sunnuntai 18. elokuuta 2019

Liikunnan portaat




Varhaiskasvatuksessa liikunnan ja liikkumisen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018)
Liikkumisen ja liikunnan tukena varhaiskasvatuksessa käytetään paljon erilaisia liikunnan vuosikelloja, kausisuunnitelmia ja liikuntatarjottimia. Ne tukevat liikkumisen säännöllisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä tavoitteellisuutta. Näiden erilaisten apuvälineiden käytössä pitää kuitenkin ottaa huomioon lapsen yksilöllisyys ja pitää ymmärtää, miten lapsen liikunnallinen kehitys kulkee, jotta toiminta olisi oikeasti tavoitteellista ja tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.



Liikunnan vuosikello on yksi apukeino varmistaa liikunnan monipuolisuutta, säännöllisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Liikunnan vuosikelloja voidaan rakentaa monella tapaa. Lapsen liikkumisen kehittymiseen keskittyvä vuosikello, tai paremminkin liikunnan portaat, lähtee liikkeelle lapsen motoriikan kehittymisestä vaiheittain. Vuosikelloja voidaan rakentaa myös painopisteiden mukaan esimerkiksi syksyllä tutustumisleikkejä, talvella luistelua ja hiihtoa. Nämä vuosikellot rakentuvat  ja palvelevat eri tavoin. Liikunnan portaat on motoriikan kehittymistä vaiheittain korostava malli ja se antaa vihjeitä siitä, mitä taitoja lapsen tulisi osata ennen seuraavan osan hallintaa. Puutteet aikaisemmissa motorisissa vaiheissa voivat hidastaa ja vaikeuttaa seuraavien motoristen taitojen kehittymistä. Jos lapsen motorisia taitoja havainnoidaan ja huomataan haasteita taidoissa, motoriikan kehittymiseen painottava, liikunnan portaat voivat auttaa palaamaan takaisin päin ja harjoittamaan edellisiä taitoja lisää, jotta uusikin taito voidaan hallita paremmin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostaa ylös lasten motoristen taitojen suunnitelmallisen havainnoinnin tärkeyden. Liikunnan portaat voivat toimia tässä apukeinoina. Lapsia havainnoimalla heidät voidaan asettaa portailla eri tasoille sen mukaan, kuinka he hallitsevat taidon ja tämän havainnon pohjalta tehdä liikunnan perustaitojen kehittämisen suunnittelua ryhmään. Jos liikunnan portaita käyttäessä huomaa, että usealla lapsella on vaikeuksia kieriä tai ryömiä, niin näitä taitoja voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi siirtymätilanteisiin, jolloin päivän aikana toistoja tulisi useita. Liikunnan vuosikello, johon kirjataan vuosisuunnittelu, että elokuussa kieritään, syyskuussa potkitaan palloa, toimii suunnittelun tukena eri tavoin.


Perustaitojen harjoittelussa myös liikkeiden variointi eli muuntelu on tärkeää. Esimerkisi voidaan kävellä eteenpäin, taaksepäin,sivuittain eli eri suuntiin. Voidaan liikkua isossa tilassa tai pienessä tilassa. Voidaan kävellä nopeasti tai hitaasti. Voidaan kävellä hiipien tai tömistellen, Voidaan kävellä pienenä tai isona. Eli liikkeitä voidaan varioida suunnan, tilan, ajan, voiman ja tason kautta.

Lasten liikuttaminen varhaiskasvatuksessa ei toki ole vain perustaitojen harjoittamista, mihin liikunnan portaat keskittyvät. Perustaitojen harjoittelua tukee lasten hyvä kehotuntemus ja sen tukeminen on äärettömän tärkeää. Kehotuntemuksen tukemisessa auttaa keholiikunta (esim. laitetaan nenä paikanmerkille), aistileikit (mistä löytyy jotain pehmeää tai tunnustellaan esineitä silmät kiinni), runot (”varpaamme me piilotimme, varpaita ei lain… 1-2-3 tässä meidän varpaat on, juksasimme vain”) musiikkileikit (pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat).

Perustaidot, jotka liikunnan portaista löytyvät, pohjaavat myös lapsen tasapainotaitoihin. Tasapainotaidot kehittyvät lapsella muutaman kuukauden iästä aina neljään ikävuoteen saakka Tasapainotaidot liittyvät sekä paikalla olevaan kehoon että pyörimiseen ja asennon ylläpitämiseen. Se voi olla joko staattista tai dynaamista, riippuen onko keho paikalla vai liikkeessä. Tasapainossa on yksinkertaistettuna kyse kehon painopisteen ja tukipinnan sijainnista. Staattista tasapainoa on esimerkiksi istuma- tai seisoma-asennossa pysyminen. Tätä voidaan harjoittaa esimerkiksi seisomalla yhdellä jalalla tai esimerkiksi Faaraon Kissa laulussa konttausasennossa jalan nostamisella ilmaan. Nassikkapainissa esimerkiksi Pantterin kaadossa pyritään myös pitämään tasapaino, kun toinen pyrkii kaatamaan. Dynaamista tasapainoa on kehon asennon hallinta liikkeessä, kuten pysähtyminen, kurkottaminen, eri maastoissa liikkuminen. Dynaamista tasapainoa voidaan harjoittaa muun muassa liikkumalla eri maastoissa – metsässä, pihalla, puistoissa, sisällä. Sisälle voidaan tehdä esimerkiksi erilaisia möykkyratoja patjoista ja sileitä ratoja liikuntapenkeistä. Pysäytysleikit toimivat tässä myös hyvin, esimerkiksi musiikki seis tai STOP! leikki (Kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, kävelen, STOP liikutaan eri tavoin ja harjoitellaan pysähtymistä). Tasapainotaidoiksi luokiteltavia taitoja ovat kehon taivuttaminen, ojentaminen, heiluminen, kääntyminen, väistäminen, pyöriminen, kieriminen, alastulot ja pysähtyminen. Kaatuminen on alastuloihin liittyvä taito, joka on äärimmäisen tärkeä perustaito, jota muun muassa luistelussa pitää aina muistaa myös harjoitella.

Säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on tärkeää ja tässä liikunnan portaat voivat toimia yhtenä tukikeinoja ja apuvälineenä.

Millaisia liikunnan suunnittelun tukikeinoja sinulla on käytössä?


Lisää lukemista liikunnasta:




Blogin löydät Facebookista: Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa sekä Instagramista @varhaista.aikaa - Tervetuloa seuraamaan 

****************************************************************************

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Kiitos vuodesta 2021

  Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021. Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä va...