maanantai 20. elokuuta 2018

Toimiva työyhteisö



Varhaiskasvatus toimii moniammatillisten tiimien yhteistyön kenttänä. Ammattinimikkeitä on monia. Kentällä toimii muun muassa perhepäivähoitajia, lastenhoitajia, lasten ohjaajia, lastentarhanopettajia, erityislastentarhan opettajia, erilaisin koulutustaustoin ja kokemuksin. Tämä asettaa tiettyjä haasteita työyhteisöihin.

Toimivassa työyhteisössä on yhteinen päämäärä ja tavoite sekä selkeä työn- ja vastuunjako: jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan työssä. Toimivan työyhteisön perustekijöihin kuuluvat ammatillisuus ja työpaikan peruspilareiden hyvä kunto. Työpaikan peruspilarit koostuvat Pekka Järvisen mukaan kivijalasta, jonka muodostaa organisaation selkeä perustehtävä. Tämän perustehtävän toteuttamiseksi tarvitaan työntekoa tukeva organisaatio ja palveleva johtaminen, töiden selkeät järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus ja toiminnan jatkuva arviointi. Kun kivijalka ja pilarit seisovat pystyssä vahvoina, voidaan luoda toimiva työyhteisö.


Ammatillisuus

Varhaiskasvatuksen ammattilaisia ohjaavat erilaiset ammattieettiset ohjeet. Erilaiset tilanteet arjen työssä haastavat välillä ammatillisuutta, mutta ammatillinen käyttäytyminen on asia mitä voi tietoisesti harjoitella ja oppia. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mitä ammatillinen käytös ja asenne omassa työyhteisössä tarkoittaa ja mitä se jokaiselta vaatii. Työtä tehdessä eteen voi tulla ristiriitoja ja erimielisyyksiä, ammatillisella asenteella ja hyvällä vuorovaikutuksella näistäkin asioista päästään yli. Ongelmakohdissa on kyse yleensä negatiivisesta asiantilasta, mikä on ratkaistavissa etsimällä juurisyy ja ne keinot, jolla ongelma muutetaan tavoitteeksi ja lähdetään kohti tavoitepolkua. 

Yksi asia, mikä haastaa ammatillisuutta on työpahoinvointi. Kun ihminen ei ole työkunnossa, ammatillisuuskaan ei jaksa pysyä matkassa. Työssään hyvinvoiva ihminen jaksaa nauttia työstään. Hän arvostaa työtään ja itseään työntekijänä. Lisäksi työssä hyvinvoiva ammattilainen arvostaa työkaveriaan, esimiestään, työnantajaansa ja asiakkaitaan. Työhyvinvoinnin pohjalta löytyy yksilön oma hyvä terveys, työssä tarvittava osaaminen, riittävä työmotivaatio, hyvä työilmapiiri ja oikeudenmukainen johtaminen. 

Ammatillisessa työyhteisössä vuorovaikutus on avointa ja asiallista. Tällaisessa työyhteisössä työntekijät voivat luottaa toisiinsa ja osaavat arvostaa toisiaan aidosti ja hyödyntää työyhteisön monimuotoisuutta, erilaisuutta, kokemusta ja luovuutta.


Perustehtävä selvillä

Toimivassa työyhteisössä kaikki tietävät mikä on yhteisön perustehtävä: mitä varten olemme olemassa, mikä on ydinosaamistamme, mihin toimintamme rakentuu. Lisäksi toimiva työyhteisö arvioi toimintaansa jatkuvasti ja on valmis uudelleen kehittämiseen. Työtä tukevassa organisaatiossa on lupa kyseenalaistaa tekemisen tapoja ja löytää parempia ratkaisuja. Tällaisessa työyhteisössä on lupa kokeilla ja oppia kokemuksista. Työtä palveleva esimies huolehtii siitä, että työnteko on mahdollista, tavoitteet ovat kaikille selviä ja ymmärrettäviä sekä työnjako, vastuut ja tehtävät ovat kaikkien tiedossa. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, jotta kaikille on selvää, mitä yhteisössä tavoitellaan ja miten, mikä on sallittua ja toivottavaa: millainen on yhteisön toimintakulttuuri ja -tavat.


Vuorovaikutuksen merkitys

Ilman avointa vuorovaikutusta syntyy ”musta tuntuu” asioita ja kuppikuntia. Ongelmien juurisyyt eivät löydy ja asioissa ei päästä tavoitteisiin, jos vuorovaikutus on heikkoa. Epäsuora keskustelukulttuuri aiheuttaa selän takana puhumista ja hajottaa työyhteisön yhtenäisyyttä.

Haasteet vuorovaikutuksessa voivat myös vaikuttaa perustehtävän tekemiseen ja sen hämärtymiseen, mikä on perustehtävä. Heikko vuorovaikutus aiheuttaa helposti ristiriitoja ja tartutaan epäolennaisiin asioihin työn jatkuvan kehittämisen sijaan. 

Oman toiminnan jatkuvaa arviointia tarvitseekin jokaisen tehdä: toiminko perustehtävän mukaisesti? Mitä minun pitäisi omassa työssäni parantaa, jotta perustehtävä tulee tehtyä hyvin? 

Työyhteisöissä tarvitaan myös luottamusta. Luottamus ja oikein jaetut vastuut ovat työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kulmakiviä. Luottamus näkyy työpaikoilla vastuullisuutena: jokainen kantaa vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä.


Keinoja työyhteisön toimivuuden edistämiseen
  • Selkeytetään vastuut ja käytännöt – jokainen ottaa vastuuta!
  • Tarkistetaan työhön kuuluvat prosessit, jotta työ on sujuvaa
  • Mahdollistetaan yhteinen keskustelu
  • Kehitetään yhdessä asioita
  • Otetaan erimielisyydet puheeksi heti – etsitään juurisyy ja käydään asia läpi siellä, mistä se on lähtenyt
  • Jokainen ottaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja vuorovaikutustavoistaan
  • Luodaan yhteiset pelisäännöt
  • Kunnioitetaan työkaveria
  • Luotetaan työkaveriin 
  • Muistetaan hyvät tavat


Blogin löydät myös Facebookista.   


Ja...
Lisää tietoa toimivasta työyhteisöstä voi lukaista muun muassa täältä:
Järvinen, Pekka 2017. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt.
 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Epäonnistumisen tilat vaiko onnistumisen tilat?

  Uusi kausi tuo aina mukanaan haasteita. Työkavereiksi on voinut tulla uusia ihmisiä. Lapsiryhmät ovat voineet muuttua ja lasten haasteet o...