kuin uusia tulee?
• elintarvikeväreillä värjätyillä saippuakuplilla maalaaminen paperiin pillin tai kuplamuotin avulla (sotkuista puuhaa – sopii hyvin ulos, elintarvikeväri voi värjätä vaatteet)
• maitopullonkorkeilla saippuakuplien maalaamista paperiin - > maalaus rekvisiitaksi leikkiin esim. vesiteemaan tai kosketusleikkiin (kuka osuu vihreään kuplaan, siniseen kuplaan jne.)

Metsäretkistä ja metsätekemistä löydät lisää täältä. Metsäretkiltä ja muilta retkiltä matkaan tarttuu helposti mukaan kiviä, joilla saa vaikka mitä aikaan.

Kivet

• kivien maalaaminen ulkotiloissa
• satukivien tekeminen maalamalla tai piirtämällä kiviin kuvia
• dominon tekeminen kivistä maalamalla puolet kivestä eri väriseksi
• värikivien lajittelu kisana tai aarteen etsintänä
• maalatut ja tavalliset kivet toimivat myös hyvänä rekvisiittana leikeissä rahana tai esimerkiksi muovieläimien kotipaikkoina  

 

Maalaaminen ja piirtäminen

• maalaamiseen tai paperin leimaamiseen sopivat monet välineet kuten pullojen korkit, talouspaperirullat, kävyt
• maalaamista ja piirtämistä voi tehdä monesta asennosta: selällä maaten (paperi esim. pöydän pohjaan kiinni), seisten pystypaperiin, mahalla maaten, istuen
• pienten kanssa pensseleihin jää usein paljon maalia, joten pitkien viivojen harjoittelu ”pensselin puhdistusmaalauksella” voi innostaa osaa kokeilemaan uutta tekniikkaa. (Pitkillä viivoilla tyhjennetään pensselit maalista, ei töpötellä yms)
• maalipurkkien loput voidaan laittaa tyhjään läpinäkyvään muovipurkkiin ja tehdä yksinkertaistettu sensori-pullo, jossa väriä sekoitetaan veteen uudestaan, kun se on laskenut pohjaan
• maalien loput voidaan myös käyttää ilmapallojen täyttöön veden kera ja hajottaa nämä pallon paperiin eri tavoin
• maalia voidaan laittaa myös erilaisten suihkepullojen, puristeltavien pullojen tai vesipyssyjen sisään ja maalata niitä
• sademaisemaa voi maalata esimerkiksi maalaamalla kaakelilaattojen, folion tai muovikansien päälle maalilla ja painamalla paperia tähän

Pyöräileminen

Monissa varhaiskasvatusyksiköissä on erilaisia pyöriä lapsille – kolmipyöräisiä, taksipyöriä, tasapainopyöriä yms. kesällä on hyvä mahdollisuus tehdä erilaisia pyöräratoja lapsille pihoissa, jos turvallisuussyistä ei vielä lähdetä erillisille pyöräretkille. Yksi mietittävä asia varhaiskasvatuksen pyöräilyssä on kypärien käyttö. Vaikka pyöräily on usein turvallista yksikköjen sisällä, kyse kypärien käytöstä ei ole siinä, vaan vasun antamassa ohjeessa turvallisuuskasvatuksesta: Jos lapsi tarvitsee kypärän pyöräillessä varhaiskasvatuksen ulkopuolella, eikö hän tarvitsisi sitä varhaiskasvatuksessakin? Kyse kypärän käytöstä ei niinkään ole turvallisuusasia vaan turvallisuuskasvatusasia.

Sisäleikit ulos

kesällä on ihanaa viedä sisäleikkejä ulos – nuket piknikille, pikkueläimet ja dinosaurukset hiekkalaatikkoon tai omaan itsetehtyyn luonnon minimaailmaan, pikkukaloja vesialtaaseen…

Tekemistä kesällä riittää niin sisälle kuin ulos. Ja todellakin, aina ei tarvitse olla tekemässä mitään. ”Ei -mitään-tekemistä” toimii ja onnistuu varhaiskasvatuksessakin, vaikka toiminta on tavoitteellista. Joskus tekemättömyydestä kumpuaa se todellinen mielenkiinnon kohde, kun annetaan aikaa sille nousta hiljaisuudesta ylös ja esiin.

Mikä on tämän kesän suosikkileikki? Vielä ehdit antamaan äänesi blogin Facebook-sivuilla olevaan kesäkyselyyn.

Kesätoimintaa – mitä tehtäis?

Kaikki lapset eivät vietä kesälomaa varhaiskasvatuksesta, vaan osallistuvat mahdollisesti pienimuotoisempaan ja tiivistetympään varhaiskasvatuksen kesätoimintaan. Heillekin toiminta pitäisi olla varhaiskasvatussuunnitelman mukaista, tavoitteellista toimintaa. Tämä asettaa paikoin haasteita, koska lasten omat yksiköt ja omat varhaiskasvattajat saattavat vaihtua kesällä useaankin otteeseen. Tiedonsiirto on yksi haaste kuten myöskin toiminnan suunnittelu.

”Kesävasu”

Mikäli lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen kesälläkin ns. sulkuaikana, kesäpäivystyksenä, kesätoimintana, tai miksi yksiköt aikaa kutsuvatkin, lapsen ryhmässä tapahtuva yksilöllinen tavoitteellinen toiminta pitäisi pystyä toteuttamaan myös tänä aikana. Haasteen tavoitteelliselle, yksilölliselle toiminnalle asettaa tietojen siirtäminen varhaiskasvatuksesta kesällä vastaaville aikuisille. Yhden tavan tiedon siirtoon antaa lyhyt ”kesävasu”, johon kootaan tiiviisti lapsen (vasusta) nykyhetkeä vastaavat vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, tavoitteet pedagogiselle toiminnalle, toimenpiteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi koontilomakkeeseen jätetään kohta toteutumisen arviointiin. Lyhyt kirjaus mahdollistaa lasten asioiden kokoamisen tiiviisti A4 lomakkeelle, josta voidaan lähteä suunnittelemaan lapsilähtöistä, tavoitteellista toimintaa. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti kesävasuihin kirjattavista asioista on hyvä tiedottaa myös huoltajia ja painottaa, että tiedonsiirrossa on kyse lapsen edusta ja jatkumon luomisesta tavoitteelliselle toiminnalle.

Nimi:	Vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet:	Tavoitteet pedagogiselle toiminnalle:
	Toimenpiteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi:	Toteutumisen arviointi:
muuta huomioitavaa:

Mikäli ”kesävasut” eivät ole käytössä varhaiskasvatuksen ammattilaiset joutuvat tekemään enemmän pohjatyötä selvittääkseen kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia ja tarpeita. Keinoja tähän on monia. Jossain yksiköissä luodaan kesälle yhteisiä teemarunkoja, joista lähdetään liikkeelle. Toiset tarjoavat toimintaa, joka on lapsille yleensä mieluista ja sopii kesään.

Tässä lyhyt listaus käytännössä hyviksi todetuista ja lasten suosikeiksi aiempina kesinä nousseista leikeistä ja toiminnosta kesällä:

• Saippuakuplien puhaltelu ja puhkaiseminen
• Vesileikit – kahluualtaat, tavaroiden uittaminen, kuralätäkköleikit
• Metsäretket
• Piknikit
• Jäädytetyt ruuat ja esineet - itsetehdyt mehujäät, esineiden jäädyttäminen ja piilottaminen ja esiin saaminen jään sisältä
• Perinneleikit – polttopallo, piilosleikit…
• Etsimisleikit, aarrejahdit
• Pukeutumisleikit
• Musiikkileikit ja discot
• Pallopelit
• Pihaleikit: Keinuminen, hiekkalaatikko, kiipeily…
• Majan rakentaminen
• Hassut olympialaiset - uusien lajien keksiminen, perinnelajit...
• Maalaaminen ja piirtäminen eri tavoin ja välinein – ulkona, metsässä, luonnonmateriaaleilla, katuliidut, kasvomaalaus…

Mikä on tämän kesän suosikkileikki? Äänesi voit antaa blogin Facebook-sivuilla olevaan kesäkyselyyn.

Metsä oppimisympäristönä oppimisen alueille

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin ja metsä tarjoaa tähän oivan oppimisympäristön. Leikkien kautta voidaan lasten kanssa harjoitella ja toteuttaa kaikkia oppimisen alueiden sisältöjä.

Kielten rikas maailma

Metsä ei vaadi sanoja, jotta siellä voisi toimia, mutta metsässä toimimisen on todettu kehittävän lasten sosiaalisia, kielellisiä, ja vuorovaikutuksellisia taitoja. 

Metsässä voidaan harjoitella kuuntelemista ja matkimista: Mitä ääniä metsässä kuuluu? Osaatko matkia niitä?

Mikä on kaiku? Yksi on kaiku ja muut vastaavat kaiulle.

I spy – leikin avulla voidaan vahvistaa käsitteitä metsässäkin: mistä löytyy jotain punaista, karheaa, kovaa…

Kepeillä ja muilla metsän antimilla voidaan myös harjoitella kirjoittamista ja muodostaa kirjaimia tai sanoja.

Ilmaisun monet muodot

Musiikillinen ilmaisu

Metsän äänimaiseman kuultelu ja sen matkiminen on osa musiikillistakin ilmaisua. Metsä tarjoaa paljon materiaalia oman musiikin tekemiseen.

Kuvallinen ilmaisu

Puiden oksat, havut, kepit, kivet ja kävyt tarjoavat kuvalliseen ilmaisuun paljon materiaalia. Niillä kaikilla voidaan maalata tai niistä voi tehdä taideteoksia.

Sanallinen ilmaisu

Metsä on hyvä paikka kirjojen lukemiseen ja omien tarinoiden kerrontaan. Tiedekirjojen lisäksi satukirjojen luku metsässä saattaa virittää lapset draamalliseen leikkiin – kuultu tarina alkaa elämään metsässä.

Kehollinen ilmaisu

Metsässä kiipeily ja tasapainoilu saattavat innostaa lapsia omaan keholliseen ilmaisuun. Metsätanssitkin ovat mahdollisia.

Draamalliseen ilmaisuun kepit, kivet, kannot, puun juuret antavat hyviä mahdollisuuksia. Kepistä muodostuu draamallisen leikin välineitä: miekkoja, taikasauvoja. Puun juuria ylittäessä voidaan leikkiä vaikkapa kolmea kilipukkia, jotka ylittävät peikon siltaa. 

Pimeämpinä aikoina taskulamput ja heijastimet luovat omaa taikaansa metsiin. Varjoteatterikin metsässä on mahdollista. 

Draamallista leikkiä syntyy metsässä usein kuin itsestään muun muassa leikkinuotioiden ääreen kerääntyvät makkaran tai kalan paistajat.

Minä ja meidän yhteisömme

Metsävierailujen jälkeen metsää voidaan rakentaa myös varhaiskasvatusyksikön sisälle esimerkiksi pahvilaatikoihin tai yksikön pihaan esimerkiksi hiekkalaatikkoon ja näin leikit siirtyvät ympäristöstä toiseen.

Lasten kanssa voidaan myös miettiä, onko metsä aina ollut siinä ja onko se ollut samanlainen ja millainen metsä on ehkä 100 vuoden päästä. 

Metsästä voidaan myös valita joku asia jota seurataan pidempi aika ja tutkitaan muutoksia siinä. 

Mediakasvatukselle metsä antaa paljon materiaalia: lapset voivat kuvat metsää omasta näkökulmastaa ja yhdessä tutkitaan, mitä kuvista löytyy ja mitä lapset ovat kuvanneet. Tiedon etsimisessä älypuhelimet ja ipadit antavat nopean ratkaisun metsässäkin ja auttavat tiedon syventämisessä aidossa ympäristössä heti.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Majan rakentaminen on lapsille usein mieluisaa puuhaa ja opettaa osaltaan teknologiakasvatusta lapsille. 

Ympäristökasvatus lähtee käyntiin metsässä usein lasten omista aloitteistakin. ”Kukahan tuossa kolossa asuu? Mitä eläimiä täällä metsässä asuu? Mitä eläimet syövät? Voidaanko me syödä jotain metsässä?

Piknik luontoon on myös lapsille usein mieluisaa ja opettaa samalla muun muassa roskaamisesta ja seurauksista. 

Eri luonnon marjojen poimiminen pienissä määrin on myös mukavaa puhaa, kunhan marjat on ensin tunnistettu turvallisiksi yhdessä.

Kasvan, liikun ja kehityn

Lasten liikkuminen metsien kivillä, kannoilla, puun juurilla, puissa sekä maaston moninaisissa laskuissa ja nousuissa kehittävät fyysistä kuntoa paremmin kuin mikään muu liikuntamuoto. 

Tasapainoilu kaatuneilla puilla tuo vaihtelua liikuntasalien tasapainoiluun. 

Lasten liikuntaleikit soveltuvat erinomaisesti metsään. Piiloleikit ja erilaiset etsimisleikit (niin ihmisten kuin tavaroiden) ovat lapsille usein mieluisia. 

Mitä sinä olet viimeksi tehnyt metsässä? 

Lisämateriaalia voit etsiä myös vaikka täältä:

Ympäristö ja luontokasvatus - Facebook-ryhmä

Metsäemo 

Luontokoodi

Kiuru ja koppis

Blogia voit seurata myös Facebookissa.