keskiviikko 22. syyskuuta 2021

OOODI -O niin kuin oppijat


 

Suunnittelun työkaluna OOODI painottaa ensin oppijoita: Millaisia lapsia meillä on ryhmässä? Mitkä ovat heidän tarpeensa ja mielenkiinnon kohteet? Mitä tavoitteita pedagogiselle aikuisten toiminnalle on heidän vasuihinsa kirjattu? 

Linjakkaan suunnittelun toteuttamiseksi tarvitaan tietoa ja havaintoja ryhmän lapsista. Havainnoimalla oppijoita pitää kiinnittää huomiota kolmeen asiaan:

  1. yksilöön
  2. ryhmään
  3. ammatilliseen henkilöstöön

Yksilön näkökulmasta tärkeää on tarkastella jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita ja mielenkiinnonkohteita. Joskus havainnoissa pysähdytään käytökseen, joilloin sen takana olevat tarpeet eivät välttämättä tule esille, joten on tärkeä pohtia, mitkä ovat lasten tarpeet, jotta myös käytös olisi toivottua ja tuottaisi hyvinvointia, oppimista, kasvua lapselle. 

 


Yksilöön kohdistuvia havaintoja voidaan koota erillisiin havainnointivihkoihin, joiden käytössä pitää huomioida tietosuoja. Vastaavasti voidaan tehdä koontitaulukoita, joihin kerätään erilaisia havaintoja. Lapsen omaa näkökulmaa voidaan selvittää erilaisin kyselyin, joita voidaan osoittaa sekä lapsille että huoltajille. Lapsilta voidaan kysellä yksilöllisesti heidän kuulumisiaan ja ajatuksiaan. Esimerkiksi tuumaustauko, jossa asetutaan lapsen maailmaan toimii yhtenä tällaisena keinona. Hymynaamat tai peukut ylös ja alas toimivat toiminnan arvioinnin lisäksi tiedonantajina siitä, miten toiminta on kohdannut lapsen sen hetkiset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. 

 

                        Social Media, Connections, Networking, Business, People

Koska varhaiskasvatus on ryhmämuotoista toimintaa, suunniteltaessa toimintaa tarvitaan tietoa yksilön lisäksi yksilöstä ryhmässä ja osana ryhmää. Ryhmän näkökulmasta tarkastelua tulisi kiinnittää ryhmädynaamisiin ilmiöihin kuten ryhmärooleihin, valtaan, lasten asemaan ja staukseen ryhmässä, vuorovaikutukseen ja ryhmässä vallalla olevaan kulttuuriin ja normeihin. Sosiogrammit ovat tähän työhön yksi soveltuva väline. Sosiogrammi on graafinen esitys henkilöiden välisistä sosiaalisista suhteista. Sosiogrammi tuottaa tietoa sosiaalisesta oppimisympäristöstä, jossa lapset työskentelevät ja joka vaikuttaa heidän hyvinvointiin, oppimiseen ja kasvuun. Sosiogrammi voi toimia apuvälineenä pohdittaessa muun muassa pienryhmäjakoja, jotka tukisivat lapsen oppimista ja kasvua.

Lapsiryhmässä sosiogrammia voi muodostaa aikuisten näkemysten ja havaintojen pohjalta muun muassa siitä millaisia kaverisuhteita lapsilla on suhteessa toisiinsa, keiden kanssa leikkivät mieluiten. Tietoa voi sosiogrammiin kerätä lapsilta, jolloin voidaan tiedustella ketä lapsi pitää ystävinään ja kenen kanssa leikkii mieluiten. Sosiogrammien muodostamisessa pitää kuitenkin olla todella sensitiivinen, erityisesti jos ajatuksia kysyy lapsilta suoraan, jottei tuota itse omilla kysymyksillään ryhmään kielteisiä ryhmädynaamisia ilmiöitä.

 

                         Glasses, Reading Glasses, Spectacles, Eye Wear, Reading

Se, että keräämme tietoa lapsista yksilöinä ja ryhmänsä jäseninä, me tarvitsemme myös tietoa itsestämme toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina: aikuisten toiminta vaikuttaa ja määrittää lasten kanssa toteutettavia asioita. Henkilöstön näkökulmasta tarkasteluun tulevat 

  1. lasten vasuihin kirjatut tavoitteet pedagogiselle toiminnalle
  2. ammattilaisten käyttöteoria, joka vaikuttaa arjen toteutumiseen usein hyvinkin tiedostamattomasti
  3. työasenne

Pedagogiset tavoitteet ovat luettavissa lasten vanhoista vasuista, niillä lapsilla, joille niitä on jo laadittu. Jos toinen henkilö on kirjannut tavoitteet, ne vaativat todennäköisesti yhteistä tarkastelua ja keskustelua, mitä niillä tarkoitetaan ja miten ne käytännössä toteutetaan, missä tilanteissa ja kenen toimesta. Tavoitteet myös vaativat jatkuvaa arviointia ja päivittämistä.

Käyttöteoria on puolestaan haastavampi tarkasteltava. Käyttöteorialla (theory-in-use) viitataan niihin ajattelumalleihin ja asenteisiin, jotka vaikuttavat suunniteltaessa opetusta ja kasvatusta sekä ohjatessa ja toteuttaessa toimintaa. Käyttöteoria koostuu ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksistä, joista ihmiskäsitys sisältää arvot ja heijastuu siihen, miten toiminta järjestetään. Tietokäsitys on puolestaan pohja oppimiskäsitykselle: sille mikä on tietoa ja miten tietoa käytetään. Oppimiskäsitykset luovat perustan henkilön omalle pedagogiselle ajattelulle. Ilman oman käyttöteorian tunnistamista ja selkiinnyttämistä työ on seilaamista ilman suuntaa ja päämäärää. Omaa käyttöteoriaansa ammattilaisten kuuluisi peilata läpi uransa. Tällä hetkellä paras peili on pohtia, miten ymmärtää vasun ja miten tämä näkyy arjen toiminnan toteutuksessa. 

Työasenne myös vaikuttaa tapaan tehdä töitä. Asioista voi aina ajatella monella tapaa. Omaa ajattelua on tärkeä peilata ja pohtia millaista ajattelua tuottaa arkeen. Onko oma ajattelu enemmän negaatiota tuottavaa vai mahdollisuutta ruokkivaa. Sosiaalialan Digikeskus puhuu linssinvaihdosta, siitä millaisin linssein me katsomme tilanteita. Onko asenteemme: meidän ryhmä ei pysty eikä osaa vai kenties meidän ryhmä osaa, kun teemme näin.

 

teksti: Outi Moilanen, kuvat: Varhaista Aikaa, Pixabay


Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa.  

 

**************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

  2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi viel...