maanantai 27. syyskuuta 2021

OOODI - O niin kuin oppimisympäristö

 

 

 

Oppimisympäristö on monimuotoinen ja laaja käsite. Opetushallituksen ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön käsite sisältää muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Toisaalta pedagogiikka on se, joka tekee ympäristöistä oppimisympäristöjä. Myös tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä tänä päivänä, joten varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä on vasun pohjalta löydettävissä vähintään viisi: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, pedagoginen sekä teknologinen oppimisympäristö. Nämä eri ulottuvuudet myös linkittyvät toisiinsa ja muodostavat yhden kokonaisuuden.

Vasun mukaan (2018, 16, 28) oppimisympäristöjä tulee kehittää siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Oppimisympäristöjen on lisäksi oltava kehittäviä, oppimista edistäviä sekä terveellisiä ja turvallisia lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Kronqvist ja Kumpulainen (2011) ovat nostaneet hyvän oppimisympäristön kriteereiksi päämääräsuuntautuneisuuden, kompleksisuuden ja autenttisuuden, eettisen ja moraalisen reflektoinnin sekä arvioinnin ja seurannan mahdollisuudet. Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja oppimisympäristöjen tulisi tukea näitä tavoitteita ja päämääriä. Oppimisympäristöjen pitää tarjota monipuolisia haasteita ja olla olennaisia oppijoille, eli tukea autenttisuutta ja kompleksisuutta. Hyvä oppimisympäristö tukee ja ylläpitää hyvää vuorovaikutusta kaikkien osallistujien välillä. Reflektointi ja arviointi tukevat yhteisön niin aikuisten kuin lastenkin oppimista. Oppimisympäristöjen tehokkaaseen suunnitteluun päästään, kun on ensin hahmotettu ryhmän oppijat, sillä vasun mukaisesti (2018, 10) lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet tulee huomioida lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Hyvin rakennettu oppimisympäristö vahvistaa lasten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Myös lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt tulisi näkyä oppimisympäristöissä.

 

Oppimisympäristöjen tarkasteluun ja kehittämiseen voi lähteä pilkkomalla asiaa osiin.

Fyysinen oppimisympäristö sisältää tilat, paikat, tarvikkeet, välineet. Fyysisinä oppimisympäristöinä sisätilojen lisäksi toimivat luonto, pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt. Fyysisessä oppimisympäristössä tulisi näkyä vasun henki. Toimiva ja motivoiva fyysinen oppimisympäristö edistää oppimista, hyvinvointia terveyttä ja turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista kasvua ja oppimista.

Arvioitavia ja tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa:

  • millaisia tiloja meillä on?
  • kuinka muunneltavia tilat ovat?
  • kuinka monipuolisen toiminnan tilat mahdollistavat?
  • kuinka paljon erilaisia tiloja käytetään?
  • mitä erilaisia tiloja on käytössä ja kuinka usein?
  • miten tavarat on sijoiteltu saatavuuden näkökulmasta?
  • millaisiin ryhmätoimintoihin tilat suuntaavat lapsia ja aikuisia?
  • miten ryhmän tarpeet ja mielenkiinnonkohteet näkyvät tiloissa?
  • millaisia leikkitiloja on käytössä ja kuka ne on suunnitellut?
  • miten paljon lapset osallistuvat tilojen käyttöön ja kehittämiseen?

Arvioinnin jälkeen miettikää: Millaiseen oppimiseen fyysinen tila ohjaa, kannustaa nyt? Mikä on hyvin? Mitä pitäisi ensin kehittää, jotta vasun tavoitteet toteutuisivat vielä paremmin?

 

                                   Natural Reserve, Responsibility, World, Hands, Clouds

 

Psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten tiedoista ja taidoista eli kognitiivisista tekijöistä sekä emotionaalisista tekijöistä kuten tunteista, motivaatiosta, tunnelmista. Psyykkinen turvallisuus, osallisuuden ja toimijuuden kokemus, yhteisöllisyys ja ryhmään kuulumisen tunne, kokemus avun ja tuen saamisesta ja arvostuksesta ovat osa tätä oppimisympäristöä. Tässä oppimisympäristössä aikuinen-aikuinen, lapsi-aikuinen ja lapsi-lapsi suhteet nousevat esille. Koenko, että minua kuullaan ja arvostetaan tässä yhteisössä juuri omana itsenäni? Psyykkinen oppimisympäristö rakentuu muun muassa sensitiivisestä kohtaamisesta ja ohjauksesta, lasta kunnioittavasta, kuulevasta ja lämpimästä vuorovaikutuksesta. Psyykkistä turvallisuutta luovat myös yksilön vahvuuksien huomioiminen, kunnioitus, empaattisuus, kannustus. Toiminnan selkeä ohjaus, struktuuri ja lasten motivointi myös luovat psyykkisesti turvallista oppimisympäristöä.

Arvioitavia ja tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa:

  • tuleeko jokainen yhteisön jäsen kuulluksi ryhmässä (niin aikuiset kuin lapset)?
  • millaisia toimintatapoja kuulluksi ja nähdyksi tulemiseen on olemassa?
  • millaista on aikuisten läsnäolo?
  • miten ryhmässä ilmaistaan tunteita?
  • miten tunteideni ilmaisuun ohjataan ja opastetaan, tuetaan?
  • millaisella asenteella työtä tehdään?
  • kuinka positiivinen ryhmän ilmapiiri on?
  • millaisia yhteisiä toimintatapoja ja sääntöjä ryhmässä on?
  • miten oppimista ja kasvua ryhmässä havainnoidaan ja todennetaan?
  • millaisiksi näemme oppijat ryhmässä?
  • miten ajattelemme oppimisen ja kasvun tapahtuvan?
  • millainen itsetunto lapsilla on ryhmässä?
  • mihin ryhmässä käytetään aikaa?
  • miten ajankäyttö ryhmässä suunnitellaan?
  • kuinka turvalliseksi ryhmä koetaan?
  • miten tuemme psyykkistä turvallisuutta ryhmässä?

Ammattilaisten hyvinvointi linkittyy myös kiinteästi psykososiaaliseen oppimisympäristöön. Uskommeko toistemme kykyihin ja lasten kykyihin? Miten tuemme lasten myönteistä minäkuva oppijana ja ihmisenä? Joskus saadakseen saman verran tukea, joku tarvitsee lusikallisen apua ja toinen kauhallisen. Miten kiireettömyys, myönteisyys ja rohkaiseva ilmapiiri saadaan luotua ryhmään? Erilaisuus on rikkaus. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan. Ammattilaisten sensitiivisyys kohdata lapset yksilöinä sekä taito tunnistaa psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön merkitys lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistäjänä ovat keskeisiä tekijöitä hyvän tunneilmaston luomisessa. Hyvän tunneilmaston tunnusmerkki on, että lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään.

 

                                     Hands, Soil, Plant, Environment, Growth, Nature, Dirt                    

Sosiaalinen oppimisympäristön keskiössä on yhteisö. Yksi merkittävä tekijä sosiaalisessa oppimisympäristössä on vuorovaikutus ja sen laatu. Millainen on yhteisö, johon lapset ja aikuiset tulevat? Miten yhteisö tukee oppimista, kasvua ja hyvinvointia? Millaista on vuorovaikutus aikuisten välillä? Entä aikuisten ja lasten välillä? Miten lapset viestivät keskenään? Millaisia sanoja ryhmässä käytetään? Millaisia ovat eleet, ilmeet, äänenpainot ja asennot vuorovaikutuksessa? Yhteisön käytänteet ja vuorovaikutus muokkaavat jokaisessa hetkessä sosiaalista oppimisympäristöä.

Arvioitavia ja tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa:

  • miten lapsiryhmä jaetaan toimintoihin ja pienryhmiin?
  • onko pienryhmien muodostamisen periaatteet ja toimintatavat sovittu yhdessä?
  • mikä on aikuisen rooli lasten toiminnoissa läpi päivän?
  • miten lasten ja henkilöstön osallisuutta tuetaan ryhmässä?
  • miten lasten uteliaisuutta ja tutkivaa asennetta tuetaan ryhmässä?
  • millaisin keinoin ryhmäytymistä tuetaan ja milloin?
  • millaista vuorovaikutus on ryhmässä?
  • onko jokaisella keinoja ilmaista itseään myös sanallisen ilmaisun lisäksi tai rinnalla?
  • millaisia vahvuuksia ryhmässä on?
  • miten vahvuuksia hyödynnetään?
  • millaista on lasten toimijuus ryhmässä?
  • millaisia mahdollisuuksia lapsilla on leikkiin?
  • mitä rajoitteita lasten leikkiin on asetettu ja miksi?
  • miten kiusaamista ehkäistään ryhmässä?
  • miten erilaisuus hyväksytään ryhmässä?
  • miten kulttuurinen erilaisuus näkyy ja huomioidaan ryhmässä?
  • millainen on ryhmän lasten keskinäinen ryhmädynamiikka?
  • millaisia keinoja tukea erilaisuutta, yksilöllisyyttä sekä inkluusiota on ryhmässä?
  • millainen on henkilöstön keskinäinen ryhmädynamiikka?
  • millaisia sopimuksia on tehty aikuisten ja lasten kanssa?
  • millainen on henkilöstön hyvinvointi työssä?

Tarkastelemassa sosiaalisia verkostoja, joita ryhmässä on niin aikuinen-aikuinen, lapsi - lapsi kuin aikuinen-lapsi -suhteissa, saadaan arvokasta tietoa sosiaalisesta oppimisympäristöstä. Vuorovaikutuksen laatu näkyy lasten keskinäisissä suhteissa, lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja henkilöstön välisessä myönteisessä yhteishengessä. Tämä on yksi syy hahmotella ryhmän sosiogrammeja aika ajoin. Jokaisen lapsen ja ryhmän aikuisen tulisi kokea kokee olevansa ryhmän jäsen, jolloin ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä tulisi olla mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pedagogisesti tarkoituksenmukaisissa ryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä ja on lapsilähtöistä toimintaa. 

                                         Hand, World, Bullet, Keep, Child, Earth, Globe                                              

Pedagoginen oppimisympäristö sisältää toiminnan suunnittelun ja oppijoiden yksilöllisen huomioimisen. Pedagogiikka muuntaa tilat oppimisympäristöiksi. Se sisältää keinot ja strategiat oppimisen ja kasvun tukemiseen. Pedagogiikka eli miten kasvua ja opetusta toteutetaan tuo arkeen vasun: miten vasun teoria muuttuu käytännön toteutukseksi. Hyvä pedagoginen ympäristö ottaa huomioon erilaiset oppijat, oppimistyylit sekä huomio monipuolisesti aistien merkityksen oppimisessa. Toiminnassa käytettävät materiaalit ja välineet ovat myös osa pedagogista oppimisympäristöä. Pedagoginen oppimisympäristö heijastelee käytännön toteutuksessa tapahtuvaa arvopohjaa, sopimuksia, rakennettua struktuuria. Jotta pedagogiikka voisi toteutua optimaalisesti se vaatii yhteistä keskustelua, selkeyttä tehtävänkuvissa ja vastuissa sekä sitoutumista yhteiseen työhön lasten edun mukaisesti ja lapset työn keskiössä. Pedagoginen oppimisympäristö sisältää henkilöstön kyvyn hallita vasun sisällöt ja erilaiset opetusmenetelmät sekä taidon ohjata erilaisia lapsia.

Arvioitavia ja tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa:

  • millaisella arvopohjalla toteutamme työtä?
  • miten arvot näkyvät arjen toiminnassa?
  • millaisia struktuureita on arkeen luotu?
  • miten struktuurit tukevat lasten kasvua ja oppimista?
  • kuinka monipuolisia toiminnan sisällöt ovat?
  • miten toiminnan sisällöt vastaavat lasten tarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin?
  • miten vasujen eri tasot näkyvät arjen toiminnassa ja tiloissa?
  • miten luotu pedagoginen oppimisympäristö houkuttelee lapsia oppimaan?
  • miten lapset voivat vaikuttaa pedagogiseen oppimisympäristöön? 

 

                                  Iphone, Hand, Screen, Smartphone, Apps, Mobile Phone

Tieto- ja viestintätekniikasta on tullut osa arkea, joten tänä päivänä myös teknologisella oppimisympäristöllä on jalansija varhaiskasvatuksessakin. Teknologisessa, teknisessä tai digitaalisessa oppimisympäristössä, riippuen, millaista terminologiaa halutaan käyttää, huomioidaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa sekä oppimisen tukena. Teknologisten laitteiden määrällä ja teknologisessa osaamisessa on eroja yksiköiden välillä. Oppimisympäristöön liittyy myös se, miten laitteita käytetään, kuka käyttää, kuinka paljon ja mitä varten. Digitaalisia oppimateriaaleja on jo paljon olemassa, mutta niiden käyttöön pitää tutustua ja osata käyttää niitä pedagogisesti turvallisesti. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia oppia ja kasvaa niin aikuisille kuin lapsille. Sen avulla vodiaan harjoitella erilaisia taitoja, voidaan saada uusia kokemuksia ja tietoa. Esimerkiksi verkosta löytyvät opetusvideot voivat tarjota todenmukaisemman kosketuspinnan elämään kuin lähiympäristö voisi tarjota. Niiden avulla oppijat voidaan viedä paikkoihin ja tilanteisiin, joihin ei olisi muutoin mahdollisuutta päästä. Olennaista on, mitä teknologiseen oppimisympäristöön valitaan, miten sitä hyödynnetään ja miksi. 

Arvioitavia ja tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa:

  • millaisia teknologisia välineitä ja sovelluksia on käytössä?
  • mihin teknologiaa käytetään ja miksi?
  • missä tilanteissa teknologiaa voidaan käyttää arjessa?
  • millaisissa tilanteissa teknologiasta on apua arjessa?
  • millaisissa tilanteissa teknologian käyttöä voidaan harjoitella ja opetella turvallisesti?
  • kuka saa hyödyntää teknologiaa ja missä tilanteissa?

 

Eri oppimisympäristöjen tarkastelun tarkoitus on havainnoida, miten voitte saavutatte pedagogisesti hyvää ja monipuolisia oppimisympäristöjä lapsiryhmään.

 

Lähteet:

Kronqvist, E-L. & Kumpulainen, K. 2011. Lapsuuden oppimisympäristöt. Helsinki: WSOY pro.

Manninen, J., Burman, A, Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.

Nummila, M. 2016. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ja varhaiskasvatussuunnitelmien ECERS-R laatu. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49675/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201605092458.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Raittila, R. 2013. Pienryhmätoiminta ja leikkialueet: Varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintaympäristö rakentuu arkisissa käytännöissä. Teoksessa Karila, K & Lipponen, L. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino, 69–94.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. 


teksti: Outi Moilanen, kuvat: Varhaista Aikaa, Pixabay


Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa.  

 

**************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Tonttulan vahvuusperustainen joulukalenterisatu

  2020 marraskuussa blogi vei lukijoitaan matkalle Tonttulaan ensin isompien lasten Tonttulan  kalenterivinkkien avulla, joita seurasi viel...