Myönteinen tunnistaminen varhaiskasvatuksen osallistavaksi työotteeksi?

 

Myönteinen tunnistaminen on vaihtoehtoinen ja täydentävä näkökulma sekä työote ongelmalähtöisille ja yksilökeskeisille lähestymistavoille. Se on tapa aidosti ja dialogisesti kohdata toinen ihminen ja vahvistaa hänen kokemustansa omasta arvokkuudestaan yksilöinä ja itselleen tärkeiden yhteisöjen jäsenenä. Tunnistamisen taustalla vaikuttavat lasten oikeudet, joiden käytännön toteutusta näkökulma edistää. Toimintatavan tarkoitus on lisätä lasten hyvinvointia ja toteuttaa osallisuutta sekä lasten oikeuksia jokaisen lapsen kohdalla. 

Myönteinen tunnistaminen pohjautuu Axel Honneth ja Charles Taylorin tunnustussuhdeteorioihin. Ajatuksena on, että tunnustetuksi tuleminen on ihmisen perustarve. Se tukee yksilön identiteetin ja itsetunnon kehittymistä sekä arvostetuksi tulemisen kokemusta. Suomessa aihetta ovat tutkineet muun muassa Riikka Korkiamäki, Kirsi Pauliina Kallio ja Jouni Häkli. Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän (SPARG) on keskittynyt myös myönteisen tunnistamisen kehittämiseen. 

 

Kuva: Pelastakaa lapset

Mitä myönteinen tunnistaminen on?

Myönteisen tunnistamisen tavoitteena on jokapäiväisen vuorovaikutuksen avulla edistää kaikkien lasten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnan keskiössä ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja toimijuus. Tavoitteena on keskittyä voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, ongelmia sivuuttamatta. Myönteisessä tunnistamisessa tutustutaan lapseen ja lapsen maailmaan ennakkoluulottomasti, tunnistetaan ja tunnustetaan lapselle merkityksellisiä asioita ja tuetaan lasta asioissa, jotka lisäävät lapsen onnistumisen ja arvostuksen kokemuksia. Näkökulmassa ei erotella lapsia ”tuettaviin” ja ”muihin”. Jokainen meistä tarvitsee tunnustusta ja tukea arjessa. Jokainen meistä tarvitsee kokemuksen oikein tunnistetutuksi tulemisesta sosiaalisissa tilanteissa.

Myönteinen tunnistaminen siirtää ajatuksia ja asenteita riskeistä resursseihin, haitoista hyvinvointiin, yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen. Tavoitteena työotteessa on kohtaamiset ja toimintatavat, jotka tukevat lasten itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta. Toiminnassa keskitytään voimavaroihin etsimällä mahdollisuuksia ongelmien sijaan ja vahvistamalla yksilöiden omaa toimijuutta. Myönteisessä tunnistamisessa ajatuksia käännetään katsomaan tilannetta uusin silmin. Normaali-poikkeavuus-akseli nähdään normaalina poikkeavuuteen, ei yksilöjä toisistaan erottelevina, vaan jokaisen ominaisuutena: jokainen meistä on erityinen ja tärkeä. Riski- ja ongelmapuhe ja -katse käännetään kohti voimavaroja ja mahdollisuuksia. Haittojen sijaan pyritään näkemään yksilön hyvinvointi ja sen tukeminen. Tilanteita katsotaan näkökulmasta tässä ja nyt, ei mitä joskus on ollut tai mitä tulevaisuus ehkä tuo. Annetaan tälle hetkelle mahdollisuus, eikä luoda tulevaisuuden kauhukuvia. Yksilö- ja ongelmakeskeisyyden sijaan keskitytään yhteisöllisyyteen, yhteenkuuluvuuteen, sosiaalisten suhteiden luomiseen ja tukemiseen. Varhaisen puuttumisen sijaan keskitytään jatkuvaan tunnistamiseen, jolloin ollaan tilanteen päällä nyt, ei sen ajatuksen kanssa, että ehkäistään jotain tulevaisuudesta, vaan toimitaan nyt käsillä olevien asioiden kanssa. 

 

Myönteinen tunnistaminen koostuu kolmesta osiosta: tutustumisesta, tunnistamisesta ja tukemisesta.

Tutustuminen

Myönteinen tunnistaminen edellyttää henkilökohtaista tutustumista toiseen, toisiin. Sen sijaan, että oletettaisiin tietävämme millaisia ihmisiä toiset ovat esimerkiksi heidän ulkoisten ominaisuuksien, roolien, tehtävien tai toiminnan pohjalta, tarvitsemme aitoa tutustumista, ilman ennakko-oletuksia ja tulkintoja.

Tunnistaminen

Aito tutustuminen toiseen mahdollistaa tunnistamisen. Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää ja missä hän voi saada tai toivoo saavansa tunnustusta ja arvostusta. Tutustuminen kautta voi antaa toiselle tunnustusta ja toinen voi kokea arvostusta. Tunnistamisen avulla tehdään näkyväksi toiselle tärkeitä asioita.

Tukeminen.

Tukeminen on tutustumiseen ja tunnistamiseen pohjautuvaa toimintaa, joka keskittyy voimavaroihin ja onnistumisiin, ongelmien sijaan. Tukemisella pyritään toimijuuden tukemiseen ja toimijoiden voimaannuttamiseen.

Arjessa nämä kolme myönteisen tunnistamisen osiota tutustuminen, tunnustaminen ja tukeminen kietoutuvat yhteen. Toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea. Arjen kohtaamisissa oikein tunnistaminen tuottaa yksilölle itseluottamusta, itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa. Väärin tunnistaminen tuottaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksia. Ei ole siis ihan sama, miten toista katsoo, miten hänet kohtaa ja miten häntä kohtelee.

 

Toimintakulttuurin muutos

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muuttamiseen myönteinen tunnistaminen sopii hyvin. Varhaiskasvatuksen arvot lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus, perheiden monimuotoisuus sekä terveellinen ja kestävä elämäntapa sisältävät juuri niitä aineita, joita myönteinen tunnistaminen pyrkii ajatuksillaan muuttamaan. Nykyisellä ekososiaalisella sivistyksellä pyritään tukemaan sosiaalista kestävyyttä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Kuitenkin varhaiskasvatuksen arjesta löytyy myönteistä tunnistamista estäviä toimintatapoja, jotka ovat juurtuneet varhaiskasvatukseen arvopohjasta riippumatta vuosien varrella. Esimerkiksi varhaisella puuttumiselle on pyritty ongelmien nopeaan havaitsemiseen ja niiden poistamiseen. Usein tämä toimintatapa on tuottanut sitä, että lapsia katsotaan ongelmakeskeisten lasien läpi hakien ratkaisuja terapioista tai lääkinnällisistä keinoista ensisijaisena apuna. Varhainen puuttuminen on tuonut arkeen toimintatavan, jossa joku muu esimerkiksi terapeutti on lapselle paras apu arjen kuntouttavan, laadukkaan varhaiskasvatuksen sijaan. Tämä on luonut ajatusta varhaisesta puuttumisesta, että joku muu osaa lapsen asian hoitaa paremmin. Yhtenä tukimuotona terapiat ovat hyvä keino tukea lasta monipuolisesta kehityksessä, mutta on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on varhaiskasvatuksen rooli ja tehtävä lapsen elämässä. Erityisesti varhaisen puuttumisen ajatuksen myötä, varhaiskasvatuksessa olisi hyvä pysähtyä miettimään omia toimintatapoja, tapoja katsoa lasta ja tuottaa toimenpiteitä. Voisiko myönteinen tunnistaminen tuottaa jotain parempaa lasten elämään ja olla keino tukea lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa?

Jos pysähdyit ajattelemaan, mitä myönteinen tunnistaminen voisi tuoda sinulle arkeen tai mitä siellä voisi muuttaa, olet matkalla muutokseen oman reflektointisi kautta. Työyhteisössä myönteinen tunnistaminen vaatii asenteiden tarkastelua, jotta toimintakulttuuri ja ammatilliset käytänteet voivat muuttua myönteistä tunnistamista tukeviksi. Se vaatii olemassa olevien toimintamuotojen ja -periaatteiden tarkastelua, yhteistä keskustelu ja ajatusten jakamista sekä toiminnan kehittämistä ja muuttamista. Toiminnan taakse tarvitaan yhteinen arvopohja ja tapa työskennellä, kohdata toinen ihminen työssä. Myönteinen toimintakulttuuri tukee kaikkien hyvinvointia, niin lasten kuin aikuisten, joten hyvinvointi on kaikkien asia. Työyhteisöissä se tarkoittaa myös työkaverin myönteistä tunnistamista: Millaisia yhteisön jäseniä meillä on töissä. Luotanko siihen, että osaan itse ratkaista asioita? Luotanko siihen, että kollega osaa ratkaista asioita? Osaammeko yhdessä ratkaista tilanteita? Olenko tutustunut työkavereihini ammatillisesti? Tiedänkö, mikä heille on tärkeää? Tunnustanko nämä heille tärkeät asiat työssä ja tuenko niiden toteutumista arjessa? Miten tuen työkavereitani heille tärkeissä asioissa? Työyhteisön tasolla tarvitsemme keskinäistä kiinnostusta, kunnioitusta ja arvostusta toisiltamme meille tärkeisiin asioihin. Tämä vaatii käytäntöjä, rakenteita arkeen, jossa ihmiset tulevat ymmärretyiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi siten kuin he kussakin tilanteessa haluavat tulla. Mikään ei kuitenkaan muutu työtavoissa, jos niitä ei muuta. Millaisin lasein sinä katsot lasta? Entä työkaveriasi? 

 

Lähteet:

Kallio, K. P. 2018. Myönteinen tunnistaminen. VAMLAS yhteistyötilaisuus, Helsinki, 11.2.2016.  https://vamlas.fi/wp-content/uploads/2018/09/mynteinen_tunnistaminen_sparg_vamlas.pdf

Korkiamäki, R., Kallio, K.P . & Häkli, J. 2016. Tunnustaminen näkökulmana ja käytäntönä lapsi- ja nuorisotyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2016, vol. 17, 9-34.

Myönteinen tunnistaminen. Pelastakaa Lapset ry. https://www.pelastakaalapset.fi/lapsilta-opittua/myonteinen-tunnistaminen/

Stenvall, E. Myönteinen tunnistaminen. Socca. http://www.socca.fi/files/7595/SOS_Myonteinen_tunnistaminen_Stenvall_Uusimaa.pdf

Tampereen yliopisto. Myönteinen tunnistaminen. https://research.tuni.fi/mytu/

Varhaiskasvatusuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf

 

Lisälukemista:

Tulensalo, H., Kalliomeri, R. & Laimio J. Kohti lapsen näköistä osallisuutta. https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/05/20140644/kohti-lapsen-nakoista-osallisuutta-kirja.pdf

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuvat: Pelastakaa Lapset, Pixabay

 

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

**************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

 

Hyvinvoinnin aakkoset: A - arvosta itseäsi

Päätimme vuoden 2022 tekstiin hyvinvoinnin aakkosista, jossa aakkosten ensimmäiseksi valittiin A – arvosta itseäsi. Mitä arvostus ja itsearvostus oikeastaan tarkoittavatkaan?

Arvostus on tunne, joka välittyy tekojen kautta ja osana vuorovaikutusta. Arvostuksen mittarina voidaan pitää erilaisia asioita kuten palkkaa, työolosuhteita tai asiantuntijuuden tunnustamista. Arvostuksen kokeminen on edellytys itsetunnon kehittymiselle ja säilymiselle. Sosiaalisina ja emotionaalisina olentoina haluamme kokea kuuluvamme johonkin, olevamme tärkeä osa jotain ja saada tunnustusta niiltä ihmisiltä, joita arvostamme. Toisten ihailu ja ihailun kohteena oleminen on osa inhimillistä olemista.

Tieto siitä, että minua ja tekemisiäni arvostetaan, vahvistaa jokaisen itsetuntoa. Itsetunto rakentuukin suhteessa toisiin ihmisiin: olenko tärkeä, arvostettu, tarpeellinen. Jokaisella meistä on tarve tuntea itsensä tunnustetuksi ja arvostetuksi läheisten ihmisten silmissä, myös työssä. Muilta saatu arvostus vahvistaa meidän itsetuntoamme ja hyvinvointiamme.

Arvostuksen tarve on löydettävissä Maslown tarvehierarkiasta. Mallin perusajatus on, että käyttäytymisemme perustuu tarpeiden tyydyttämiseen. Arvostuksen tarve on Maslown hierarkiassa toiseksi korkein tarve ja se voidaan jakaa alempaan, toisilta ihmisiltä saatuun sosiaaliseen arvostukseen, sekä ylempään, itsearvostukseen. Varmasti jokainen meistä voi kokea elämänsä aikana tilanteita, joissa kokee aliarvostusta muiden seurassa. Nämä hetket ovat hyviä pysähtymisen paikkoja. Silloin katse pitää kääntää ylempään arvostukseen: itsearvostukseen. Joskus odotamme muiden arvostavan meitä, mutta emme itse arvosta itseämme, eli ensin on hyvä nostaa oma arvo itselle näkyviin, jotta se voi vuorovaikutuksessa myös näkyä muille. 

Arvostuksessa on hyvä lähteä itsestä liikkeelle: Ole itsellesi hyvä ja muista tarkistaa oma arvosi, itsetuntosi. Jokaisella on oikeus kokea kunnioitusta ja arvostusta ja jokainen meistä voi aloittaa itsestään. Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Arvostuksen pohja on kuitenkin meissä itsessämme. Jos et itse arvosta itseäsi, miten saat muut arvostamaan sinua?

Arvostuksen tunne sisältää kognitiivisia ja emotionaalisia elementtejä. Aivomme ovat ohjelmoituja vertailemaan itseämme sosiaalisissa tilanteissa, mikä voi tuottaa kokemusta siitä, ettemme ole samanarvoisia toisten kanssa. Aivot tarvitsevatkin ulkoista vahvistusta omasta hyvyydestä osana sosiaalisia ryhmiä. Myönteiset eleet, ystävällisyyden osoitukset ovat aivoille kuin dopamiiniruiskeita, palkintoja, jotka voivat vahvistaa meitä. Tarvitsemme niitä kokeaksemme itsemme hyviksi ja arvostetuiksi sosiaalisessa ympäristössämme. Arvostetuksi tuleminen on tunne ja sosiaalinen perustarve. Siihen liittyy tarve kuulua joukkoon ja kokea olevansa merkityksellinen osa joukkoa. Se on näin myös yhteisöllisyyden perusta.

Ammatillinen itsetunto rakentuu sekä oman työn arvostamiseen että muilta saatuun arvostukseen. Jos koemme itsemme vähätellyiksi tai aliarvostetuiksi hyvinvointimme kärsii. Aliarvostus erityisesti työssä johtaa alhaiseen motivaatioon, stressiin ja yleiseen epämukavuuteen. Arvostuksen kokeminen työssä liittyy muun muassa siihen, miten tarpeelliseksi osaksi yksilö kokee itsensä osana työtä ja työyhteisöä: tarvitaanko minua, osaanko työni. Arvostus on työssäkin kuulluksi ja nähdyksi tulemista osana yhteisöä. 

Työntekijä, joka arvostaa omaa työtään, kykenee myös arvostamaan toisen työtä. Onko sinulla aikaa kuunnella toisia ja kysyä muiden mielipiteitään? Samalla kun kaipaamme muiden arvostusta, voimme myös itse antaa panoksemme arvostavan kulttuurin luomiselle omissa kohtaamisissa. Arjessa arvostusta voi osoittaa pienillä sanoilla ja teoilla:

• Kysy lähimmiltäsi / työkavereiltasi aidosti: ”Mitä sinulle kuuluu?”
• Kohtele muita edessäpäin yhtä hyvin kuin takanapäin. Puhu takana päin vain hyvää.
• Ole vilpitön sanoissasi. Anna positiivista kohdennettua palautetta ja kehuja. Jokainen tarvitsee kannustusta asemasta riippumatta.
• Kohtele muita arvostavasti: Kuuntele, ota mukaan, anna vaikuttaa. 

Arvosta itseäsi: Anna arvostuksen näkyä itsessäsi ja anna hyvän kiertää jakamalla arvostusta myös muille.
 

 

Lähteet:

Friman, T. 2010. Elämä omiin käsiin. Hyvä terveys 26.7.2010.

Sabater, V. 2021. En tunne, että minua arvostetaan tarpeeksi – mitä minun pitäisi tehdä? Mielen ihmeet.

Salonen, A. 2021. Työyhteisötaidot. Arvostatko työkavereitasi? Yksinkertainen testi paljastaa, miten hyvin kohtelet muita. Duunitori 18.3.2021. 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Canva

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

*************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************

Työstä on lupa nauttia - Hyvinvoinnin aakkoset

 

Hyvinvointi muodostuu yksilön fyysisestä ja henkisestä terveydestä sekä sosiaalisesta, yhteisöllisyyden kokemuksesta. Se on tunnetta oman elämän hallinnasta, arvostuksesta ja arvokkuudesta, avun saamisesta ja ongelmiin puuttumisesta. Itsestään huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen sekä toisista välittäminen ja toisen hyvinvoinnin tukeminen auttavat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen hyvinvoinnin toteutumisessa. 

 

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen hyvinvoinnilla on vaikutusta lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Jokainen meistä voi 100-prosenttisesti vaikuttaa vain omaan toimintaansa ja siitä on paras lähteä aina ensin liikkeelle. Martin Seligmanin, positiivisen psykologian ”isän”, PERMA-hyvinvointiteorian viisi hyvinvoinnin elementtiä (P) positiiviset tunteet ja myönteisyys, (E) sitoutuminen ja uppoutuminen, (R)- ihmissuhteet, (M) merkityksellisyys ja (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä päivetyn PERMA+H teorian (H) terveys, antavat paljon elementtejä, joita on hyvä huomioida omassa hyvinvoinnissaan. Listasimme omia hyvinvoinnin aakkosia, joista voi lähteä tarkastelemaan omaa elämäänsä ja hyvinvointia. Jokainen voi myös tehdä oman aakkosluettelonsa oman hyvinvoinnin tukemiseensa.

A - ARVOSTA ITSESÄSI. Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Arvostuksen pohja on kuitenkin meissä itsessämme. Jos et itse arvosta itseäsi, miten saat muut arvostamaan sinua?

B-C-D- VITAMIINIT. Vitamiinit ovat ruoassa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta elimistö voi hyvin ja pysyy terveenä. Joskus ravintovalintamme kaventavat vitamiinien saantia, joten on hyvä muistaa niiden merkitys hyvinvoinnillemme.

E – ENERGIA. Tarvitsemme energiaa toimiaksemme. Energia voi olla fyysistä kuten ruokaa ja liikettä. Se voi olla myös sosiaalista, hyvistä ihmissuhteista saatua energiaa tai kognitiivista älyllistä oivallusta, joka ruokkii meitä eteenpäin.

F – FYYSINEN HYVINVOINTI ja FLOW-TILA. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa liikunta, ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen. Liikunta ehkäisee myös psyykkistä pahoinvointia. Myös flow-tilan löytäminen arjessa tukee hyvinvointia. Toimintaan uppoutuminen ja siitä nauttiminen, jopa niin että ajan taju katoaa, on kokemisen arvoista.

G – GO FOR IT. – Aseta itsellesi viisaita (smart), saavutettavia tavoitteita. SMART-tavoitteita asetettaessa olennaista on, että tavoite on tarkka, mitattavissa ja saavutettavissa oleva, realistinen ja tiettyyn aikaan sidottu. Ole realistinen tavoitteissa. Tee myös saavutukset näkyviksi itsellesi.

H – HENKINEN HYVINVOINTI, HELLI ITSEÄSI. Muista olla hyvä itsellesi. Unohda sisäinen kampittaja, joka kuiskii korvaan asioita, joita et osaa tai joissa et ole hyvä. Muista omat vahvuudet. Anna aikaa itsellesi. Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Löydä itsesi sisältäsi.

I – ILO. – Tee asioita, joiden tekeminen tuottaa sinulle iloa ja inspiraatiota. Omaa hyvinvointiaan voi tukea vahvistamalla positiivisia tunteita muun muassa tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella: mitkä asiat tuottavat minulle iloa, missä asioissa olen onnistunut, mihin asioihin olen tyytyväinen, mitkä asiat ovat elämässäni hyvin. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Varaamalla päivästä aikaa itselle ja mieluisille asioille, tukee sinun hyvinvointiasi.

J – JOKU. Onko elämässäsi se joku? Onko joku se, jolle asiat kaatuvat vai se joka aina auttaa? Oletko sinä se joku omasta halustasi vai muiden ohjaamana? Joku tekee, joku hoitaa. Epämääräisyys ahdistaa ja luo kaaosta. Poistamalla jokun ja nimeämälle sen tarkemmin, elämään saa selkeyttä. Kyseenlaista joku ja hae selkeys siihen, kuka on joku ja mikä hänen roolinsa suhteessa sinuun on.

K – KUUNTELE KEHOASI. Kehon kuuntelu tarkoittaa mielen ja tunteiden kuuntelua. Sisäisen minän kuuntelua. Se on tasapainon löytämistä kehon ja mielen viestien kuuntelemiseen. Kaikki mikä on tutun ja turvallisen ulkopuolella, voi tuntua epämukavalta, jopa pelottavalta, ja kehon tai mielen viestien vastaiselta. Ylisuoritusta voi pitää normaalina. Heikkokuntoinen voi olla epämukavuusalueella rasittaessaan kehoaan fyysisesti. Uupunut ei tunnista tunteitaan. Pysähdy: Mitä kehosi viestii juuri nyt sinulle?

L – LUONTO, LIIKUNTA, LEIKKI, LEPO, LÄHEISYYS, LUOVUUS. – Kerää L-asioita arkeesi. Suomalaisissa L-sanoissa on paljon viisautta hyvinvointiin. Luontoelämykset ja luonnossa liikkuminen rahoittavat. Liikunta aktivoi tai rahoittaa. Leikki, lepo, läheisyys ja luovuus huoltavat mieltämme ja sosiaalisia tarpeitamme.

M – MUISTI. – pidä huolta aivoistasi ja muistisi kapasiteetista. Anna aivoille lepoa ja virikkeitä tasapainoisessa suhteessa. Älä ylikuormita muistiasi ja aivojasi. Aivoterveyteen liittyy ihmisen oma kokemus hyvinvoinnistaan. Kun aivot voivat hyvin, ne suoriutuvat vaativistakin tehtävistään, jolloin ihminen selviytyy oman elämänsä haasteista.

N – NAUTI. Muista nauttia elämästä. Meillä on vain yksi elämä.

O – OLE AKTIIVINEN OMAN ELÄMÄSI TOIMIJA. MUISTA OPTIMISMI. Merkityksellisyys nousee omasta osallisuudesta ja toimijuudesta. Pohdi missä asioissa koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta? Optimismi auttaa elämässä, sillä se on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin myös stressaavia tilanteita. Osaan, pystyn ja teen!

P – PIDÄ TAUKOJA. Mikrotauot, pienet hengähdystauot päivän aikana, palvelevat päivän toiminnoista palautumista. Mikrotauko voi olla nauttimista hiljaisuudesta, silmien sulkemista hetkeksi, tilan aistimista eri aisteilla, kaukaisuuteen ja tyhjyyteen tuijottamista, arjen ajatusten katkaisemista hetkeksi.

Q – QUOTES – Etsi itsellesi sopiva hyvinvoinnin sitaatti tai keksi sellainen itsellesi. Anna luovuuden kukkia.

R – RAKENNA R-RYTMIÄ PÄIVÄÄSI. Mikä aika on rakkaille, mikä erilaisille ryhmille, mikä ruualle, mikä rentoutumiselle? Tarvitsemme riittävän väliä rutiineja arkeemme. Rutiineja, jotka huoltavat hyvinvointiamme säännöllisesti ja päivittäin. Rutiinien ei tarvitse olla liian ohjelmoituja, vaan joustoa on hyvä olla: jos on energiaa teet enemmän, jos energiaa on vähemmän, anna kehon ja mielen levätä. Rutiinit luovat turvaa, mutta liian orjallisina ne toimivat sinua vastaan.

S – SOSIAALINEN HYVINVOINTI. Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia. Tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Tarkastele, keitä kuuluu sinun sosiaaliseen verkkoosi. Voit myös tehdä itsellesi sosiogrammin: keitä sinä arvostat, ketkä arvostavat sinua, kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi, kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa. Sosiaalista hyvinvointia tukee myös hyvä ja ystävällinen vuorovaikutus työssä sekä sosiaalisista suhteista huolehtiminen työn ulkopuolella.

T – TASAPAINO TERVEELLISILLE ELÄMÄNTAVOILLE. Terveys on voimavara, jonka avulla on mahdollista saavuttaa muita hyvinvoinnin osa-alueita. Kokonaisvaltainen tasapaino edellyttää itsetuntemusta ja rehellisyyttä itseä kohtaan. Mitkä asiat ovat tasapainossa? Mitkä eivät? Mitä asioita välttelen elämässäni? Mihin takerrun ja miksi? Uskallanko kohdata tunteeni ja kehoni? Voinko aidosti hyvin? Tuottavatko elämäntapani hyvinvointia?

U – ULKOILU JA USKO ITSEEN. Ulkoilu, liikunta ja raitis ilma tukeva fyysistä hyvinvointia. Hyvä itsetunto tukee psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Omia vaatimustasojaan on hyvä myös tarkastella. Kampitanko itse itseäni omilla tavoitteillani ja itseäni alaspäin vetävillä ajatuksilla vaiko hyvällä ja kannustavalla itsepuheella.

V – VAHVUUKSISTA VALOA ELÄMÄÄN, VOIMAANTUMINEN. Mieti, mitkä ovat sinun vahvuutesi ja missä ne näkyvät. Tee vahvuutesi näkyviksi itsellesi ja muille. Anna auringon valaista ajatuksesi ja nostaa vahvuudet esiin.

W – WATER – Muista juoda vettä. Thl muistuttaa, että aikuisen tulisi saada nestettä 2-3-litraa, josta puolet juodaan. Nesteen tarve on yksilöllinen, mutta arjessa veden juominen saattaa unohtua. Ihmisen kehosta noin kaksi kolmasosaa on vettä. Veden juonti myös tauottaa tekemistä ja virkistää kehoa.

X – X-RASTITUS- Rastita ne asiat pois, jotka eivät sinulle kuulu. Mieti, mikä on tärkeintä juuri nyt. Laita rastit niiden asioiden päälle, jotka vievät sinun energiaasi väärään suuntaan ja vähentävät energisyyttä.

Y – YSTÄVÄT. Omaa hyvinvointiaan voi tukea viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Vietä aikaa sinulle tärkeiden ihmisten kanssa.

Z – ZZZ- MUISTA RIITTÄVÄ UNI – VARAA SILLE AIKAA. Uni ja syvä lepo lataavat kehon ja mielen voimavarat. Ihminen tarvitsee palautuakseen noin 7-9 tuntia laadullista unta. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

Å – ÅKA NÅGONSTANS. Tee pieni retki päivittäin. Se voi olla metsäretki tai retki kirjan seikkailuihin upoten.

Ä – ÄLYLLINEN HYVINVOINTI. Opi jotain uutta päivittäin. Uuden oppiminen virkistää ja vahvistaa meitä.

Ö – ÖRISE. Ota aikaa itsellesi ja örise vaikka ääneen ne asiat pois mielestäsi, jotka siellä luovat pahaa oloa. 

 

 

LÄHTEITÄ:

Aivoliitto. 2022. Aivoterveys rakentuu yhdessä. 29.11.2022. 

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: ATheory of Wellbeing. 06-12-2021. 

Mieli ry. Palauttava uni.

Työturvallisuuskeskus. Työhyvinvoinnin portaat.

Törrönen, S., Hannukkala, M., Ruuskanen, U. & Korhonen, E. 2011: Hyvinvoiva oppilaitos – mielen hyvinvoinnin opetus- ja koulutusaineisto toisen asteen oppilaitoksille. Helsinki, Suomen Mielenterveysseura.

THL. Muista veden juonti, vältä nestehukka.

Syvärinen, K. 2020. ”Kuuntele kehoasi!”, sanotaan – Muttaentä jos keho haluaa vain herkutella? Hidasta elämää. 12.5. 2020.

Varhaista Aikaa - blogi

 

Teksti: Outi Moilanen

Kuva: Varhaista Aikaa 

 

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

*************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa + materiaalipankki

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************