.jpg)
Uusi kausi tuo aina mukanaan haasteita. Työkavereiksi on voinut tulla uusia ihmisiä. Lapsiryhmät ovat voineet muuttua ja lasten haasteet ovat voineet muuttua. Kun otamme vastaan näitä muutoksia, niin millaisessa tilassa niin toimimme?
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ei välttämättä ole
helppo havaita siinä pidempään työskennellessä ja uusien ihmisten myötä, jotkut
toimintatavat saattavat aiheuttaa hämmennystä sekä ristiriitoja työyhteisöissä.
Uusien työntekijöiden sisäänpääsy kulttuuriin voi olla vaikeaa ja pahimmillaan se
voi aiheuttaa jopa alalta pois suuntautumisen. Työyhteisöissä luotu
toimintakulttuuri on voinut hioutua vuosien varrella niin tiiviiksi, että uusien
on vaikea päästä sisään. Myös toimintakulttuurin sisällä olevat ongelmat ovat voineet hävitä näköpiiristä. On voitu alkaa luomaa kaikessa hiljaisuudessa ei-toivottua
toimintakulttuuria, pahimmillaan jopa toksista toimintakulttuuria, missä
sisäpiirissä vallassa olevat määrittävät mikä on oikein ja mikä ei. Tämä luo
pahimmillaan negatiivisen kehän, jossa uudet työntekijät ja erityisesti lapset,
joilla on paljon haasteita joutuvat epäonnistumisen tilaan vailla
mahdollisuutta onnistua tässä toimintakulttuurissa.
Jos tunnistat tilanteen, niin hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022, 35) mukaan varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Miksi sitten luomme tiloja, joissa luodaan tilanteita, joissa epäonnistuminen tulee vähintään ajatuksen tasolla tapahtumaan kuten ”annetaan sen kokeilla, sittenpä näkee, mitä tämä työ näiden kanssa on” ”hoitakoon veo, sittenpä näkee, ettei tälle kukaan mitään pysty”, ”johtaja voi ihan itse tulla tätä kokeilemaan”? Sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan onnistumisen tiloja meille kaikille uusille ja vanhoille työntekijöille sekä kaikille lapsille? Sormea voisi osoittaa kohti toimintakulttuuria ja jokaista siihen osallistuvaa. Jokainen meistä luo ja vahvistaa toimintakulttuuria omalla toiminnallaan. Mitä sitten voisi tehdä, jotta oma toimintakulttuuri ei ajautuisi negatiiviseen kierteeseen? Yksi tapa on käydä keskustelu turvallisemman tilan periaatteista, kirjata ne ylös ja varmistaa ihmisten sitoutuminen niihin. Myös toimintatavat tulee pohtia, miten toimintaan, jos joku ei toimi periaatteiden mukaan.
Mitkä ihmeen turvallisemman tilan periaatteet? Turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, joka luo tunnetta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Turvallisemmassa tilassa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Turvallisemman tilan periaatteiden toteutuminen on jokaisen vastuulla. Tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitse kohdata minkäänlaisia syrjinnän, kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan muotoja. Kyse on aktiivisesta ennalta ehkäisystä, mutta myös puuttumisesta tilanteista, joissa turvallisen tilan periaatteita rikotaan.
Esimerkkejä turvallisemman tilan periaatteista
- Olen aktiivisesti läsnä
- Otan vastuun omasta toiminnastani
- Otan muut huomioon
- Kuuntelen, kun joku puhuu minulle
- Annan jokaisen puhua omasta puolestaan
- Kunnioitan toisten näkemyksiä ja kannustan jokaista ilmaisemaan omia näkemyksiään
- En tee ennakko-oletuksia ja yleistyksiä ihmisistä heidän ominaisuuksien pohjalta
- Käytän arvostavaa kieltä. En puhu tai käyttäydy niin, että se syrjii tai alentaa muita
- Huomioin kaikki ihmiset yhtä arvokkaina
- En loukkaa ketään tahallani
- Autan, jos joku tarvitsee apua ja pyydän apua, kun itse tarvitsen sitä
- Puutun häirintään ja syrjintään
- Muutan käytöstäni, jos se on jonkun mielestä epämukavaa ja loukkaavaa
Turvallisemman tilan periaatteilla tai vastaavilla sopimuksilla on mahdollista ennaltaehkäistä negatiivisen työyhteisökulttuurin muodostumista. On pitkälti valinta, valitaanko arjessa luoda itselle ja muille epäonnistumisen tiloja vaiko onnistumisen tiloja? Otetaanko uusi työkaveri mukaan siten, että tehdään yhdessä asioita, kerrotaan toimivista toimintatavoista ja hiotaan yhdessä kohti uudempia ja parempia toimintatapoja vaiko laitetaanko vain pärjäämään yksin? Entäpä sitten lapset? Millaisia tiloja luomme heille? Onko heillä erilaisissa päivän tilanteissa mahdollisuus onnistua vaiko aina vain kuulla olevansa huonoja ja osaamattomia? Toimintakulttuuri muodostuu joka päivä meidän valinnoista. Millaisia valintoja sinä teet?
Lähteet:
Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022.
Määräykset ja ohjeet 2022:2a
Suomen YK-liitto. Turvallinen tila.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.