maanantai 9. huhtikuuta 2018

Kasvattajan sensitiivisyys



Kasvattajan sensitiivisyyttä voi tarkastella ainakin kahdesta eri tulokulmasta: biologisista ominaisuuksista tai kognitiivista kyvyistä käsin. Biologisen näkemyksen mukaan herkkyys eli sensitiivisyys on synnynnäinen hermojärjestelmän reagoivuuteen liittyvä ominaisuus. Biologisesta näkökulmasta katsottuna voidaan puhua myös temperamentin sensitiivisyydestä, jolloin sensitiivisyys liittyy temperamenttiin ja persoonaan. Jos sensitiivisyyttä tarkastellaan kognitiotieteen näkökulmasta, lähestytään ammatillista herkkyyttä eli pedagogista sensitiivisyyttä. On huomattava, että pedagogisen sensitiivisyyden määrittely riippuu siitä, kuka sitä määrittelee.

Neuro- ja kongnitiivinen näkemys korostaa sensitiivisyydessä herkkyyttä tunnistaa lapsen kehitysvaiheita ja niihin liittyviä tarpeita. Ferre Laeversin mukaan sensitiivisyys on kasvattajan kyky kohdata emotionaaliset tarpeet ja vastata niihin. Tällöin voidaan puhua tunneälytaidosta, joka on kasvattajan emotionaalinen kompetenssi, ammattitaito, jota tarvitaan työssä. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa ja hallita omia ja muiden tunteita. Sensitiivisyys on siis taito käsitellä sekä omia että muiden tunteita, tehdä tarkkoja havaintoja ympäristöstä ja toisista ihmisistä sekä mukauttaa omaa toimintaansa havaintojen perusteella. Se on taito, jota jokainen voi opetella ja kehittää itsessään.

Marjatta Kalliala määrittelee sensitiivisyyden positiivisena ominaisuutena, taitona jonka avulla kasvattaja ymmärtää vaistomaisesti lapsen perustarpeita ja eläytyy niihin. Sensitiivinen kasvattaja pystyy vastaamaan lapsen tunteisiin ja tunnistaa tunnetiloja herkästi. Sensitiivisyys määrittyy vuorovaikutuksessa: Kasvattaja vastaa lapsen tarpeeseen huomiosta, turvallisuudesta, emotionaalisesta tuesta, vahvistamisesta ja selkeydestä. Sensitiivisyyteen liittyy kyky havaita ja tulkita lapsen sanallisia ja sanattomia eleitä ja aloitteita. Sensitiivisyyteen liittyy myös taito vahvistaa lapsen aloitteita siten, että ne tukevat lapsen kehitystä.

Sensitiivisyyttä tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja jotta niihin voidaan reagoida oikein. Max van Manen mukaan pedagoginen sensitiivisyys on yksi hyvän opettajuuden (kasvattajuuden) tärkeimmistä edellytyksistä. Pedagogiseen sensitiivisyyteen liittyy kasvattajan kyky toimia eri tilanteissa tilanteen vaatimalla herkkyydellä. Pedagogisesti sensitiivinen kasvattaja pystyy aktiivisesti harkitsemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan omaa toimintaansa eri tilanteissa ja ymmärtää tekemisensä ratkaisujen vaikutuksia erilaisiin lapsiin ja lapsiin osana ryhmää. Kasvatukseen valituilla ja siinä käytetyillä metodeilla on merkitystä. 

Sensitiivisyys ja vuorovaikutus
Sensitiivisyyteen kuuluu näön ja kuulon varaisten viestien havaitsemista ja oman viestinnän sopeuttamista niihin. Sensitiivisyys voidaan nähdä kasvattajan tapana kohdata ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä tapa nähdä lapsi. Kasvattaja tuo mukanaan vuorovaikutukseen aina koko kokemusmaailmansa ja ne määrittävät kohtaamisia ja niiden luonnetta.

Vuorovaikutuksessa olennaista on havainnoida toinen osapuoli ja hänen yksilölliset tarpeet. Empatia auttaa vuorovaikutuksessa myötäelämään ja näkemään toinen sellaisena kuin hän on.  Empaattisuuteen liittyy tunnetilojen aistiminen, ymmärtävä kuunteleminen ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja nämä liittyvät myös hyvään kohtaamiseen, vuorovaikutukseen.

Kasvatuksessa aito vuorovaikutus viestii lapselle että kasvattaja välittää hänestä aidosti omanan itsenään, eikä ole kiinnostunut vain hänen suorituksistaan. Aidossa kohtaamisessa lapsi on subjekti ei objekti. Aito kohtaaminen vaatii kasvattajalta asennetta, jossa lapsi nähdään arvokkaana sellaisena, ei käytöksensä kohteena. Aitoon kohtaamiseen liittyy dialogisuus ja kiireetön läsnäolo. Se on myös halua olla dialogissa toisen kanssa.  Kiireettömyys auttaa kohtaamaan lapsen itsenä, yksilöllisenä subjektiivina. Sensitiivisessä vuorovaikutuksessa painottuuvat kuunteleminen ja viesteihin vastaaminen, positiivinen äänensävy, eleet ja katsekontakti. Fyysinen, hyvä kosketus, myös viestii vuorovaikutuksessa hyväksytyksi tulemista ja myötätuntoa.

Miten sensitiivinen kasvattaja toimii?
Sensitiiviselle kasvattajalle tärkeää on lapsen hyvinvointi ja hän omaa lapsen kehitystä tukevan asenteen. Kasvattajan äänensävystä, eleistä ja katsekontaktista heijastuu lapselle myönteisyys. Sensitiivinen kasvattaja pystyy antamaan lapselle eläytyvää ymmärrystä. Neuro-kognitiotieteen mukaan kasvattajan antama katse lapselle vaikuttaa peilisolujärjestelmän kautta lapsen tuntemuksiin tilanteesta. Hyväksyvä ja rohkaiseva katse auttaa lasta saamaan oppimisen kannalta myönteisiä tunteita, jotka edistävät oppimista. 

Sensitiivinen kasvattaja kohtelee lasta kunnioittavasti ja osoittaa arvostavansa lasta. Lapsi on kasvattajalle subjekti ei objekti. Hän osoittaa lapselle kiintymystään, on lämmin, tunnistaa lapsen huolenaiheita sekä rohkaisee ja kehuu lasta. Sensitiivisellä kasvattajalla on aikaa pysähtyä, kuunnella ja vastata lapselle. 
Sensitiivinen kasvattaja on herkkä tunnistamaan lapsen perustarpeita ja emootioita eli tunnetiloja ja pyrkii vastaamaan ja selkiyttämään niitä. Sensitiivisellä kasvattajalla on kyky havaita lasten tarpeita ja taitoja niin yksilö kuin ryhmätasollakin. 

Sensitiivinen kasvattaja ymmärtää lapsen tarpeen kuulua osaksi yhteisöön ja osaa säädellä ryhmän ilmapiiriä myönteiseksi huomaamalla lasten aloitteet sekä viestit ja vastaa niihin lapsille mielekkäällä tavalla. Kasvattaja suunnittelee ohjatun toiminnan huomioiden lasten tarpeet ja tukee kutakin ryhmän lasta toimimaan oman lähikehityksensä vyöhykkeellä sekä tukee ryhmää toimimaan kokonaisuutena. 

Miten sinä näet sensitiivisyyden? Onko se biologinen ominaisuus? Onko se taito? Onko se sekä biologinen ominaisuus että kehitettävä taito? Vai onko se jotain muuta?


Blogia voit lukea myös Facebookissa!

1 kommentti:

  1. Hyvänä välineenä kasvattajan, niin huoltajan kuin ammattikasvattajan sensitiivisyyden kehittymisen tukemisessa toimii ICDP - Kannustava vuorovaikutus -ohjelma. Lisää tietoa ohjelmasta: www.icdp.fi

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Kiitos vuodesta 2021

  Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021. Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä va...