Vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa

Vuorovaikutus on kykyä toimia toisten kanssa. Se on toimintaa, jossa yhden toiminta aiheuttaa toisessa reaktion, joka johtaa jonkinlaiseen vuorovaikutukselliseen prosessiin. Erving Goffmanin mukaan vuorovaikutus on yhteiskunnan perusinstituutio. Me ihmisinä rakennamme sosiaalista todellisuutta vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus voi sisältää monenlaisia tulkintoja ja valinnan paikkoja sekä väärinymmärryksen riskejä. Olennaista vuorovaikutuksessa ovat tulkinnat, joita tehdään. Niistä riippuu, miten vuorovaikutuksen osallistujille syntyy yhteistä ymmärrystä, vai jääkö se syntymättä.

Vuorovaikutuksen haasteellisuus ja haavoittuvuus

Vuorovaikutuksessa osapuolilla on odotuksia vuorovaikutuksesta. Myös rooliodotukset vaikuttavat vuorovaikutukseen. Omat vuorovaikutuskokemuksemme selittävät pitkälti millaisia ennakko-oletuksineen olemme omaksuneet käytäntöön ja millaisia mielipiteitä ja arvostuksia edustamme.

Arkielämässä ihmiset vääristelevät maailmaa monin tavoin sekä virittävät todellisuutta. Se, miten ymmärrämme toisia ihmisiä, perustuu pitkälti ilmaisun hiljaiseen teoriaan, jonka pohjalta oletamme asioista. Tekemiemme tulkintojen taustalla on olemassa näkemyksiä siitä, miten mitäkin ilmaistaan ja millaisia motiiveja toiminnan takana on. Vuorovaikutuksen haavoittuvaisuus johtuu muun muassa tiedon puutteellisuudesta, olosuhteista, niukasta kontekstista, tulkinnasta, yksikanavaisesta tiedon saannista. Väärin tulkittu toiminta johtaa toimintaa, jota tulkitaan väärin, jolloin vuorovaikutuksen alettua kukin vastareaktio on tuomittu vahvistamaan väärinkäsitystä.

Vaikeaa vuorovaikutuksesta tekee se, että väärinymmärrykset syntyvä helposti. Erilainen ymmärrys on yleinen väärinymmärryksen lähde. Toisen odotukset eivät aina avaudu vuorovaikutuksessa. Myös tunteilla on osuutta vuorovaikutuksessa. Yleistä väärinymmärrystä vuorovaikutustilanteissa aiheuttaa tulkinta siitä tarvitaanko tilanteessa empatiaa vain ongelmanratkaisua. On hyvä havaita, että tunteet ovat iso tekijä vuorovaikutuksessa, joita ei saa ohittaa.

Vuorovaikutus vaatii jatkuvaa harjoittelua ja osaamisen kartuttamista. Vuorovaikutuksessa tarvitaan oman toiminnan tarkkailua, refleksiivisyyttä. Lisäksi sosiaalisten- sekä vuorovaikutustaitojen opettelu on tärkeää, sillä minuus rakentuu arjen vuorovaikutuksessa.

Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus

Ryhmissä vuorovaikutus koostuu tiedon jakamisesta, sen vaihtamisesta, käyttäytymisen ohjailusta ja emootioiden vaihtamisesta sekä tavoitteiden asettamista ja saavuttamista säätelevästä positiivisesta tai negatiivisesta motivaatiosta. Robert Hidenin mukaan vuorovaikutus on toimintaa x jonka henkilö A kohdistaa henkilöön B, joka reagoi toiminnalla y. Ryhmädynamiikan tasolla tämä tarkoittaa sitä, että se millaista toimintaa henkilö A kohdistaa henkilöön B ja miten hän siihen reagoi, kertoo vuorovaikutuksesta ryhmässä.

Ryhmädynamiikka liittyy yksilöön ja ryhmän sisäisiin prosesseihin. Ryhmädynamiikassa tärkeää on se, että miten ryhmä toimii parhaiten yhdessä. Työskentely voi olla vaikeaa, jos henkilö A kohdistaa henkilöön B toimintaa, joka ei tunnut B:stä hyvältä. Ryhmässä vuorovaikutusta voi leimata yhteistyö tai kilpailu ja osapuolten hierarkinen asema. Ryhmädynamiikka ei ole kovin vuorovaikutuksellista, jos oma näkemys koetaan parempana, eikä haluta käydä neuvotteluja tai ottaa toisen ajatuksia ja mielipiteitä huomioon.

Vuorovaikutusprosesseja säätelevät ryhmän tehtävä, tavoite, ryhmän koko ja rakenne, resurssit, historia, johtajuus tai sen puute. Sujuva viestintä ja yhteistyö kehittyvät, kun kaikki jäsenet ymmärtävät samalla tavalla, mitä pitäisi tehdä ja mikä kunkin osuus siitä on. Roolit ja roolijaot eriyttävät jäsenten tehtäviä ja määrittävät sekä rajoittavat jäsenten toimintaa ryhmässä.

Sopimukset tavoitteiden saavuttamiseksi kuten tiimisopimukset, luovat normeja, joiden tarkoitus on palvella ryhmää ja sen tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksiin kirjatut normit eli hyväksytyt tavat ajatella, tuntea ja käyttäytyä synnyttävät ja pitävät yllä yhdenmukaisuutta jäsenten välillä.

Ryhmän onnistumisen kannalta sitoutuminen, sitoutumisaste ja -halu, on olennaista. Jos ryhmään sitoutuminen on vähäistä, omat henkilökohtaiset mieltymykset ja mahdollisuudet korostuvat ryhmänä toimisen sijaan. Kiinteässä ryhmässä käyttäytyminen ja uskomukset ovat yhdenmukaiset ja jäsenillä on keskinäinen tuki. Ryhmäsosiaalisaatiomallin mukaan yksilö arvioi ryhmää ja sen arvoa omalta kannaltaan, mikä vaikuttaa sitoutumiseen. Jos yksilö ei samaistu ryhmään, sen arvo ei ole korkea yksilölle eikä yksilö kiinnity ryhmään. Onkin tärkeää käyttää aikaa ryhmäytymisessä toiseen kunnolla tutustumiseen, sillä se edistää tehtävän suorittamista ja luo tehtäväkoheesiota.

Johtajuus on ryhmädynamiikan ydintä. Jäsenten on hyväksyttävä ja tunnustettava johtajan toiminta, jotta johtaja saa ryhmän toimimaan hänen valitsemallaan tavallaan ja jotta johtajan ja ryhmän muiden jäsenten tavoitteet yhtyvät toiminnassa. jäsenten pitää hyväksyä johtamisroolin haltija henkilönä. Johtajan on ansaittava asemansa osoittamalla riittävästi yhdenmukaisuutta ja pätevyyttä ja juuri tässä järjestyksessä. Johtajan pitää saada johdettavien luotto. Persoonilla on vaikutusta siihen, millaisena johtajaa pidetään ja hyväksytäänkö hänet johtajaksi vai ei.

Kun ryhmän tavoite selkiintyy ja normit vakiintuvat, johtaja-alaisuussuhteen valta tasapainottuu ja osapuolten keskinäisriippuvuus korostuu. Jos ryhmän kiinteys, koheesio, on suuri, valinnat jakautuvat tasaisesti ryhmän sisällä, mikä antaa mahdollisuuden jokaiselle osallistua ryhmän toimintaan ja kokea olevansa tärkeä. Jotta jokainen jäsen voi vaikuttaa ryhmässä, tarvitaan dialogia. Ryhmässä kaikkien ei tarvitse tietää ja osata kaikkea. Pitää kuitenkin tietää, keneltä kysyä ja pyytää apua.

Tiimityön toimivuuden tarkistuslista

• Onko ryhmällä selkeä päämäärä ja määritetyt tavoitteet?
• Onko ryhmään kirjattu toimintaperiaatteet ja pelisäännöt ja miten toimitaan, jos niitä ei noudateta?
• Onko koko tiimin vuorovaikutus arvostavaa, kehittävää ja dialogista?
• Onko jokaisen tehtävänkuva ja vastuut selvät?
• Hyväksytäänkö jokaisen erilainen tehtävä tiimin sisällä?
• Kokevatko kaikki kuuluvansa ryhmään?
• Sitoutuvatko kaikki tiimin toimintaan?
• Saavatko kaikki osallistua toimintaan?
• Muistetaanko toiselle antaa positiivista palautetta?

 Lisää tiimiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tekstejä löydät täältä:

• Hyvä tiimi
• Tiimin arviointi - tiimiarviointi
• Dialogi
• Toimiva työyhteisö 

Tervetuloa seuraamaan blogia Facebookin sivulle Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa