Terveys
ja turvallisuus -sisällön tarkoituksena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta,
antaa valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa
tilanteissa ja ympäristöissä. Sisältöä käsitellään päivittäin erilaisissa
tilanteissa pohtimalla, opettelemalla, leikkimällä ja harjoittelemalla.
Hygienia, syöminen ja
pukeutuminen
Terveys
sisältöalueena sisältää henkilökohtaista hygieniaa ja terveyttä, liikuntaa,
lepoa ja ihmissuhteita. Hygieniaan ja terveyteen liittyvät muun muassa
käsipesut, nenän niistämiset, oman ruuan syöminen ja pukeutuminen. Lasten
kanssa harjoitellaan säänmukaista
pukeutumista ja tässä saattavat auttaa säähän sopivat pukeutumiskuvat. Lasten kanssa harjoitellaan, milloin käsiä pestään ja miten käsipesu suoritetaan oikein.
Pienempien neniä niistetään ja isompien kanssa harjoitellaan niistämään nenä ja
muistamaan siihen liittyvä käsien pesu. Oman ruuan syöminen omilla ruokailuvälineillä, itse
puhaltamalla jäähdyttäminen tarvittaessa ja se syödäänkö lattialle pudonneet
ruuat, ovat opeteltavia asioita. Allergisten
lasten erikoisruokavalioiden noudattaminen vaatii erityistä huolellisuutta,
ettei terveyttä vaaranneta vahingossa väärillä elintarvikkeilla. Myös lääkehoidon tarpeessa olevat
tarvitsevat erityishuomiota terveyden näkökulmasta.
Lepo
Vasun
mukaan lepo on yksi osa lapsen
varhaiskasvatuspäivää: Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus
päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon. Oppimisympäristöjen pitää tarjota
mahdollisuus rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lepo ja nukkuminen ovat kuitenkin
eri asia, joten joka yksikössä täytyy käydä keskustelu millaisia lepohetkiä
tarvitaan: mitkä ovat lasten tarpeet. (Aikaisemman tekstin levosta ja nukkumisesta löydät
täältä.)
Lasten kanssa on hyvä käydä keskustelua lepäämistä: Miksi levätään? Millainen olo on jos ei ole levännyt? Mitä lepääminen meidän yksikössä on? Se, että lapset nostavat nukkumisen ikäväksi asiaksi varhaiskasvatuksessa, ei ole uusi asia. Toisaalta kuka vanhemmista ei olisi kuullut kommentteja ”ei minua väsytä”, ”en halua nukkua”, kotona omilta lapsiltaan joskus? Nukkuminen ja pimeä ovat mysteerejä lapsille. Aiheesta on hyviä kirjoja paljon, joihin voi myös aihetta käsitellessä tutustua esim. Nalle Puh: Kuka valvoo öisin? kertoo niistä eläimistä, jotka valvovat öisin. Anneli Kannon kirja "Paavo Virtanen ja pimeys" sisältää ajatuksia pimeydestä, varjoista ja peloista.
Lasten kanssa on hyvä käydä keskustelua lepäämistä: Miksi levätään? Millainen olo on jos ei ole levännyt? Mitä lepääminen meidän yksikössä on? Se, että lapset nostavat nukkumisen ikäväksi asiaksi varhaiskasvatuksessa, ei ole uusi asia. Toisaalta kuka vanhemmista ei olisi kuullut kommentteja ”ei minua väsytä”, ”en halua nukkua”, kotona omilta lapsiltaan joskus? Nukkuminen ja pimeä ovat mysteerejä lapsille. Aiheesta on hyviä kirjoja paljon, joihin voi myös aihetta käsitellessä tutustua esim. Nalle Puh: Kuka valvoo öisin? kertoo niistä eläimistä, jotka valvovat öisin. Anneli Kannon kirja "Paavo Virtanen ja pimeys" sisältää ajatuksia pimeydestä, varjoista ja peloista.
Liikkuminen
Liikkuminen
on oma sisältönsä ja siihen löydät vinkkejä täältä. (Täsmennettyjä vinkkejä alle 3-vuotiaiden liikunnataan löydät täältä.) Itse liikkumisen merkityksestä
on hyvä käydä samanlaista keskustelua lasten kanssa kuin lepäämisestä: Miksi liikutaan?
Mitä tapahtuu, jos ei liiku pitkään? Liikkumiseen voidaan kannustaa myös esimerkiksi
liikkumistaulun avulla: missä on
liikuttu ja paljonko ja tästä kerätään yhteisiä merkintöjen yksikön
liikuntatauluun. Tässä voidaan käyttää myös soveltaen Hyvän mielen liikuntapassia ryhmässä tai jakaa se koteihin käytettäväksi ja
täytettäväksi.
Kaveri- ja leikkitaidot
Kaveritaidot ovat osa terveys-sisältöä.
Millainen kaveri minä olen? Miten saa kavereita? Millainen on hyvä kaveri.
Leikkitaidot liittyvät myös kaveritaitoihin. Leikeissä lapset myös
tuovat luontaisesti esille terveyteen liittyviä teemoja kuten lääkärileikissä, neuvolaleikissä ja
eläinlääkärileikissä. Myös pukuleikit
ovat yksi tapa harjoitella pukeutumista leikin muodossa.
Fyysinen turvallisuus
Turvallisuus
on hyvin monimuotoinen asia. Fyysiseen turvallisuuteen varhaiskasvatuksessa
liittyy muun muassa liikenneturvallisuus, miten liikutaan turvallisesti eri
ympäristöissä. Liikenneturvan
sivuilta löytyy toteutusvinkkejä.
Pimeänä aikana erilaiset heijastin
leikit ovat kiehtovia. Voidaan esimerkiksi piilottaa heijastimia pimeään
pihaan, sisätilaan tai vaikka metsään ja etsitään niitä taskulamppujen avulla.
Fyysiseen
turvallisuuteen kuuluu myös hyvä kosketus ja sitä kautta niin kehotunnekasvatus kuin turvataidotkin. Turvataitojen
avulla lapset voivat oppia taitoja, joilla he voivat välttyä joutumasta
kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun, ahdistelun ja seksuaalisen
hyväksikäytön tilanteisiin tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja
puolustaa rajojaan. Vanhan opetusmateriaalin Kaija Lajusen, Minna Andellin,
Leena Jalavan, Kaija Kemppaisen , Marjo Pakkasen ja Mirja Ylenius-Lehtosen turvataidoista,
”Turvataitoja lapsille” voi tulostaa netistä. Väestöliiton sivuilta voi
tulostaa kehokasvatukseen liittyviä julisteita.
Varsinaisten
opetusmateriaalien lisäksi lapset harjoittelevat fyysistä turvallisuutta
leikeissä. Poliisi ja palomiesleikit muun
muassa tuovat fyysiseen turvallisuuteen liittyviä asioita lasten leikkeihin.
Psyykkinen ja sosiaalinen
turvallisuus
Lapsiryhmien
hyvä ja turvallinen ilmapiiri luovat psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta.
Kasvattajien tehtävä on luoda ja ylläpitää tätä ilmapiiriä. Tähän kuuluu kiusaamisen ehkäisy. Kiusaamiseen
puututaan aina heti ja sitä ennalta ehkäistään luomalla lapsille valmiuksia pyytää
ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja
ympäristöissä. Aikuiset tukevat lasten kaveri-
ja tunnetaitoja ja ryhmissä luodaan yhteiset pelisäännöt, tavat miten ryhmässä toimitaan turvallisesti, siten
että kaikilla on hyvä olla.
Neuvokas perhe on julkaissut materiaalia
tunnetaidoista, jotka soveltuvat hyvin koteihin ja linkkiä voi vinkata
perheille osallisuuden tukemiseen myös.
Mielenterveysseuran sivuilta löytyy vinkkejä tunnelauluihin. Sieltä löytyvät myös tunnekortit tunnekortit, kaveritaitokortit
ja muun muassa tunteiden tuulimylly -juliste
Tunnekortteja
on muuallakin tarjolla esimerkiksi Mahti tunnekortit löydät täältä.
Lasten itsetunnon vahvistaminen myös luo
psyykkistä turvallisuutta. Mielenterveysseuralla
on omat vahvuuskortit
ja vinkkejä vahvuuksien löytämiseen. Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen ”Huomaa hyvä!” – materiaalit ovat
oiva materiaali tähän myös. Vierailu positiivisen pedagogiikan ja positiivisen kasvatuksen sivuilla kannattaa
Emotionaalinen turvallisuus
Lapset
tarvitsevat myös emotionaalista turvallisuutta. He tarvitsevat sensitiivisiä
kasvattajia, jotka näkevät, kuulevat ja huomioivat kaikki lapset ja ovat omalla käytöksellään luomassa emotionaalisesti turvallista varhaiskasvatusta. Mielenterveysseuran ”Näe minut” materiaali on suositeltavaa lukea, pohtia ja syventyä siihen kasvattajan roolista käsin..
”Kysy minulta, mitä minulle kuuluu?” ”Tee kanssani yhdessä
asioita” ”Anna minun yrittää” ”Kannusta, kehu ja kiitä minua”…NÄE MINUT!
Blogia voit seurata myös Facebookissa tai liittymällä blogin materiaalipankkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.