Varhaiskasvatuksen
toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista ja
säännöllistä. Ammattikasvattajien tavoitteellinen ja suunnitelmallinen
itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä
ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla eri asioita. Jos halutaan arvioida pedagogisia työtapoja,
ilmapiiriä, toiminnan sisältöä ja oppimisympäristöä, yksi tapa on arvioida
tiimiä, koko tiimin toimintaa ja sen yksilöiden toimintaa.
Koko tiimin toiminnan arviointia voi lähestyä kysymällä
tiimissä, mitkä asiat tiimiläisten mielestä toimivat ja missä olisi
kehitettävää. Uuden vasun hengen mukaisesti lienee syytä tarkastella ainakin
tiimin toiminnan tavoitteellisuutta. Jos tavoitteita on jäänyt saavuttamatta
voi olla hyvä pysähtyä ja miettiä miksi. Voiko syy olla tavoitteen asettelussa?
Hyvän tavoitteen kriteereitä ovat: tavoite on yhdessä sovittu, konkreettinen,
saavutettavissa ja arvioitavissa oleva sekä innostava. Asetettuja tavoitteita
myös seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Ajankäyttö ja kiire ovat
usein keskustelussa vilahtavia asioita myös arvioitaessa toimintaa.
Ajankäytöllisesti voi olla hyvä pysähtyä arvioimaan esimerkiksi omia
tiimipalavereitaan.
Tehokkaissa tiimipalavereissa:
- Palaverilla on selkeä tavoite
- Palaveri alkaa ja loppuu aikataulun mukaan
- Jokainen osallistuja toimii aktiivisesti ja rakentavasti
- Palaverit ovat ennalta suunniteltu vastuiden mukaan ja palaverin sisältö on selvillä ennen alkua tai se kerrotaan heti alkuun.
- Palaverin sisältö on mietitty: mihin aikaa käytetään.
- Jokainen osallistuja on valmistautunut palaveriin ja sitoutunut toteuttamaan palaverille asetut omat vastuut
- Jokainen keskittyy palaverin aiheeseen
- Palaverin asiat kirjataan ylös muistioon
- Palaverikäytäntöjä arvioidaan ja kehitetään oma-aloitteellisesti ja säännöllisesti.
Tiimin tekemään työtä
voidaan arvioida laadun kautta: Miten tiimiläisten osaaminen näkyy työtehtävissä? Kohtaako osaaminen työtehtävien vaatimukset? Kuinka asiakaslähtöistä työ
on? Miten lasten ja huoltajien osallisuus näkyy arjessa? Kuinka taitavia
tiimiläiset ovat asiakaspalvelutyössään? Miten hyvin tiimin asettamat
aikataulut pitävät? Millaiset vuorovaikutustaidot tiimiläisillä on? Millaiset tiimityötaidot
tiimissä on? Miten tiimin jäsenet osallistuvat tiimin toiminnan kehittämiseen?
Omaa työtehtävää tiimissä voi hahmottaa myös ajankäytön
pohtimisella: Kuinka paljon minä käytän aikaani eri tehtäviin ja ovatko ne niitä,
joihin minun pitää käyttää aikaani. Käytänkö työaikani oikein?
Työn hahmottaminen:
Työtehtävä
|
Osuus ajankäytöstä
|
Asiantuntijatehtävä:
lasten kanssa toimiminen
|
|
Yhteistyötehtävät
huoltajien kanssa
|
|
Yhteistyötehtävät
yksikön sisällä
|
|
Yhteistyötehtävät
muiden verkostojen kanssa
|
|
Kirjalliset tehtävät
|
|
Oman tiimin toiminnan
suunnittelu
|
|
Oman vastuualueen
suunnittelu (esim. pienryhmä)
|
|
Tiimin johtaminen
|
|
Toiminnan arviointi ja
kehittäminen
|
|
yhteensä
|
100%
|
Mikäli tiimi ei ole tiimin muodostushetkellä pohtinut niitä
asioita, mitkä vaikuttavat siihen, että heidän tiiminsä toimii ja onnistuu tehtävässään,
niin arvioinnissa tiimin olisi hyvä kirjata positiivisia asioita, joilla tiimin
työ saada tavoitteelliseksi, toimivaksi ja tuottavaksi työn perustehtävän ja -tarkoituksen
mukaisesti. Tässä toimii hyvänä apukeinona Positiivisen
tiimin huoneentaulu, johon kirjataan ne asiat mitä asioita tiimi
toiminnassa tavoittelee ja minkä mukaan pyrkii toimimaan.
Tiimistä voidaan tehdä myös yhdessä Tiimidiagnoosi jossa jokainen tiimin jäsen arvioi tiimin eri osaamisalueita:
- Tiimin vuorovaikutus
- Tiimin sisäisen yhteistyön toimivuus
- Tiimin jäsenten sitoutuminen tavoitteisiin
- Tiimin ongelmanratkaisukyky
- Tiimin jäsenten keskinäinen vastuu
- Tiimin tuloksellisuus
- Palaverien tehokkuus
- Tiimin sisäinen luottamus
- Tiimin kehityskyky
Tiimidiagnoosissa eri osa-alueet arvioidaan asteikolla 1-3. Jos
asia on kunnossa = 3, Jos asiaa voi vielä parantaa = 2, Jos asia ei toimi
kunnolla = 1. Kun jokainen on tehnyt arvionsa, niistä keskustellaan avoimesti
tiimissä ja etsitään ratkaisuja niihin asioihin, joissa on eniten haastetta.
Mikäli tiimi toimii ja sen vuorovaikutus on avointa ja
tiimissä uskalletaan antaa palautetta, tiimi voi tehdä jäsenten välisen
vertaisarvioinnin asteikolla 1-5, jossa 5 = erinomainen ja 1 = heikko.
Tiimin jäsenten arviointi
NIMI:
- Kommunikoi avoimesti ja selkeästi
- Suhtautuu kunnioittavasti ja arvostavasti muihin tiimin jäseniin
- Kuuntelee ja arvostaa muiden ajatuksia
- Jakaa osaamistaan ja informoi avoimesti ja aktiivisesti
- Osaa työskennellä yhdessä muiden kanssa rakentavassa ja auttavassa hengessä
- Tunnistaa oman vastuunsa ja suorittaa tehtävänsä täsmällisesti ja aikataulujen mukaan
- Rakentaa omalla toiminnallaan positiivista ilmapiiriä
- On valmis auttamaan muita
- Osaa pyytää tarvittaessa apua
- Omaa hyvät asiakaspalvelutaidot
- Puhuu kunnioittavasti asiakkaille
- Toimii työyhteisössä ammatillisesti
Kun tiimiläinen saa omat arviointinsa tiimin muilta
jäseniltä, on tarkoitus pysähtyä ja tutkailla mitkä asiat toiset näkevät
vahvuuksiksi ja mitkä kehittämisen kohteiksi. Tämän arvioinnin tarkoitus on
vahvistaa omavastuuta työstä. Arvioinnin käyttö vaatii vahvaa luottamusta
tiimissä ja uskallusta kehittää itseään.
Tiimin jäsenten välisen arvioinnin jälkeen tuloksia voi peilata
”Tehokkaan työntekijän huoneentauluun”:
Tiedä, mitä olet tekemässä
Hoida tehtäväsi kunnolla
Kohtele työtovereitasi kunnioittavasti
Ota huomioon muut
Tiedä mitä tiimissäsi ja yksikössäsi tapahtuu
Älä puutu liikaa toisten tekemisiin
Arvosta tiimiläisiäsi
Ole kannustava ja jaa kiitosta muille
Käyttäydy ammattimaisesti
Arvioinnin jälkeen kannattaa kirjata omat
kehittämistavoitteet ylös: Mikä on minun haasteeni työssä ja millä keinoilla
voin muuttaa haasteen vahvuudekseni?
Haaste:
Kehittämistavoite:
Keinot joilla pyrin tavoitteseeni:
1.
2.
3.
4.
5.
Olennaisinta arvioinnissa on, että sen tarkoitus on kehittää työtä - löytää ne kohteet, joita voi tehdä paremmin.
Tervetuloa lukemaan blogia myös Facebookiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.