sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Pedagoginen vastuu




Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Koska pedagogiikkaan ja pedagogiseen vastuuseen viitataan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja varhaiskasvatuslaissa, on hyvä avata, mitä niillä tarkoitetaan.

Pedagogiikalla tarkoitetaan tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä siihen liittyviä näkemyksellisiä, kasvatuksellisia periaatteita eli miten ja miksi asioita tehdään varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu siinä määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta.

Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on tietoista toimintaa lasten oppimisen ja hyvinvoinnin toteutumiseksi.

Lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu on kokonaisvastuuta lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Varhaiskasvatuslaki määrittää vastuun lasten varhaiskasvatussuunnitelmista lastentarhanopettajalle: niiden laatimisesta ja toteutumisen arvioinnista. Lapsen vasu tuo pedagogisen vastuun mukanaan sisällön kautta, sillä siihen kirjataan pedagogiikkaa: sinne kirjataan tavoitteet varhaiskasvatuksen toteuttamiselle (miten opetus järjestetään) jotta lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea sekä toimenpiteen tavoitteiden toteuttamiselle (miten kasvattajat tätä toteuttavat). Lastentarhanopettajalla pitää myös olla tiedossa lapsen vasua laatiessa, miksi asioita varhaiskasvatuksessa tehdään (näkemykselliset ja kasvatukselliset periaatteet -Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet huomioiden).

Pedagogiseen vastuuseen kuuluu tavoitteiden asettaminen. Lastentarhaopettajan vastuulle kuuluu tiedostaa ryhmän jokaisen lapsen kehitys- ja taitotaso, kiinnostuksen kohteet, haasteet. Lapsen vasuun kirjattavat tavoitteet asetetaan kuitenkin pedagogiselle toiminnalle.Tavoitteet asetetaan kasvattajien toiminnalle. Kaikki asetetut tavoitteet pitää pysytä perustelemaan eli miksi jotain tehdään. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen. 

Koska lastentarhanopettajalle on määritetty pedagoginen kokonaisvastuu, on hänelle myös määritetty työehtosopimuksissa erillistä aikaa toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Tämän lisäksi lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Yhteisessä suunnittelussa lastentarhanopettajan pedagogiseen vastuuseen kuuluu osata perustella pedagogisesti toiminta eli miksi asioita tehdään ja perustelut pitää liittyä vasuun. Lastentarhanopettajan työnkuvaan ja pedagogiseen vastuuseen kuuluu ymmärrys tavoitteisuudesta toiminnan lähtökohtana: lasten yksilölliset tavoitteet, ryhmän tavoitteet ja vasun asettamat tavoitteet ja hänen tehtävä on pitää toiminta tavoitteellisena koko tiimissä. 

Lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu koostuu vastuuna lapsista, tiimistään, toiminnasta, työstään sekä yhteistyöstä eri verkostojen kanssa. Lastentarhanopettajalta odotetaan taitoa suunnitella, arvioida, kehittää toimintaan. Hänen pitää hallita vasu ja teoreettista tietoa omasta substanssialastaan. Lastentarhanopettajan pitää tiedostaa kokonaisvastuunsa pedagogiikan toteutumisesta. Hänen pitää ottaa huomioon lapsilähtöisyys ja yksilöllisyys, kasvatustietoisuus. Lastentarhanopettajan pitää hyväksyä työn tuoma vastuu sekä vasun asettamat tavoitteet ja sitoutua niihin. Arjessa lastentarhanopettaja joutuu tekemään jatkuvasti pedagogisia ratkaisuja siitä, miten toimia ja näiden toimintojen pitäisi olla aina pedagogisesti perusteltuja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toimivat näissä hetkissä kompassina ja siksi se pitää tuntea ja ymmärtää.

Lastentarhanopettajan pedagogiseen vastuuseen kuuluu myös ohjata muita vasun hengen mukaiseen toimintaan, koska hänellä on kokonaisvastuu. Lastentarhanopettaja vastaa opetuksellisuudesta ja siitä, että arjen tilanteista osataan muodostaa oppimista tukevia ja edistäviä hetkiä. Tavoitteiden asettaminen, niiden seuraaminen, arvioiminen ja kehittäminen ovat lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta. Lastentarhanopettajan vastuu on tuoda esille havaintojaan lapsista ja keskustella niistä tiimin kanssa. Pedagogiseen vastuuseen kuuluu myös nähdä tiimin vahvuudet ja ottaa ne yhteiseen käyttöön. Myös tiimin jäsenten haasteet pitää uskaltaa ottaa esille vähintään oman esimiehen kanssa.

Koska lastentarhanopettajalle on annettu kokonaisvastuuta pedagogiikasta sitä, on hyvä tarkastella myös pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää toimenpiteitä, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle. Pedagoginen johtajuus voidaan tiivistetyimmillään tiivistää kolmeen osioon: arvoihin, ammattitaitoon ja ammatillisuuteen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet määrittävät varhaiskasvatuksen arvopohjan. Ammattitaitoa on jokaisen koulutuksen ja kokemuksen myötä saatu tieto, jota pitää ohjata normitetun vasun mukaiseksi. Ammatillisuus on työelämätaitoja ja niitä tapoja, joilla toimimme työssä ja vaikutamme muun muassa toiminta- ja oppimisympäristöön. Miten toimimme työyhteisössä? Miten jaamme tietoa? Miten kehitämme toimintaa? Miten annamme ja vastaanotamme palautetta? Kuinka hyvin toimimme yhteisten pelisääntöjen mukaan?

Pedagoginen johtaminen on arjen toimintaa, jonka tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus ja hyvinvoiva työyhteisö. Siihen kuuluu arvojen johtaminen, ammattitaidon johtaminen ja ammatillinen johtaminen. Se on opetuksen johtamista ja yksilöiden oppimispolkujen johtamista. Se on oppimisympäristöjen ja toimintatapojen kehittämistä. Tässä pedagogisen johtamisen maastossa voi pohtia toteutuuko vasun henki ja kenen vastuulla se on?

Koska pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta vastaamista ja sen kehittämistä, jokainen ammattiryhmä vastaa pedagogisesta johtajuudesta oman vastuualueensa ja oman ammattiroolinsa mukaisesti. Pedagogiseen vastuuseen kuuluu vastuu itsestä ja ammatillisesta kasvusta: Sitoutumista omaan perustehtävään ja omaa toimintaa pitää arvioida säännöllisesti. Kuinka hyvin toteutan vasun arvoja arjessa? Kuinka hyvin olemme toteuttaneet lapsiryhmän toimintaan asetettuja tavoitteita? Miten meidän työyhteisömme toimii? Jokainen ammattiryhmästä riippumatta on vastuussa työyhteisön toiminnasta. Arjessa ryhmävasu puolestaan toimii tiimitason pedagogisen johtamisen työvälineenä. Se on ”ryhmän käyttöohje”: mitä aiotaan tehdä ja miten.

Lastentarhanopettajan yksi tehtävä on johtaa pedagogista keskustelua tiimissä ja valmistella asiat tiimipalavereihin. Eri ammattiryhmillä ja henkilöillä voi olla omaan osaamiseen liittyviä erityistehtäviä ja vastuualueita, joilla tuetaan pedagogiikan toteutumista arjessa. Kokonaisvaltaisesta lasten hyvinvoinnista ja ryhmän toimivuudesta päävastuu on opettajalla. Lastentarhanopettajalta odotetaan taitoa ohjata tiimin toimintaa ja huolehtia tavoitteiden toteutumisesta. Yhteissuunnittelu ja vastuu toiminnan ohjauksesta ovat positiivisia työntekijöitä aktivoiva toimintaa. Pedagoginen vastuu liittyykin arjen toimivuuteen – laadukkaan oppimisympäristön luominen ja vuorovaikutuksessa toimiminen työyhteisössä. Pedagoginen vastuu on kasvatuksellista vastuuta ja oppimisen tukemista tavoitteiden mukaisesti. Se ei automaattisesti poissulje työtehtäviä, mutta sen tarkoitus on kohdentaa työtä arjessa työtehtävien, koulutuksen ja osaamisen mukaan. Monialaisessa työyhteisössä tulisikin tunnistaa ja tunnustaa jokaisen työntekijän osaaminen, sekä toteuttaa sen perusteella vastuunjakoa ja toiminnansuunnittelua. Kasvattajilla pitää olla yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. Arjessa toimintaa selkeyttävät ja sujuvoittavat sovitut ohjeet ja toimenkuvat, henkilökunnan työmoraali sekä työhön sitoutuneisuus. 


Tervetuloa lukemaan blogia myös Facebookiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Kiitos vuodesta 2021

  Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021. Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä va...