Liikunnan vuosikellot,
kausisuunnitelmat ja liikuntatarjottimet ovat hyvä apukeino varmistamaan
liikunnan monipuolisuutta
varhaiskasvatuksessa. Ne tukevat myös siinä, että toiminnasta saadaan säännöllistä, kun on olemassa
apuväline, mistä voi asioita tarkistaa ja mihin voi palata. Näissä
apuvälineissä pitää ottaa huomioon vasun velvoitteet ja ymmärrys lapsen
liikkumisen kehittymisestä. Ymmärrys tavoitteellisuudesta
lähtee siitä, että tiedetään miten lapsen liikunnallinen kehitys kulkee ja missä
kukin lapsi on tällä hetkellä liikunnallisessa kehityksessään. Lasten yksilölliset tavoitteet ja ryhmän kokonaistavoitteet liikkumisen
suhteen ohjaavat apukeinojen käyttöä, sitä mistä lapsen ja ryhmän kanssa kulloinkin
lähdetään liikkeelle, joten vuosikellojen tai muiden apuvälineiden pitää olla
joustavia ja antaa mahdollisuuden edetä lasten tarpeiden ehdoilla. Niiden pitää
mahdollistaa myös lapsilähtöisyys.
Monipuolinen
päivittäinen liikunta
Vasu velvoittaa toteuttamaan liikkumista monipuolisesti päivittäin, joka on sekä
ohjattua että omaehtoista. Varhaiskasvatuksen arjessa tämä on helppoa, jos kasvattajat
sitoutuvat siihen. Arjen siirtymätilanteet
voidaan suorittaa erilaisten liikuntatehtävien
kautta. Voidaan hyppiä käsipesulle, kontata koirina vessaan, kävellä takaperin
pukemaan jne. Mikäli päivän aikana syntyy odottelutilanteita, niissä voidaan
leikkiä erilaisia liikuntaleikkejä
kuten ”kapteeni käskee” tai käyttää laululeikkejä, jotka sisältävät
liikkumista kuten ”Jumppalaulu” (pää,
olkapää, peppu, polvet, varpaat…). Isommat lapset osaavat oma-aloitteisesti aloittaa liikunnalliset odotteluleikit, jos
aikuinen on alkuun antanut heille mallin ja sallii lasten omaehtoisen toiminnan
näissä tilanteissa.
Ulkoilussa
lapset liikkuvat omaehtoisesti muun
muassa keinussa, liukumäessä, työntäessään isoja rekkoja, pyöräillessään,
kantaessaan hiekkaämpäreitä paikasta toiseen. Monipuolisuuden takaamiseksi
ulkoilussa kasvattaja voi opettaa
lapsille perinneleikkejä kuten polttopalloa, värikuningasta, peiliä
ja erilaisia hippoja. Kasvattajat
voivat myös rakentaa ja ottaa lapsia mukaan rakentamaan liikuntaratoja pihamaalle. ”Liikuntatunneilla” kasvattaja on voinut
suunnitella osan toiminnasta juuri lasten tavoitteiden mukaisesti, mutta jos kasvattaja
uskaltaa jättää lasten omalle ideoinnille
tilaa, liikuntahetkistä voi tulla todella monipuolisia ja lapsia
innostavia. ”Viikon lapsi” voi
esimerkiksi saada suunnitella liikuntatunnin osion tai ainakin toivoa omaa
suosikkileikkiään näille hetkille.
Eri ympäristöt
liikuttajina sisällä ja ulkona
Pieni sisätila ei ole este liikkumiselle. Rajut ja isoa
liikettä vaativat toiminnot voidaan tehdä jossain muussa tilassa, esimerkiksi
liikuntasalissa tai pitkillä käytävillä, mutta tilan koko ei ole este
monipuoliselle liikunnalle. Sisätiloissa voidaan jumpata laululeikkien avulla. Keholiikunta
onnistuu pienessä tilassa. Lasten kanssa voidaan piilottaa kehon osia (”varpaamme me piilotimme, varpaita
ei lain… 1-2-3 tässä meidän varpaat on, juksasimme vain”) ja harjoitella
liikkumaan tietyt kehonosat maassa
esim. kuljetaan peppu maassa.
Ulkona tuttua pihapiiriä voidaan muokata liikkumisessa
siten, että sovitaan lasten kanssa erilaisista
liikunnallisista pihasäännöistä –
tänään juostaan vain takaperin pihalla tai nurmikolla saa liikkua vain hyppien.
Lähimetsä on oiva paikka liikkua
niin ohjatusti kuin omaehtoisesti. Kannot,
juuret ja kivet ovat oivia tasapainon harjoittajia.
Eri vuodenajat
Eri vuodenajat tuovat vaihtelua liikuntaan. Keväästä syksyyn
voidaan yleensä keinua ja pyöräillä ja
vaikka haravoida. Lumisina talvina voidaan pihalla luistella, hiihtää, laskea mäkeä. Lumettomuus toki ei estä luistelemassa hallissa tai
harjoittelemasta luistelua sisätiloissa
esimerkiksi lattiamerkkien avulla (huopa puoli alaspäin). Kesällä
lämpimällä säällä vesileikit
kahluualtaissa tuovat veden liikuntaelementtinä ulkona mahdolliseksi, sisätiloissa
vesileikkejä toki voidaan harrastaa vuoden ympäri. Hipat sisällä, lumessa, nurmella, hiekalla, metsässä antavat
lapsille monipuolisen kokemuksen, että samaa liikuntaleikkiä voi leikkiä eri ympäristöissä ja eri vuoden aikoina.
Riittävästi laadukkaita
liikuntavälineitä lasten saatavilla
Vasun mukaan liikuntavälineet kuuluvat olla lasten käytettävissä omaehtoisen
liikunnan ja leikin aikana. Vasun määrittää myös, että lasten käytössä tulee
olla riittävästi monipuolisia ja
turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava
lasten yksilölliset tuen tarpeet. Jos lasten kanssa harjoitellaan välineen käsittelytaitoja esimerkiksi
pallolla, on hyvä huomioida, että pallojen ominaisuuksissa
on eroja. Se, että potkaiseeko lapsi koripalloa, jalkapalloa, pehmopallo
vai pientä tennispalloa, antaa lapselle erilaisen käsityksen potkusta. Jos
jokaista eri palloa on vain yksi, on hyvä pohtia millaisia harjoituksia
palloilla teettää tai jos niitä on lasten käytössä vain yksi, kuinka moni voi
välineellä harjaannuttaa omia taitojaan omaehtoisessa toiminnassa. Varhaiskasvatuksen
tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan
monipuolisesti sekä
kokemaan liikunnan iloa, joten myös välinevalinnoilla, niiden määrällä ja
laadulla on merkitystä.
Suunnitelmallinen
havainnointi
Motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on
tärkeää, jotta saadaan tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä ja
motorisesta oppimisesta. Havainnointia varten on olemassa paljon valmiita
testejä, jotka kartoittavat sitä, missä lapsen taidot kulloisellakin hetkellä
ovat.
KTK-testi (Körperkoordinationstest
für Kinder) 5 vuotiaille.
Testi sisältää tasapainoilua, yhdellä jalalla hyppäämistä, tasajalkahyppäämistä
ja sivuttaissiirtymistä.
Ketteräksi on opinnäytetyö,
jossa on tehty arviointimenetelmä lasten karkeamotoristen perustaitojen havainnointiin.
KUMMI 7 Loikkisella ketteräksi sisältää tietoa motorisen oppimisen vaikeuksista ja taitojen oppimisen
teorioista, havainnointiin suunnitellusta menetelmästä sekä antaa välineitä
motorisen oppimisen tukemiseen.
Hyviä vinkkejä liikunnan
sisältöalueiden, kehontuntemus ja –hallinta, tasapainotaidot, liikkumistaidot
ja välineenkäsittelytaidot, toteuttamiseen
Eri ympäristöissä toteutettavaa liikuntaa voi tutkia näistä
Valon Varpaat vauhtiin korteista.
Suunnittelen liikuntaa - palvelu helpottaa kasvattajaa löytämään leikkejä ja
harjoituksia.
Moto-taituri opas
antaa monipuolisia vinkkejä kehontuntemukseen ja hallintaan sekä
tasapainotaitoihin.
Neuvokkaan perheen sivusto motoristen taitojen vahvistamiseen on hyvä linkki myös vanhemmille
jaettavaksi. Se antaa kasvattajille myös vinkkejä liikkumisen havainnointiin.
Skillilataamossa varhaiskasvatukselle suunnattua omaa materiaalia liikkumiseen.
Liikkumis- ja hyvinvointiohjelma; Ilo kasvaa liikkuen ja sen materiaaleihin kannattaa tutustua ja jos
ovat jo tuttuja, tarkistaa missä oma yksikkö on menossa ohjelmassa.
Vauhtivarpaan valmiit liikuntavinkit on hyvä
materiaalin lähde
Kasvattajan
liikkujatyyppi
Kaikki kasvattajat eivät ole luonnostaan aktiivisia lasten
liikuttajia ja voivat kokea lasten liikuttamisen haastavaksi, kun ei ole ominta
vahvuusaluetta. Neuvokas perhe on julkaissut Jaana Karin liikkujatyypit , joita kannattaa käydä
vilkaisemassa ja samalla miettiä, millainen liikkuja minä olen kasvattajana ja
millainen haluan olla.
Seuraamalla blogia Facebookissa ja liittymällä materiaalipankkiin saat aina ajantasaista tietoa uusimmista kirjoituksista ja materiaalilisäyksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.